tee se itse ilmanvaihtokone LTO:lla

Mitähän vaikeaa on saada kahta moottoria toimimaan synkroonissa niin halutessa.
Ehdottomasti nimenomaan kaksi moottoria ja tietysti kolmevaiheisia jolloin saadaan ne kunnon taajuusmuuttajien perään.
Mikä onkaan parempaa kuin uunia lämmitettäessä ilmastointikone voidaan jättää päälle kun paineistus hoidetaan säätämällä moottorien pyörimis-suhdetta.
Vai mites suunnittelijalla käydään saunassa kun tuli on takassa.

Toinen sottailija kirjoitti:

Mitähän vaikeaa on saada kahta moottoria toimimaan synkroonissa niin halutessa.
Ehdottomasti nimenomaan kaksi moottoria ja tietysti kolmevaiheisia jolloin saadaan ne kunnon taajuusmuuttajien perään.
Mikä onkaan parempaa kuin uunia lämmitettäessä ilmastointikone voidaan jättää päälle kun paineistus hoidetaan säätämällä moottorien pyörimis-suhdetta.
Vai mites suunnittelijalla käydään saunassa kun tuli on takassa.

Lue lisää

Tee sinä kahdella kaikki. Minä teen yhdellä ja saan muut vihreiksi kateudesta. Teknisissä vehkeissä paras osa on pois jätetty turha osa.

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

Tee sinä kahdella kaikki. Minä teen yhdellä ja saan muut vihreiksi kateudesta. Teknisissä vehkeissä paras osa on pois jätetty turha osa.

Hommat on syytä jättää ammattilaisille.

Toinen sottailija kirjoitti:

Hommat on syytä jättää ammattilaisille.

kumma kun esim. paperikoneessa voi olla sata moottoria joiden on pyörittävä samalla nopeudella, muuten tulee ratakatko.
Ja ne ei todellakaan ole samalla akselilla.

heppamies kirjoitti:

kumma kun esim. paperikoneessa voi olla sata moottoria joiden on pyörittävä samalla nopeudella, muuten tulee ratakatko.
Ja ne ei todellakaan ole samalla akselilla.

Säikeen aloittajalle. Näin homma etenee. Käytettävissäsi on moottoreita yhdestä sataan. On meinaan mistä valita. Kerro sitten joskus montako laitoit ja miksi. Minä en edelleenkään käyttäisi yhtä enempää ja ohjaisin sen taajuusmuttajalla. Ja panisin samalle akselille vielä pyörivän lämmönsiirtimen. Voi olla, että vähän välityksillä pienentäisin vauhtia siltä siirtimeltä. Ja vielä liuospumpunkin virittäisin samalle akselille. Johan olisi kateellisille pureksittavaa.

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

Säikeen aloittajalle. Näin homma etenee. Käytettävissäsi on moottoreita yhdestä sataan. On meinaan mistä valita. Kerro sitten joskus montako laitoit ja miksi. Minä en edelleenkään käyttäisi yhtä enempää ja ohjaisin sen taajuusmuttajalla. Ja panisin samalle akselille vielä pyörivän lämmönsiirtimen. Voi olla, että vähän välityksillä pienentäisin vauhtia siltä siirtimeltä. Ja vielä liuospumpunkin virittäisin samalle akselille. Johan olisi kateellisille pureksittavaa.

Lue lisää

Nyt meille uteliaille miten hoidetaan saunassakäynti uunin lämmityksen yhteydessä jos moottoreita on yksi?

Kiinnostunut kirjoitti:

Nyt meille uteliaille miten hoidetaan saunassakäynti uunin lämmityksen yhteydessä jos moottoreita on yksi?

Kyllä sen verran voi säätää vaikka millä pellillä jos on niin huono piippu, että pitää ylipaineen kanssa hoitaa veto kuntoon.

heppamies kirjoitti:

kumma kun esim. paperikoneessa voi olla sata moottoria joiden on pyörittävä samalla nopeudella, muuten tulee ratakatko.
Ja ne ei todellakaan ole samalla akselilla.

ovat hieman vieraita, mutta käsittääkseni paperikoneiden kuljettimissa ei käytetä oikosulkumoottoreita, kuten ilmastoinnissa vaan askelmoottoreita.
Korjatkaa ja naurakaa vapaaasti jos olen paperikoneiden osalta väärässä.

