Olen 24 v. Aina kuvitellu että kuulun niihin naisiin jotka eivät saa orgasmia millään, ei yhdynnässä eikä omin avuin... Nyt kuitenkin, viime aikoina, olen usein tyydytellyt itseäni aika hyvin tuloksin... MUTTA: en ole vieläkään saanut itseäni laukeamaan!
n. 2min klitoriksen hyväilyn jälkeen tuntuu selvästi että kohta tulee, mutta sitten se on siinä.. klitoris alkaa tuntua melk. kivuliaalta ja se on hyvin hyvin arka.. olen yrittänyt jatkaa kuitenkin, mutta se ei johda mihinkään.. en vaan tule! En saa mitään ihmeellistä "big bangiä"! Niin kuin useimmat orgasmia kuvailevat..
Orkkuja olen saanut ennen vain esim. juuri herätessäni eroottisesti latautuneesta unesta... Eli kyky saada sellainen on, mutta.. missä muuten vika?
Onko muilla kansasisarilla samanlaisia kokemuksia???
n. 2min klitoriksen hyväilyn jälkeen tuntuu selvästi että kohta tulee, mutta sitten se on siinä.. klitoris alkaa tuntua melk. kivuliaalta ja se on hyvin hyvin arka.. olen yrittänyt jatkaa kuitenkin, mutta se ei johda mihinkään.. en vaan tule! En saa mitään ihmeellistä "big bangiä"! Niin kuin useimmat orgasmia kuvailevat..
Orkkuja olen saanut ennen vain esim. juuri herätessäni eroottisesti latautuneesta unesta... Eli kyky saada sellainen on, mutta.. missä muuten vika?
Onko muilla kansasisarilla samanlaisia kokemuksia???
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mulla oli sama ongelma vähän yli parikymppiseksi asti (nyt oon vähän alle 30). Siihen mennessä olin saanut vain pari orgasmia, ne muutamat miehen kanssa miehen nuollessa klitorista. Eli en koskaan masturboidessa, vaikka se joskus ihan hauskaa olikin.
Sitten joskus just n. 20-vuotiaana annoin itselleni luvan todella fantasioida vapaasti, ts. käyttää juuri sen tyyppistä fantasiaa, joka mua oli aina kiihottanut eniten. Ennen sitä olin jotenkin yrittänyt liikaa ohjailla fantasioitani, yrittänyt pitää ne tiukasti "normaaleina", niissä kapeissa raameissa mitä mä tuolloin pidin normaalina.
Silloin parikymppisenä sitten ihan yht'äkkiä tajusin, että vau, mähän voin itseasiassa fantasioissani tehdä periaatteessa mitä vaan, ja myös ihan lennosta muuttaa näkökulmaa, "kuvakulmaa", jopa partneria jne. Ja fantasioissa ei tartte olla mitään "juonta", vaan se voi olla ihan mitä tahansa, vaikka kuinka irrallisia tai yksinkertasia ajatuksia, kunhan ne kiihottaa. Tää voi olla monille itsestäänselvyys, mutta mä ihan oikeesti joskus nuorempana ajattelin, että fantasian täytyy olla joku pikku elokuvan tapanen johdonmukaisesti etenevä juonellinen juttu...
Toisaalta en mä silti yleensä mitään niin äärettömän ihmeellistä "big bangiä" saa, mutta nykyään melkeinpä aina masturboidessa onnistun saamaan ainakin jotain, minkä tunnistan orgasmiksi.
Eli mun neuvo: anna itsesi fantasioida vapaasti. Älä myöskään takerru vain yhteen fantasiaan, vaan kokeile kaikenlaista muutakin - mielessä voi tehdä mitä vaan :)
[Pieni disclaimer kuitenkin: jos tuntuu, että joku osa omaa fantasiaa on oikeesti jotenkin sairas (siis jotain sellasta, joka oikeessa elämässä olis esim. selkeesti laitonta), niin silloin niitä ajatuksia ei ehkä kannata ruokkia, vaan etsiä fantasioihinsa muunlaisia kiihotuksen kohteita. Mutta siis _melkein_ mitä vaan voi täysin huoletta fantasioida ;) Ja jos joskus huomaa ajattelevansa jotain täysin friikkiä, ei sekään niin vaarallista ole. Mutta ei fantasioiden tietenkään välttämättä _tartte_ olla mitään "normaalista" poikkeavaa, tästä mun sepustuksesta saattaa nimittäin melkein saada jo sellasen kuvan... sitä en siis tietenkään tarkota.]
Ja koita luopua suorituskeskeisyydestä. Orgasmi on vaan osa nautintoa, eikä mikään pakollinen päämäärä. Se on tietty tää meidän yhteiskunta, jossa kaikessa pitää olla tulostavoitteet - masturboidessakin pitäis olla tehokas ja tehdä tulosta... Kyllä mun uskoakseni se menee niin, että rennolla & avoimella mielellä ja kiireettömässä & paineettomassa ilmapiirissä syntyy paras tulos, niin masturboidessa kuin muutenkin elämässä :)