Että hän kohtelee seurakuntalaista siten, että hän jättää vastaamatta yhteydenottoihin asiassa kuin asiassa. Osa asioista on tietysti pieniä ja tarpeettomia, mutta seurakuntalainen on myös kilvoitteleva lähimmäinen ja tarvitsee apua.
Onko oikein
papilta
44965
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Tuo kielii ammattitaidottomuudesta.
valittaa Arkkipiispalle, sillä Hän on kyseisen papin puolella. Vielä vähemmän piispalle
sillä hän on kiinnostunut aivan muista asioista.
Kuka välittäisi seurakuntalaisista enää?
ensin ruohonjuuritasolla, vasta sitten käydään valittamaan esimiehille.
Pätee niin seurakuntaan kuin ns. maallisiin yhteisöihin yhtä lailla.
Kotikasvatus kunniaan!
kun pappi valehtelee myös esimiehelleen eikä myönnä huonoa käytöstään?
joten siinä tapauksessa tietysti heti perusteltu yhteydenotto esimieheen.
menossa työuupumus. Ehkä pappeja on liian vähän.
päästetä toimittamaan.
pappi epää piispalta palveluksen toimittamisen seurakunnassaan?
oletko sinä mielestäsi niin ylimyksellinen, että sinun toiveitasi pitää noudattaa kaikista muista kiireistä välittämättä. Olet kai jo kotonasi oppinut, että sinun pitää enemmänkin kunnioittaa pappeja kuin olla itse vaatimassa yhä lisää huomiota itsellesi. Pappien työ on raskasta ja sinäkin voisit tukea heitä hoitamalla vähemmän tärkeät asiat mahdollisimman vähän häiritsevästi. Sitä paitsi sinä saatat olla jo itse hankkinut sellaisen jatkuvan valittajan maineen, ettei kukaan ota sinua vakavasti ainakaan ensimmäisten inahdusten jälkeen.
Niinpä niin, arkkipiispalle vain heti valittamaan, jos pappi ei tottele ja ole kaikin puolin nöyrä ja kuuliainen. Pitäähän papin toki aina totella, kun pieninkin nilviäinen vaatii. Sitten pappia pitää vain rangaista kurinpidollisin toimenpiteni, eiköhän se siitä tokene. Mistä ihmeestä tällainen asenne on rantautunut Ortodoksiseen kirkkoon?
hössöttäviä naisia, jotka ovat itsestään kovin tärkeitä ja hössöttävät uskonnonkin kanssa kysellen papeilta jonninjoutavia pikku asioita.
Nämä samat laukkaavat tärkeinä pyhiinvaellusmatkoilla, eivätkä siitään viisastu, ja tule yhtään sen paremmiksi ihmisiksi.
Oikean hätää kärsivän lähimmäisen kohdatessaan he vilkaisevat kelloa ja kalppivat kotiin paistamaan pihvejä.
liitännäiset miehet ovat näitä valittajia ja vaatijoita.
Kerran vuodessa on sopivaa tunnustaa syntinsä. Pappia ei pidä pitää henkilökohtaisena ystävänään, sitä hän ei ole. Itseltäni kesti jonkin aikaa ennen kuin tajusin että puheet keskusteluista, sielunhoidosta ja katumuksen sakramentistä ovat vain sanahelinää. En enää vaivaa pappia turhaan jos ollenkaan.
Pyhiinvaellukset lopetin monta vuotta sitten.
pihvejä.
jos keskustelun jutut ovat totta.
Meidä pienessä srk:ssa ( yksi pappi ja kanttori) järjestyi suuren paaston aikaan aloitteestani yleinen sairaanvoitelun sakramentti,.
Tätä ei olisi mitenkään " virkatyönä " tarvinnut järjestää.
Kyllä aloitteet yleensä saa läpi, jos ei lähde liikkeelle siitä, että srk on supermarketti josta saa mitä tilaa ja välittömästi.
Onko tämä srk- elämä jossain päin oikeasti noin hankalaa vai halutaanko tällä palstalla vaan yleisesti revitellä ja parjata pappeja?
Meidän pienessä (350 henkeä, 1 pappi, 1 diakoni) seurakunnassamme järjestetään yleinen sairaanvoitelu kahdesti Suuren paaston aikana ja aina pyydettäessä kotona tai sairaalassa. Miten niin se ei kuulu papiston virkatyöhön?
on nykyisin oikeus palauttavaan vapaa-aikaan.
Tarkoitin, ettei "lain puitteissa" olisi ollut naputtamista vaikka ei olisi pystytty tai haluttu toimittaa.
Toimitettiin ja väkeä oli paikalla, hyvä näin.
ps. mielestäni yleinen sairaanvoitelu juuri on sitä täällä peräänkuulutettua "sielunhoitoa " sanan varsinaisessa merkityksessä.