_oi kirjoitti:

ovat hieman vieraita, mutta käsittääkseni paperikoneiden kuljettimissa ei käytetä oikosulkumoottoreita, kuten ilmastoinnissa vaan askelmoottoreita.
Korjatkaa ja naurakaa vapaaasti jos olen paperikoneiden osalta väärässä.

Lue lisää

Olet väärässä nauran vapautuneesti. Kyseessä on uusissa AC-servot. eikä kyseessä ole kuljettimet vaan telastot.
Sama systeemi käytössä myös nykyaikaisissa painokoneissa.
Käytännössä moottori on oikosulkumoottori mutta rakenne poikkeaa jonkin verran ja tietysti siinä on aina tuo takaisinkytkentä jonka resoluutio voi olla jopa 300000pls/r.

Yks sottailija lisää kirjoitti:

Olet väärässä nauran vapautuneesti. Kyseessä on uusissa AC-servot. eikä kyseessä ole kuljettimet vaan telastot.
Sama systeemi käytössä myös nykyaikaisissa painokoneissa.
Käytännössä moottori on oikosulkumoottori mutta rakenne poikkeaa jonkin verran ja tietysti siinä on aina tuo takaisinkytkentä jonka resoluutio voi olla jopa 300000pls/r.

Lue lisää

oli kuitenkin oikein: moottori ei ole samanlainen.

Ilmastoinnissa käytettävää moottoriahan ei säädetä tarkasti millään, kun kierrosluku heiluu kuormituksen mukaan. Eikös kuitenkin aikaisemmin käytetty askelmoottoreita, nykyisinkin joissakin pienitehoisissa kierroslukusäädöissä on askelmoottorit käytössä.

heppamies kirjoitti:

kumma kun esim. paperikoneessa voi olla sata moottoria joiden on pyörittävä samalla nopeudella, muuten tulee ratakatko.
Ja ne ei todellakaan ole samalla akselilla.

Sinä heppamies et tiedä paperikoneista yhtään mitään syvällistä. Peräkkäisten vetomoottoreitten on pyörittävä hiukan eri nopeudella, jos muut dimensiot ovat samat. Ja miksikö? Testataanpas tietojasi. Kerropa miksi?

_oi kirjoitti:

oli kuitenkin oikein: moottori ei ole samanlainen.

Ilmastoinnissa käytettävää moottoriahan ei säädetä tarkasti millään, kun kierrosluku heiluu kuormituksen mukaan. Eikös kuitenkin aikaisemmin käytetty askelmoottoreita, nykyisinkin joissakin pienitehoisissa kierroslukusäädöissä on askelmoottorit käytössä.

Lue lisää

Askelmoottoreita käytetään pääasiassa ajamaan jokin koneen tai laitteen osa tarkasti tiettyyn asemaan. Esimerkiksi erilaisten robottien työliikkeet ovat tällaisia. Askelmoottoreita ohjaillaan ohjelmallisesti tietokoneilla tai vastaavilla. Puhallinkäytössä riittää taajuusmuuttaja, joka pitää pyörimisnopeuden haluttuna.

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

Sinä heppamies et tiedä paperikoneista yhtään mitään syvällistä. Peräkkäisten vetomoottoreitten on pyörittävä hiukan eri nopeudella, jos muut dimensiot ovat samat. Ja miksikö? Testataanpas tietojasi. Kerropa miksi?

