...ihmettä jaksetaan palstalla hehkuttaa vuodesta toiseen. Mitä vetoavampia tarinoita kerrotaan, kuinka kymmenien vuosien syntielämän jälkeen Jumala tuli ja antoi synnit anteeksi.
Tällä pyritään sitten todistamaan Jumalan ihmeellisyydestä. Sivumennen voisi mainita, että olisi varmasti syytä usein pohtia sitäkin oliko ihmisellä itsellään jotakin syitä antaa itselleen kaikki syntinsä anteeksi.
Enemmän tapahtuu kuitenkin sitä, että nuorena ollaan kovastin uskossa ja myöhemmin huomattaan että se olikin vain hihhulointia, mentiin kavereiden mukana ja puhuttiin kieliä, koska muutkin niin tekivät.
Luopuneita onkin varmasti enemmän, kuin myöhemmin uskoon tulleita. Ei ihmetelläkään enää Jumalan ihmeellisyyttä vaan sitä kuinka ihmeellistä on, että tuollaiseenkin on voinut nuorena haksahtaa.
Elämän kokemuksen ja sen tuoman viisauden karttuessa moni, aivan oikein huomaa, ettei Jumalaa tarvitse itseasiassa mihinkään.
Tällä pyritään sitten todistamaan Jumalan ihmeellisyydestä. Sivumennen voisi mainita, että olisi varmasti syytä usein pohtia sitäkin oliko ihmisellä itsellään jotakin syitä antaa itselleen kaikki syntinsä anteeksi.
Enemmän tapahtuu kuitenkin sitä, että nuorena ollaan kovastin uskossa ja myöhemmin huomattaan että se olikin vain hihhulointia, mentiin kavereiden mukana ja puhuttiin kieliä, koska muutkin niin tekivät.
Luopuneita onkin varmasti enemmän, kuin myöhemmin uskoon tulleita. Ei ihmetelläkään enää Jumalan ihmeellisyyttä vaan sitä kuinka ihmeellistä on, että tuollaiseenkin on voinut nuorena haksahtaa.
Elämän kokemuksen ja sen tuoman viisauden karttuessa moni, aivan oikein huomaa, ettei Jumalaa tarvitse itseasiassa mihinkään.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Alku meni kuin omasta elämästäni, mutta muutos tuli siinä vaiheessa kun Jumala kutsui minua johonkin tehtävään. En tarkemmin tiedä mihin, kukaan ihminen ei sitä minulle tarjonnut. En uskaltanut sitä ottaa vastaan, syytä en tiedä, ehkäpäå uskoni ei tuollion riittänyt.
Ajauduin sitten kauemmas ja lopulta erosin seurakunnasta enemmän tai vähemmän katkerana. Aika on sittemmin tehnyt tehtävänsä ja näen omatkin virheeni, enkä syytä vain muita. Palasin noin 10 luopiovuoden jälkeen uskontielle ja ihmettelen tälläkin hetkellä Jumalan ihmeellisyyttä. Itse ainakin olen saanut kokea niin suuria asioita, jotka eivät voi olla muuta kuin Jumalan aikaansaannosta.
Elämän kokemuksen karttuessa olen ihmetellyt, miksi ihmeessä aikoinaan luovuin uskosta. Siihen olen päätynyt, että koska Jumala salli sen tapahtua jotta minusta tulisi se joka nyt olen.
Minä koen tarvitsevani Jumalaa ja saavani Häneltä apua, mutta mikään pakkomielle Hän ei minulle ole, pikemminkin luonnollinen osa elämää.Tämä on minun henkilökohtainen uskoni, mielipiteeni ja näkemykseni.
jos uskoontulon ihme sinua noin kovin ahdistaa-?
Ilmeisesti uskosi oli menoa muiden mukana,mutta
Jumalan tuneminen henkilökohtaisesti jäi sinulta..
jonka seurauksena kylmenit uskossasi ja jäit pois.
Raamatussa sanotaan:Ilmestyskirja 3:11:
Minä tulen pian;pidä,mitä sinulla on,ettei
kukaan ottaisi sinun kruunuasi.
Eli sen saa sijastasi joku toinen,jos sinä et
pidä huolta omasta uskostasi.
Sanot:että olisi varmasti syytä pohtia sitäkin oliko
ihmisellä itsellään jotakin syitä antaa itselleen
kaikki syntinsä anteeksi.
Vain Jeesus voi antaa synnit anteeksi-ei ihminen,