Olen asunut aika kauan pääkaupunkiseudulla. Silti minua ihmetyttää millä tavalla täällä aika monet ihmiset "keskustelevat". Keskustelu tarkoittaa heille ilmeisesti sitä, että keskustelukumppania tentataan kysymyksillä ihan kuin olisi jossain haastattelussa tai valitettavasti pikemminkin kuulustelussa. Itse ei ehdi välissä kysyä mitään kun kysymykset tulevat kuin automaattikivääristä, ja pahinta on se, että kehdataan kysyä ihan mitä vaan (henkilökohtaisia asioita). "Omistatko vielä tuon asunnon?" (Mitä se sille kuuluu, jota en ole tavannut vuosiin?) "Ovatko veljesi lapset kauniita?" (Siis, mitä väliä sillä on ovatko kauniita, kai veljeni rakastaa heitä yhtä paljon kuitenkin...!) "Olitko tuon kanssa sängyssä?" Siis, eikö ole mitään rajaa? Onko tahdikkuus ihan täysin hukassa?
Tällainen "kuulustelumuotoinen" keskustelu riippuu tietenkin henkilöstä, mutta jotenkin tuntuu, että tämä on pääkaupunkiseutulainen tapa. Olen asunut myös Tukholmassa pari vuotta, enkä huomannut siellä vastaavaa ilmiötä. En tiedä onko näillä ihmisillä ystäviä, minä ainakin vältän tällaisia ihmisiä.
Tällainen "kuulustelumuotoinen" keskustelu riippuu tietenkin henkilöstä, mutta jotenkin tuntuu, että tämä on pääkaupunkiseutulainen tapa. Olen asunut myös Tukholmassa pari vuotta, enkä huomannut siellä vastaavaa ilmiötä. En tiedä onko näillä ihmisillä ystäviä, minä ainakin vältän tällaisia ihmisiä.
Vastaukset 12
Vanhimmat
näkemyksiä aina oikee tulvii?
Mitä sä tarkotat?
Meinaaksää et mu mutsi liittyy tähän jotenki?
Mikä sun äitisuhde o?
SIIS MITÄÄH??
Tahdikkuudesta en tiedä, mutta aika luontevaahan se on kysellä ihmiseltä, jos oikeasti tahtoo tuntea toisen, eikö..? Helsingissä kun suurin osa asukkaista on muualta tulleita, niin täällä ei ole mitään lapsuudenkavereita..
ytimeen. Nykyään on muotia oikeasti tuntea toinen. Varmaan lähtöisin siitä, että Cosmoon pitää keksiä jotain kirjoitettavaa ja joku toimittaja keksi sitten tämän. Tämä musertaa sitten tuota intimiteein rajaa. Nykymeno on tätä. Valittaminen ei auta, pitää keksiä keinot sopeutua eli sopiva vastausstrategia.
tenttas naapuri,paljon maksoin asunnosta kun muutin,vaikken tuntenut koko ihmistä vielä.
En kertonut,hän tokas,kyllä selville saa,koska hän kuuluu taloyhtiön hallitukseen :))
Juu, jos asiaa toiselta kantilta katsoo, niin tokihan se on niin, että kaikkia ihmisiä ei todellakaan tahdo tuntea, vaikka olisivat sitten kuinka uteliaita...
Eli noin puolella stadilaisista on elämänpiirinsä ja ystävänsä ainakin suurelta osin täällä.
syntyneet eivät ole stadilaisia. Vaan böndejä. Landepöpöjä.
stadilaiset on ongelma helsingissä, esim. miljoonakaupungeista muuttaneet on ainuta oikeita Kaupunkilaisia Hesan tapasessa lande junttilassa.
Tarkoitatko, että mainitsemasi "landepöpöt" ovat sinua alempiarvoisia?
Olen kuulustelija, mutta vain jos ihminen on niin sulkeutunut ettei saa itsestään mitään irti eikä osaa heittää minkäänlaista läppää.
Jospa olet kuitenkin sellainen peruslandelainen, jolla on ihan eri meininki keskusteluissa kun kaupunkilaisella, joka menee suoraan asian ytimeen eikä turhaa kiertele ja kainostele?
Ite en ymmärrä sitä kiertelyä ja kaartelua, kun ei saada sanaa suusta. Vihjataan jotain sinnepäin mut ei sit kuitenkaan sanota mitään. "Voihantuoollakkiivuanvoehantuoollaolemattannii..."
Voi ku vitsikästä kuunneltavaa...