Lue lisää

Jos puhutaan ratajännityksen ohjainlaitteista ja kelaajien ohjauksesta niin satun olemaan se hemmo joka on suunnitellut vissiin suomen ainoat radanjännitys laitteet pitkiin painokoneisiin.
Mitä tuohon radan kiristymiseen telastojen välillä tulee niin tuohan on alan ihmisille itsestään selvyys joka rataskoneissa esim. offseteissa suoritettiin pakkaamalla peitteet eripaksuisilla pohjilla.
Nimenikin saat selville kun selvität kuka valmistaa ja suunnittelee suomessa painokoneiden täydessä vauhdissa tapahtuvat rullanvaihtajat.
Tuo ratasvapaiden koneiden ratakireyden säätöhän tapahtuu nimenomaan kasvattamalla pintanopeutta materiaalista riippuen muutamalla promillella telastoa kohti. Juuri tuohon säätöön tarvitaan nämä korkean resoluution omaavat sin/cos anturit servomoottoreiden päähän.
Toinen tarkkuutta vaativa ominaisuus on esim 10- värisessä painokoneessa on, että rasteripisteiden os satuttava kohdalleen vielä siitä viimeisestäkin painoyksiköstä.
Tuolla joku toinen kyseli moottorin pyörimisnopeuden muuttumista kuormituksen mukaan.
Nykyaikaisilla vektorimuuttajilla saavutetaan yli 150% vääntömomentti nimelliseen vääntömomenttiin nähden jo ilman takaisin kytkentää. Servomoottori ei puolestaan muuta kuorman vaikutuksesta pyörimisnopeuttaan ennen kuin nimellismomentti on ylitetty. Kuitenkin lyhyt aikaisesti sallitaan jopa 316% ylikuorma (säädettävissä parametrilla).Jättämän hälytys raja voidaan asettaa jopa 1pls jolloin jättämästä saadaan virheviesti. Muuten moottoreista kiinnostuneille AC servomoottorin dynamiikkaa kuvaa esim: se että täys suunnanvaihto 5000r/min cw - 5000r/min ccw kestää noin 8 mS. Tuo "tiiliskivi" vääntömomentti lienee servoissa itsestään selvyys, siis täysi vääntömomentti myös 0 r/min.

käyttö kirjoitti:

Askelmoottoreita käytetään pääasiassa ajamaan jokin koneen tai laitteen osa tarkasti tiettyyn asemaan. Esimerkiksi erilaisten robottien työliikkeet ovat tällaisia. Askelmoottoreita ohjaillaan ohjelmallisesti tietokoneilla tai vastaavilla. Puhallinkäytössä riittää taajuusmuuttaja, joka pitää pyörimisnopeuden haluttuna.

Lue lisää

Rupeaa tietookin pukkaamaan päälle...

Askelmoottoreita todella käytetään myös uusimmissa kierroslukusäätöisissä laitteissa, mm lto- roottoreiden käyttömoottoreina.

Toinen sottailija (nuorempi) kirjoitti:

Jos puhutaan ratajännityksen ohjainlaitteista ja kelaajien ohjauksesta niin satun olemaan se hemmo joka on suunnitellut vissiin suomen ainoat radanjännitys laitteet pitkiin painokoneisiin.
Mitä tuohon radan kiristymiseen telastojen välillä tulee niin tuohan on alan ihmisille itsestään selvyys joka rataskoneissa esim. offseteissa suoritettiin pakkaamalla peitteet eripaksuisilla pohjilla.
Nimenikin saat selville kun selvität kuka valmistaa ja suunnittelee suomessa painokoneiden täydessä vauhdissa tapahtuvat rullanvaihtajat.
Tuo ratasvapaiden koneiden ratakireyden säätöhän tapahtuu nimenomaan kasvattamalla pintanopeutta materiaalista riippuen muutamalla promillella telastoa kohti. Juuri tuohon säätöön tarvitaan nämä korkean resoluution omaavat sin/cos anturit servomoottoreiden päähän.
Toinen tarkkuutta vaativa ominaisuus on esim 10- värisessä painokoneessa on, että rasteripisteiden os satuttava kohdalleen vielä siitä viimeisestäkin painoyksiköstä.
Tuolla joku toinen kyseli moottorin pyörimisnopeuden muuttumista kuormituksen mukaan.
Nykyaikaisilla vektorimuuttajilla saavutetaan yli 150% vääntömomentti nimelliseen vääntömomenttiin nähden jo ilman takaisin kytkentää. Servomoottori ei puolestaan muuta kuorman vaikutuksesta pyörimisnopeuttaan ennen kuin nimellismomentti on ylitetty. Kuitenkin lyhyt aikaisesti sallitaan jopa 316% ylikuorma (säädettävissä parametrilla).Jättämän hälytys raja voidaan asettaa jopa 1pls jolloin jättämästä saadaan virheviesti. Muuten moottoreista kiinnostuneille AC servomoottorin dynamiikkaa kuvaa esim: se että täys suunnanvaihto 5000r/min cw - 5000r/min ccw kestää noin 8 mS. Tuo "tiiliskivi" vääntömomentti lienee servoissa itsestään selvyys, siis täysi vääntömomentti myös 0 r/min.

