muille idiootti wannabe hurreille:
Valitettavasti korkeakouluissa on ruotsinkielisille varattuina kiintiöpaikkoja, jonne pääsevät alemmalla pistemäärällä kuin suomea puhuvat äidinkielenään. Kysytyissä korkeakouluissa kilpailu on kovaa ja on väärin, että tällaisia kielikiintiöillä sitten lasketaan paljonkin alemmalla pistemäärällä sisään.
Itse olen kirjoittanut ylioppilaaksi vielä sielloin, kun aineet kirjoitettiin kaikki kerralla ja ruotsia ole 7 kurssia lukiossa ja pakko-B-ruotsi kirjoitettiin. En sitä kuitenkaan ole tarvinnut mihinkään lukion jälkeen, yliopistossa sen verran, että virkamiesruotsi on suoritettuna.
Englantia olen tarvinnut sen sijaan koko ajan - ilman englannin taitoa olisi jäänyt luonnontieteellinen tutkinto saavuttamatta, koska oppikirjat ja materiaali oli englanniksi. Olisin mielelläni käyttänyt ruotsin sijasta aikana englannin ja saksan petraamiseen lukiossa. Työelämässä olen tarvinnut myös vain englantia, tieteelliset julkaisut - kas kun vain - ovat englanniksi eikä ruotsiksi.
Ruotsinkielisille on luonnollista, että lukevat suomea koulussa. Olisikin aivan älytöntä, että pieni vähemmistö pärjäisi vain omalla kielellään maassa, jossa 95% puhuu suomea. Vanhempien vika, jos eivät huolehdi lapsiensa kielitaidosta ruotsinkielisillä alueilla maassa, jossa selkeästi lähes kaikki puhuvat suomea. Yliopistossa tuli vastaan eräs poika, joka joutui opettelemaan suomen muuttaessaan Helsinkiin opiskelemaan. Sitä ennen ei sanojensa mukaan ollut lainkaan osannut suomea hyvin eikä ymmärtänyt sitä. Puheestakin sen kyllä huomasi.
Tästähän on sontalapio inttänyt ettei ole mitään kielikiintiöitä yms..
häpeä sontalapio, svekonarri.
Valitettavasti korkeakouluissa on ruotsinkielisille varattuina kiintiöpaikkoja, jonne pääsevät alemmalla pistemäärällä kuin suomea puhuvat äidinkielenään. Kysytyissä korkeakouluissa kilpailu on kovaa ja on väärin, että tällaisia kielikiintiöillä sitten lasketaan paljonkin alemmalla pistemäärällä sisään.
Itse olen kirjoittanut ylioppilaaksi vielä sielloin, kun aineet kirjoitettiin kaikki kerralla ja ruotsia ole 7 kurssia lukiossa ja pakko-B-ruotsi kirjoitettiin. En sitä kuitenkaan ole tarvinnut mihinkään lukion jälkeen, yliopistossa sen verran, että virkamiesruotsi on suoritettuna.
Englantia olen tarvinnut sen sijaan koko ajan - ilman englannin taitoa olisi jäänyt luonnontieteellinen tutkinto saavuttamatta, koska oppikirjat ja materiaali oli englanniksi. Olisin mielelläni käyttänyt ruotsin sijasta aikana englannin ja saksan petraamiseen lukiossa. Työelämässä olen tarvinnut myös vain englantia, tieteelliset julkaisut - kas kun vain - ovat englanniksi eikä ruotsiksi.
Ruotsinkielisille on luonnollista, että lukevat suomea koulussa. Olisikin aivan älytöntä, että pieni vähemmistö pärjäisi vain omalla kielellään maassa, jossa 95% puhuu suomea. Vanhempien vika, jos eivät huolehdi lapsiensa kielitaidosta ruotsinkielisillä alueilla maassa, jossa selkeästi lähes kaikki puhuvat suomea. Yliopistossa tuli vastaan eräs poika, joka joutui opettelemaan suomen muuttaessaan Helsinkiin opiskelemaan. Sitä ennen ei sanojensa mukaan ollut lainkaan osannut suomea hyvin eikä ymmärtänyt sitä. Puheestakin sen kyllä huomasi.
Tästähän on sontalapio inttänyt ettei ole mitään kielikiintiöitä yms..
häpeä sontalapio, svekonarri.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Pakkoruotsinsa suorittanut DI | 31.5.2009 20:34
Fakta on se, että englanti on tällä hetkellä tärkein vieras kieli. Siitä huolimatta Suomessa oppilaille ei ole katsottu tarpeeliseksi määrätä kyseistä kieltä pakolliseksi, vaan luotetaan siihen, että kunnat tarjoavat ja oppilaat valitsevat englannin. Hyvä näin. Maailmahan muuttuu ja jokin muu kieli voi ajan myötä tulla englantia tarpeellisemmaksi. Kunnat voivat helposti tarjota tämmöistä kieltä oppilaille ihan sen mukaan, miten halukkaita opiskelijoita (ja määrärahoja) riittää.