Varsinaisten psyykkisten tai psykiatristen ongelmien hoidosta vastaavat alan asiantuntijat.
missä kulkee psykiatrisen hoidon tarve sielunhoidon sijaan? Minusta tuntuu että kirkkomme haluaa eroon sielunhoidon kanhdenkeskisistä tilanteista. Toivottavasti olen väärässä. Ehkä pappien koulutus ei enää anna valmiuksia sielunhoitoon.
Mielenkiintoinen visio, toivottavasti seurakuntalaisia ei aleta leimata hulluiksi tai hyviksi.
psykologi diakonina ja kuorosta löytyy psykiatri tai toinenkin. Kyllä nämä hommat osataan!
mielenkiintoinen jaottelu.
että lääkarit, ainakin psykiatriaan erikoistuneet pystyvät.
Tuskin Kirkossa papit haluavat erron sielunhoitotehtävästä.
Nykymenossa ihmisten ongelmat vaan omat niin laajoja ja moniulotteisia, että voimattomuutta tuntee moni sielunhoitaja.
Sitä paitsi ei ole oikein eettisesti yrittää sielunhoidollisin keinoin " tohtoroida ".
Leimaamisen ja leimautumisen pelko liittyy kaikkeen ammatilliseen auttamiseen:kuka takaa ettei liian usein sielunhoitoakin haluavaa seurakuntalaista
"aleta katella"?
Vaikeita kysymyksiä ja nöyrtymisen paikkoja.
...meillä. Ei järjestynyt sairaanvoitelu, vaikka oli vakavakin paikka.
Onnea vaan sinne teille, missä järjestyy.
En ole itse pappi, mutta vastaan työkseni erilaisiin yhteydenottoihin. Välillä en toimi jonkun mielestä hyvin enkä tarpeeksi nopeasti. Välillä asetan jonkun toisen edelle eli priorisoin avuntarpeita. En yksinkertaisesti ehdi ja välillä jaksa hoitaa kaikkien murheita yhtä rivakkaasti.
Toisaalta jotkut teettävät palvelijallaan turhaa työtä ja välttelevät omaa vastuutaan tilanteesta. Jotkut saattavat itsensä samoihin vaikeuksiin kerrasta toiseen ja kiljuvat sitten pelastajaa paikalle. Jotkut ohjaan oikean ihmisen luo, koska heidän ongelmansa eivät enää ole minun ratkaistavissani.
Olen saanut paljon kiitosta, mutta olen myös saanut lapioda lunta tuvastani. Joskus autettava on aiheuttanut minulle taloudellista vahinkoa tai loukannut ja petkuttanut minua. Siirrän nämä ihmiset kauemmas itsestäni.
Pitäisikö minusta valittaa? Kohtelenko ihmisiä huonosti? Jätänkö avunpyynnöt kuuntelematta?
Ihmisten kanssa saa paljon, mutta joutuu myös uhraamaan paljon. Meillä auttajilla on joskus hetkiä, jolloin emme ole parhaassa vedossa.
työntekijä, mutta tuon aloituksen takana on jotain konkreettista varmasti. Itse en kyllä vaivaa ammattiauttajia, sen enenpää kuin pappejakaan. Yritän selvitä kotikonstein sielunhoidostani.
Pappeus on menettämässä suurinta tehtäväänsä, eli olla kilvoittelevan la kärsivän lähimmäisen apuna. Edes yksi vastaus, jossa hyväksyttäisiin seurakuntalaisen ihmisarvo.
seurakunnastamme.
Jos pienin resurssein järjestetään ylimääräisiä toimituksia eikö silloin suorastaan "hemmotella" seurakuntalaisia?
Tässähän juuri tehtävä ymmärretään perinpohjin: sakramentit armon välittäjinä ovat sitä apua, mitä ei muualta saa.
Mitä muuta papin sitten pitäisi tehdä?
siirtykää yksityisille keskusteluforumeille.
seurakunnissa saada tarvittaessa sopimalla erikseen. Sielunhoitoon ei saisi vaikuttaa resurssipula ja työaika. Eikä myöskään antipatia.
vaikuttaa niin.
"tosi Jumala ja tosi ihminen" Kristuskin kai nukkui silloin tällöin?
Odotammeko me papeiltamme inhimillisesti mahdottomia?
Kirkko muuttunut virastoksi jossa tuotetaan sakramentteja seurakuntalaisille.
Vajavaiset ja kärsivät sekä kilvoittelijat kuuluvat tämän mukaan terveydenhuollon piiriin. Ymmärränkö oikein, että tämänkaltaisesta Kirkosta on paras erota. Mihin enää tarvitsemme pappia?
sakramenttien toimittamiseen.