Lue lisää

Muuan H.Piiroinen teki diplomityön noista rullanvaihtojutuista pimeällä 70-luvulla muistaakseni. Eivät hemmot ensin uskoneet koko juttuun, mutta teki vain.

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

Muuan H.Piiroinen teki diplomityön noista rullanvaihtojutuista pimeällä 70-luvulla muistaakseni. Eivät hemmot ensin uskoneet koko juttuun, mutta teki vain.

Tuo tyyppi teki sen paperikoneeseen. Siis tyhjän hylsyn asetuksen vauhdissa. Saattoi olla 60-70-luvun vaihteessakin ja säätöautomaatit olivat analogisia. Juttu meni niin, että hylsy koneeseen, liima pintaan ja menoksi. En tiedä missä tapahtui tulevan paperin välivarastointi nuo sekunnit. Oli opettajana tekussa minullakin jossain vaiheessa. Tiesi juttuja oikeasti eikä pelkästään mutujuttuja.

Hahmottelin yhden moottorin systeemiä. Siinä aksiaaliropelit voi tehdä samalla lämmönsiirtimeksi! Hyötysuhteesta en tiedä kun arvokasta työaikaa oli vain kolme minuuttia siihen. Paketista tulee kompakti. Yhteinen aksiaaliropeli vain katkaistaan pituussuunnassa levyllä tulo-ja poistoilman pitämiseksi erillään. Välilevy ja ja välilevyn läpi kulkevat yhteiset siipilamellit toimivat lämmönvaihtimena. Tuloilma tulee aksiaalipuhaltimiin vastakkaisista suunnista keskelle ja poistuu kehältä normaaliin tapaan. Sitä sopii ihmetellä.

Nyt jos laitat koneeseen ainoastaan poistoilmapuhaltimen, niin rakennuksesta tulee väkisinkin alipaineinen. Nimittäin tuloilman suodatin ja talteenottokennot aiheuttavat melkoista painehäviötä likaisuudesta riippuen. Nyt korvausilma ei tulekkaan kaikki koneen kautta, vaan kaikista mahdollisista rakosista ja vaikkapa tulisijojen hormeista. Tämä ei ole tarkoitus. Laita ihmeessä tulopuolelle myös puhallin. Ilmamäärät pitää olla tasapainossa. Suodattimet pitää olla niin tulo- kuin poistopuolellakin ennen talteenottoa, ettei talteenotto likaannu. Pitäähän talvella tuloilmaa myös lämmittää. Talteenoton hyötysuhde kun ei ole 100%. Ehdotan, että ostat valmiin paketin. Silloin saat toimivan ratkaisun. Ota myös asiantunteva suunnittelija, joka osaa laskea eri huoneitten ilmamäärät, kanavakoot, venttiilit ja niitten sijoittelun, eristykset ja automatiikan.

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

Hahmottelin yhden moottorin systeemiä. Siinä aksiaaliropelit voi tehdä samalla lämmönsiirtimeksi! Hyötysuhteesta en tiedä kun arvokasta työaikaa oli vain kolme minuuttia siihen. Paketista tulee kompakti. Yhteinen aksiaaliropeli vain katkaistaan pituussuunnassa levyllä tulo-ja poistoilman pitämiseksi erillään. Välilevy ja ja välilevyn läpi kulkevat yhteiset siipilamellit toimivat lämmönvaihtimena. Tuloilma tulee aksiaalipuhaltimiin vastakkaisista suunnista keskelle ja poistuu kehältä normaaliin tapaan. Sitä sopii ihmetellä.

Lue lisää

mikä on oikea lestisi, mutta kannattanee pysyä siinä.