Jos ruotsi olisi tarpeellinen ja hyödyllinen, kuten tietyt tahot kovasti yrittävät väittää, sama käytäntö toimisi kuten englannin suhteen: kunnat tarjoaisivat ja oppilaat valitsisivat ruotsin ilman lakiin kirjattuja pakkoja. Näin ei kuitenkaan ole, kuten yo-ruotsin kirjoittajien vuosi vuodelta vähenevästä määrästä voidaan päätellä. Ruotsia ei koeta tarpeelliseksi.
Tämä epäloogisuus, siis tarpeellisen kielen vapaaehtoisuus ja tarpeettoman kielen pakollisuus, on omalla järjellään ajattelevalla ihmiselle todella vaikea ymmärtää ja hyväksyä. Kuten aiemmissa kommenteissa on todettu, pakollinen ruotsi onkin poliittinen aine, eikä tarpeeseen tai hyötyyn perustuva.
Pakollisen YO-ruotsin poisto oli hyvä alku, mutta luonteva jatko sille on tietenkin pakollisen ruotsin opiskelun poistaminen kokonaan. Kaksi pakollista, mutta vapaavalintaista vierasta kieltä kuulostaisi ihan hyvältä ratkaisulta. Tällöin englannin lisäksi opiskeltaisiin enemmän muita isoja kieliä, ja toki moni valitsisi sen ruotsinkin vapaaehtoisesti. Eihän ruotsissa itsessään ole mitään vikaa, sen enempää kuin missään muussakaan kielessä.
Tietyt tahot tulkitsevat pakollisen ruotsin vastustamisen jonkinlaiseksi hyökkäykseksi ruotsinkielisiä vastaan ja tämän vuoksi monet poliitikotkin kai pelkäävät ottamasta kantaa asiaan. Tämä on ihan kummallista ajattelua, ei kai kukaan vihaa vaikkapa ranskalaisia sen takia, että ei halua opiskella pakolla ranskaa?
HÄPEÄ SONTALAPIO- svekonarri ja lakeija!
Pakkoruotsinsa suorittanut DI | 31.5.2009 20:34
Fakta on se, että englanti on tällä hetkellä tärkein vieras kieli. Siitä huolimatta Suomessa oppilaille ei ole katsottu tarpeeliseksi määrätä kyseistä kieltä pakolliseksi, vaan luotetaan siihen, että kunnat tarjoavat ja oppilaat valitsevat englannin. Hyvä näin. Maailmahan muuttuu ja jokin muu kieli voi ajan myötä tulla englantia tarpeellisemmaksi. Kunnat voivat helposti tarjota tämmöistä kieltä oppilaille ihan sen mukaan, miten halukkaita opiskelijoita (ja määrärahoja) riittää.
Jos ruotsi olisi tarpeellinen ja hyödyllinen, kuten tietyt tahot kovasti yrittävät väittää, sama käytäntö toimisi kuten englannin suhteen: kunnat tarjoaisivat ja oppilaat valitsisivat ruotsin ilman lakiin kirjattuja pakkoja. Näin ei kuitenkaan ole, kuten yo-ruotsin kirjoittajien vuosi vuodelta vähenevästä määrästä voidaan päätellä. Ruotsia ei koeta tarpeelliseksi.
Tämä epäloogisuus, siis tarpeellisen kielen vapaaehtoisuus ja tarpeettoman kielen pakollisuus, on omalla järjellään ajattelevalla ihmiselle todella vaikea ymmärtää ja hyväksyä. Kuten aiemmissa kommenteissa on todettu, pakollinen ruotsi onkin poliittinen aine, eikä tarpeeseen tai hyötyyn perustuva.
Pakollisen YO-ruotsin poisto oli hyvä alku, mutta luonteva jatko sille on tietenkin pakollisen ruotsin opiskelun poistaminen kokonaan. Kaksi pakollista, mutta vapaavalintaista vierasta kieltä kuulostaisi ihan hyvältä ratkaisulta. Tällöin englannin lisäksi opiskeltaisiin enemmän muita isoja kieliä, ja toki moni valitsisi sen ruotsinkin vapaaehtoisesti. Eihän ruotsissa itsessään ole mitään vikaa, sen enempää kuin missään muussakaan kielessä.
Tietyt tahot tulkitsevat pakollisen ruotsin vastustamisen jonkinlaiseksi hyökkäykseksi ruotsinkielisiä vastaan ja tämän vuoksi monet poliitikotkin kai pelkäävät ottamasta kantaa asiaan. Tämä on ihan kummallista ajattelua, ei kai kukaan vihaa vaikkapa ranskalaisia sen takia, että ei halua opiskella pakolla ranskaa?