Jos siis edelleen uskomme sakramentteihin ja pappisvihkikimykseen?
on usko rankasti laimentunut tavattuani hulttiopapin, joka tekee mitä itse haluaa välittämättä mistään muusta mitään ja vielä valehtelemalla jopa esimiehelleen!
minunkin kohdalla, kun seurakuntaamme tuli hulttiopappi. Olen kuitenkin tietoinen siitä, ettå kirkkokunnassa on kunnon pappeja, jotka hoitavat seurakuntalaisiaan ja kunnioittavat käskyjä.
Millainen on hulttiopappi? Miten hulttiopapin toiminta eroaa ns. tavispapista. Ihan vain sen tähden kysyn, että tiedän itse vastaisuudessa kiertää kaukaa ns. hulttiopapit.
hulttioseurakuntalaisia ja naukumaijoja, joille ei riitä vaikka kuun taivaalta antaisi. Mihinkään ei olla tyytyväisiä, toisista haetaan vain vikoja (erityisesti papeista) ja mottona olkoon : anteeksi en kyllä anna. Tämä palsta on täynnä pikkusieluja, jotka ovat ottaneet elämäntehtäväkseen toisten heikkouksissa rypemisen , kirkon panettelun, ihmisvihan. Omien heikkouksin suhteen ollaan täydellisen sokeita. Totuus on jokaisen subjektiivinen oikeus eikä alkeellisimmistakaan keskustelutaidoista ole tietoakaan.
Tämä palsta on sairas eikä anna millään lailla totuudellista kuvaa ortodoksisesta kirkosta eikä sen jäsenistä.
eihän papeissa voi olla mustia lampaita. Yhteyspapitkin ovat typerien seurakuntalaisten mielikuvitustuotetta. Ei sellaisia voi oikeasti olla olemassakaan. Meillä ei myöskään ole bisnespappeja eikä minkäänlaisia muitakaan valehtelevia pappeja. Saati sitten vapaamuurareita papistossa. Pappimme ovat puhtaita kuin pulmuset.
Vika on siis vain muissa kuin papeissa!
ilmoittaa olinpaikkasi, niin voisimme tulla palvomaan sinua. Olet ilmeiseti täydellinen ihminen vailla 'virhettä, ryppyä tai tahraa'. Harmi ettei sinulaista täydellisyyttä ole parjaamassasi papistossa, joka kaikki on homouden tahramaa tai bisneksen tai valheen tai vapaamuurariuuden.
Saanen onnitella Homo perfectus. Olet Jumalan täydellinen luomus.
Uskotko todella, että vain ja ainoastaan riviseurakuntalaiset ovat tuon kaltaisia kuten kuvailit. Onko sinulla kenties jumaluus kuvitelma papistosta. Uskotko todella kuten liian suuri enemmistö riviseurakuntalaisista, että papit ovat jotenkin jumalolentoja maanpäällä. Purpuuraan puettuja, solealta julistavia pyhiä. Jos näin. Otan osaa.
syntinen, niin kuin me seurakuntalaisetkin olemme, hänellä on edelleen tuo pappeuden armolahja, sitoa tai päästää, toimittaa sakramentteja. Rukoilkaa pappien puolesta, älkää aina kritisoiko. Katsokaa väliin omia virheitänne ja erheitänne. Vai onko niitä?
jos ei seurakuntalaiset päästä ääntäkään? Vaietaan ja hissutellaan, sehän on juuri näiden hulttiopappien toive. Heidän esimiehet ovat samassa veneessä.
Minusta on täysin vastuutonta tuollainen ajattelu, että papit saavat tehdä mitä vaan, koska ovat syntisiä siinä missä muutkin. Pappien pitää olla esimerkillisiä.
papit saisivat tehdä mitä vaan, en suinkaan, mutta joka tapauksessa voimme luottaa siihen, että hulttiopapin toimittamat sakramentit ovat aivan oikeita sakramentteja ja päteviä, nimenomaan tuon pappeuden armolahjan takia - sen tähden ei tarvitse vältellä näitä hulttiopappejakaan. Ja meidän muidenkin täytyy olla täydellisiä ja esimerkillisiä kaikessa, johan se sanotaan Raamatussakin.
etkö jo kyllästy provoosi?
on selma Lagerlöfin luomus.
Pappi on luterilainen, ainesta tarusta riittää meillekin.
...
huomaamatta, etä pappeus on kirkossamme sakramentti. Nimeltään pappeuden sakramentti. On ylentävää huomata, ett ns hulttiopappiakin pidetään tässä ketjussa pappina. Näin se on parhaimmillaan.