Puhallin/lto-yhdistelmät on keksitty ja huonoiksi todettu kymmeniä vuosia sitten.
Kysymys on hyötysuhteista, joilla on huomattavasti suurempi merkitys elinkaariajattelussa kuin alkuinvestoinilla. Siksi moottoreita on yksi per puhallin ja lto:lla vielä roottorin kyseessä ollen omansa.
Aksiaalipuhallin ei sovellu aine/ilmavirtasuhdealueensa vuoksi lainkaan ko käyttöön, tai tilantarve kasvaa sinne ullakkokokooon.

_oi kirjoitti:

mikä on oikea lestisi, mutta kannattanee pysyä siinä.

Puhallin/lto-yhdistelmät on keksitty ja huonoiksi todettu kymmeniä vuosia sitten.
Kysymys on hyötysuhteista, joilla on huomattavasti suurempi merkitys elinkaariajattelussa kuin alkuinvestoinilla. Siksi moottoreita on yksi per puhallin ja lto:lla vielä roottorin kyseessä ollen omansa.
Aksiaalipuhallin ei sovellu aine/ilmavirtasuhdealueensa vuoksi lainkaan ko käyttöön, tai tilantarve kasvaa sinne ullakkokokooon.

Lue lisää

No perhana. Kun en tiedä puhaltimista yhtään mitään, niin sekoitin aksiaalipuhaltimeksi. Tarkoitin tietenkin keskipakoispuhallinta. Eihän pelkällä ropelilla mitään kuvaamaani viritystä ole tehtävissä tietenkään. Pitää olla rinnakkaiset keskipakoispuhaltimet, niin jotain lämmön siirtymistäkin voi tapahtua. Mutta se ei ollut oleellista tässä. Vaan se, että keskipakoispuhaltimia voi pyörittää yhdellä moottorilla ja minä jos alkaisin keksiä ruutia uudelleen, niin tekisin yhdellä.

Antiteesit ovat muuten mukava tapa testata ideoita. Mitä isompi melu sen parempi idea. Primitiivireaktio taustalla on kateus.

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

No perhana. Kun en tiedä puhaltimista yhtään mitään, niin sekoitin aksiaalipuhaltimeksi. Tarkoitin tietenkin keskipakoispuhallinta. Eihän pelkällä ropelilla mitään kuvaamaani viritystä ole tehtävissä tietenkään. Pitää olla rinnakkaiset keskipakoispuhaltimet, niin jotain lämmön siirtymistäkin voi tapahtua. Mutta se ei ollut oleellista tässä. Vaan se, että keskipakoispuhaltimia voi pyörittää yhdellä moottorilla ja minä jos alkaisin keksiä ruutia uudelleen, niin tekisin yhdellä.

Antiteesit ovat muuten mukava tapa testata ideoita. Mitä isompi melu sen parempi idea. Primitiivireaktio taustalla on kateus.

Lue lisää

keskipakoispuhallin väliseinällä on keksitty ainakin 70-luvulla. Siivissä oli vielä lämpöputket lamellein, jotta lämmönsiirto olisi mahdollisimman tehokasta.

niin kirjoitti:

Nyt jos laitat koneeseen ainoastaan poistoilmapuhaltimen, niin rakennuksesta tulee väkisinkin alipaineinen. Nimittäin tuloilman suodatin ja talteenottokennot aiheuttavat melkoista painehäviötä likaisuudesta riippuen. Nyt korvausilma ei tulekkaan kaikki koneen kautta, vaan kaikista mahdollisista rakosista ja vaikkapa tulisijojen hormeista. Tämä ei ole tarkoitus. Laita ihmeessä tulopuolelle myös puhallin. Ilmamäärät pitää olla tasapainossa. Suodattimet pitää olla niin tulo- kuin poistopuolellakin ennen talteenottoa, ettei talteenotto likaannu. Pitäähän talvella tuloilmaa myös lämmittää. Talteenoton hyötysuhde kun ei ole 100%. Ehdotan, että ostat valmiin paketin. Silloin saat toimivan ratkaisun. Ota myös asiantunteva suunnittelija, joka osaa laskea eri huoneitten ilmamäärät, kanavakoot, venttiilit ja niitten sijoittelun, eristykset ja automatiikan.

Lue lisää

>niin rakennuksesta tulee väkisinkin alipaineinen.

Suunnittelen tuota nyt vain kellarissa olevaan autotalliin joka mielestäni pitääkin olla alipaineinen, muuten hajut leviää pakostakin koko taloon.

Koko taloa varten laite pitää olla sen verran monimutkainen että en aio yrittää sitä.

>Nyt korvausilma ei tulekkaan kaikki koneen kautta, vaan kaikista mahdollisista rakosista

Se on vähän niinkuin tarkoituskin.
Autotalli-kellari välisen palo-oven saumoista haluan ilman tihkuvan autotalliin päin.
Samaten mieluummin autotallin oven rakosista saa ilma vuotaa sisäänpäin.

Seinän alaosaan jätän kuitenkin myös erillisen venttiilin, jonka vois virittää liiallisesta alipaineesta avautuvaksi.

Ja mielestäni silloin kun kaikki tuleva raitis ilma ei tule kennon kautta, kenno pysyy paremmin sulana kovilla pakkasilla. Lisälämmitys hoituu ihan vain lattialämmityksellä & halvimmalla keskuslämmitysenergialla. Autotallissa ei ole niin väliä viimasta, etenkin kun useimmissa ei ole laisinkaan LTO:ta.

Kennolle tietenkin päästän vain pölystä suodatetun ilman.


>Ehdotan, että ostat valmiin paketin. Silloin saat toimivan ratkaisun. Ota myös asiantunteva suunnittelija, joka osaa laskea eri huoneitten ilmamäärät, kanavakoot, venttiilit ja niitten sijoittelun, eristykset ja automatiikan

Jep. Suunnittelutan suunnittelijalla. Ostan hyvän, reilun kokoisen koneen. Asennan itse. Säädätän ammattilaisella.

Mutta autotalliin en raaski ostaa yli tonnin IV vehkeitä... siksi tämä.

propellihattu kirjoitti:

>niin rakennuksesta tulee väkisinkin alipaineinen.

Suunnittelen tuota nyt vain kellarissa olevaan autotalliin joka mielestäni pitääkin olla alipaineinen, muuten hajut leviää pakostakin koko taloon.

Koko taloa varten laite pitää olla sen verran monimutkainen että en aio yrittää sitä.

>Nyt korvausilma ei tulekkaan kaikki koneen kautta, vaan kaikista mahdollisista rakosista

Se on vähän niinkuin tarkoituskin.
Autotalli-kellari välisen palo-oven saumoista haluan ilman tihkuvan autotalliin päin.
Samaten mieluummin autotallin oven rakosista saa ilma vuotaa sisäänpäin.

Seinän alaosaan jätän kuitenkin myös erillisen venttiilin, jonka vois virittää liiallisesta alipaineesta avautuvaksi.

Ja mielestäni silloin kun kaikki tuleva raitis ilma ei tule kennon kautta, kenno pysyy paremmin sulana kovilla pakkasilla. Lisälämmitys hoituu ihan vain lattialämmityksellä & halvimmalla keskuslämmitysenergialla. Autotallissa ei ole niin väliä viimasta, etenkin kun useimmissa ei ole laisinkaan LTO:ta.

Kennolle tietenkin päästän vain pölystä suodatetun ilman.


>Ehdotan, että ostat valmiin paketin. Silloin saat toimivan ratkaisun. Ota myös asiantunteva suunnittelija, joka osaa laskea eri huoneitten ilmamäärät, kanavakoot, venttiilit ja niitten sijoittelun, eristykset ja automatiikan

Jep. Suunnittelutan suunnittelijalla. Ostan hyvän, reilun kokoisen koneen. Asennan itse. Säädätän ammattilaisella.

Mutta autotalliin en raaski ostaa yli tonnin IV vehkeitä... siksi tämä.

Lue lisää

tuosta tule mitään. Tee ennemmin vaikka olutta.
Mikä ihmeen vimma on jättää tulopuhallin pois?
Et voi järkevästi pitää taloa koko ajan noin alipaineisena.
Mikset samantein laita pelkkää huipparia?

Tulos on jo nyt nähtävissä, päin peetä menee, susi tulee, vaan tuloilmaa ei tule kanavasta vaan esim savupiipusta väärin päin.

Lopeta ajoissa!

_oi kirjoitti:

keskipakoispuhallin väliseinällä on keksitty ainakin 70-luvulla. Siivissä oli vielä lämpöputket lamellein, jotta lämmönsiirto olisi mahdollisimman tehokasta.

Helpotti huomattavasti, kun ei tarvitse patenttia hakea kaiken muun kiireen keskellä.

hmmmm kirjoitti:

tuosta tule mitään. Tee ennemmin vaikka olutta.
Mikä ihmeen vimma on jättää tulopuhallin pois?
Et voi järkevästi pitää taloa koko ajan noin alipaineisena.
Mikset samantein laita pelkkää huipparia?

Tulos on jo nyt nähtävissä, päin peetä menee, susi tulee, vaan tuloilmaa ei tule kanavasta vaan esim savupiipusta väärin päin.

Lopeta ajoissa!

Lue lisää

>Mikä ihmeen vimma on jättää tulopuhallin pois?

Yksinkertaisuuden vuoksi.

Itse asiassa... vois semmoinen ollakin ... pienempi kuin poistopuhallin ... päivitämpä suunnitelman.

Autotallin IV pitää olla kuitenkin säädetty niin että autotalli on lievästi alipaineinen verrattuna muuhun taloon.


>Et voi järkevästi pitää taloa koko ajan noin alipaineisena.

En pidäkään. Mutta autotallin pidän.

>Mikset samantein laita pelkkää huipparia?

Höh. Vaihtoehto A on autotallin ilmanvaihto painovoimaisena. Vaihtoehto B mahdollisimman halpa IVK LTO:lla.

propellihattu kirjoitti:

>Mikä ihmeen vimma on jättää tulopuhallin pois?

Yksinkertaisuuden vuoksi.

Itse asiassa... vois semmoinen ollakin ... pienempi kuin poistopuhallin ... päivitämpä suunnitelman.

Autotallin IV pitää olla kuitenkin säädetty niin että autotalli on lievästi alipaineinen verrattuna muuhun taloon.


>Et voi järkevästi pitää taloa koko ajan noin alipaineisena.

En pidäkään. Mutta autotallin pidän.

>Mikset samantein laita pelkkää huipparia?

Höh. Vaihtoehto A on autotallin ilmanvaihto painovoimaisena. Vaihtoehto B mahdollisimman halpa IVK LTO:lla.

Lue lisää

Ensimmäinen peruste mietittäessä ilmastointia on määritellä ilmamäärät. Eli montako kertaa tunnissa tai kuinka monta (dm3/s/m2)tilan ilman pitää vaihtua. D2 määräykset antavat tästä osviittaa.http://www.finlex.fi/pdf/normit/1921-D2s.pdf Tämän perusteella mitoitetaan kone. Autosuojan käyttötarkoitus ratkaisee aika pitkälle ilmanvaihdon tarpeen. Onko kyseessä auton tai autojen säilytys ja tehdäänkö siellä korjaus- ja askartelutyötä. Ylimitoitettu kone tulee ajan oloon kalliiksi, vaikka auto tietenkin kuivuu tällaisessa tuulitunnelissa nopeasti.

Ensin talo valmiiksi ja sitten vasta autotallia varten tuota vehjettä harrastushengessä tekemään.

Tarkemmin siitä tuossa "muutaman designin sain tehtyä" kommentissa.

Autotalliin moisen korkeintaan tekisin.

Tarkemmin siitä tuossa "muutaman designin sain tehtyä" kommentissa.

ja autotallissakin vehje pitää olla ohitettavissa ja "niska-perse" otetta matkimalla pihalle heitettävissä.

pellepeloton kirjoitti:

Autotalliin moisen korkeintaan tekisin.

Tarkemmin siitä tuossa "muutaman designin sain tehtyä" kommentissa.

ja autotallissakin vehje pitää olla ohitettavissa ja "niska-perse" otetta matkimalla pihalle heitettävissä.

Lue lisää

eli pellepeloton olikin propellihattu

ainakin se oli eri kuin pelle p..

Mutta propellihattu olikin raksaaja.

Vuosia veteli muoviset poistoilmapuhaltimet ilmaa pihalle autotallista.
Jokainen niistä kesti vuoden tai vajaan vuoden.
Nyt on tuon näköinen: http://www.taloon.com/kuvat/k/ostberg/ostberg_kanavapuhallin_ck.jpg
Autotallissa on kova alipaine koska tuo vehje pinimmälläkin teholla poistaa kovasti ja jos kuristan sen imuaukkoa sen rpm nousee ja ilman poisto ei vähene.
(eipähän haise bensa/tärpätti/tms. missään muualla kuin autotallissa)

Kaikki vehkeet on valmiina LTO:n tekemiseksi.
Kunnon pakkaset pisti kipinää liikkeelle LTO:n eteenpäinviemiseksi.

Poistohirmulle teen takaisinvirtauskanavan jottei se ime kuin ammattihoro, kanavassa painotettu perhospelti säätämässä alipainetta.
LTO:n tulee tuplakennot (ristivirtauskennot purkuosista), joiden läpi vedetään poistolla lämmitettävää ilmaa lattianrajasta pienemmillä DC flekteillä ja sekaan otetaan ulkoilmaa sen mukaan kun toinen painotettu perhospelti antaa myöden.
Pakokaasuimurin putki kytkeytyy LTO:n ja poistopuhaltimen väliin.

Tehostustilanteeseen DC flektien kaveriksi starttaan puolikuolleen muovisen 230v poistoilmapuhaltimen.

LTO haave on >0% mikä olisi parannus nykyisesti 0%:sta.

(talon muun ilmanvaihdon hoitaa Enervent LTR6)

Olisit ostanut käytetyn LTO raadon. Kennot yleensä täysin ehjiä.

Niin, tuota oletko laskenut saatko noilla lämmönvaihtimilla edes yhtäpaljon energiaa takaisin kuin mitä nuo sinun kaikki puhaltimesi kuluttavat?

Ja miten aiot estää sen toisen kennon perässä olevan tuplakennon jäätymisen? Vielä lisää sähkönkulutusta?

Ilmanvaihdon parantaminen kannattaa aina, mutta energian säästö energiaa kuluttamalla on hölmöläisten hommaa!

Yksi puhallin on pakko olla koska autotalli on talon alla, muuten tapahtuu likaisen ilman ja kaasujen vuotoa asuintiloihin.
Olemassaoleva yksi 240V puhallin kuluttanee max noin 30W.
Ja tällähetkellä "LTO" hyötysuhde autotallissani on 0%.
Tavoitteena saada edes vähän poistoilman energiasta talteen.

Lisäpuhaltimet vienevät yhteensä alle 5W.
(jatkossa puhaltimet laitettaneen toimimaan aurinkosähköllä, silloin kun sitä saatavana)

(Vertailun vuoksi talon ilmanvaihtokoneen nimellinen sähkönkulutus on 400W roottori25W, en ole vielä mitannut paljonko se todellisuudessa haukkaa normaalilla käyttöteholla.)

"Ja miten aiot estää sen toisen kennon perässä olevan tuplakennon jäätymisen? Vielä lisää sähkönkulutusta?"

Lyhyellä tähtäimellä: Pitämällä poiston aina :lla eli ei lisäämällä sähkönkulutusta.
Pitemmässä puussa: vaihtamalla aktiivisena olevaa kennostoa esim. 5 minuutin välein.

Ensimmäisessä toteutuksessa LTO lämmittäisi lattianrajasta <10 asteista ilmaa hieman raakaa ulkoilmaa max noin 15 asteeseen.
Suodattimiksi tullee mikrokuitupyyhkeet jotka pitää rakentaa nopeasti vaihdettavaksi, vaihdan aina kun jotain talissa touhuan. (parilla kympillä saa muutaman sata "suodatinta")

"Olisit ostanut käytetyn LTO raadon. Kennot yleensä täysin ehjiä."
Ilmaisia kennoja on 4kpl entisestä elämästä. Toki jokin pätkiväkin vanha IVK<O olisi kelvannut, mutta sellaista ei tullut käsiini itsestään. ;-)