Valtio tukee taloudellisesti kuntia vastaan kaksikielisten palvelujen tarjoamisessa sekä
yleisestä valtionosuudessa että peruskoulutoimen valtionosuudessa. Kaksikieliset kunnat
saavat 10 prosentin korotuksen yleisessä valtionosuudessa palvelujen järjestämiseen
molemmilla kielillä. Peruskoulutoimessa kaksikieliset kunnat saavat jokaista ruotsinkielistä
oppilasta kohden 10 prosentin korotuksen. Kaksikielisille kunnille sekä suomen- että
ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen onkin vuositasolla iso menoerä, eivätkä korotukset
valtionosuuksissa riitä kattamaan kuluja.” – Sosiaali- ja terveysministeriö (STM):
Suomenruotsalaiset, 2001
10 prosentin lisä on melkoinen rasite kenelle tahansa ja tämä 10 prosenttia ei kuulemma vielä
riitäkään jolloin kuntalaiset saavat pistää loput.
Kaksikielisyys ei siis maksa yhtään enempää sanoo Tapsa.
yleisestä valtionosuudessa että peruskoulutoimen valtionosuudessa. Kaksikieliset kunnat
saavat 10 prosentin korotuksen yleisessä valtionosuudessa palvelujen järjestämiseen
molemmilla kielillä. Peruskoulutoimessa kaksikieliset kunnat saavat jokaista ruotsinkielistä
oppilasta kohden 10 prosentin korotuksen. Kaksikielisille kunnille sekä suomen- että
ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen onkin vuositasolla iso menoerä, eivätkä korotukset
valtionosuuksissa riitä kattamaan kuluja.” – Sosiaali- ja terveysministeriö (STM):
Suomenruotsalaiset, 2001
10 prosentin lisä on melkoinen rasite kenelle tahansa ja tämä 10 prosenttia ei kuulemma vielä
riitäkään jolloin kuntalaiset saavat pistää loput.
Kaksikielisyys ei siis maksa yhtään enempää sanoo Tapsa.
Vastaukset 64
Vanhimmat
tietää, että mihin kunnat nuo
avustusrahat todellisuudessa
käyttävät? Ei ainakaan ruotsinkielen
opetukseen.
Oletko muuten tutkinut, kuinka paljon
se pakkoenglanninopetus valtiolle maksaa?
Sitähän opetetaan peruskuoluissa monta vuotta
pidenpään, kuin muita kieliä.
siihen olisi panostettava todellakin ja resurssit siihen saataisiin tarpeettoman kielen opiskelusta.
sitähän sinä jauhat päivät päästän.
Vastaappa nyt, edes kerran, kysyttyyn
asiaan, jos osaat.
kieliin ei TÖNKKÖRUOTSIIN.
mutta tapio ,kysymys olikin pakkorúotsista ei englannista
netti fennoilla riitä taidot asioiden laajempaan
käsittelyyn, tuo pakkoruotsi-pakkomielteenne,
kun vie koko aivokapasiteettinne.
Mutta kuitenkin, mielestäni kansan täytyy
olla "tymää", jos eivät pysty seitsemässä
vuodessa oppimaan sitä pakkoenglantia,
edes tyydyttävästi. Siinähän menevät veroeuromme
täysin hukkaan.
Oliskohan aika lopettaa
koko hömpötys peruskouluissa ja opettaa
jotain järkevämpiä kieliä ja vaikkapa käytöstapoja?
Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä 2009 todetaan yleisen valtionosuuden perusosan olevan 29,67 euroa asukasta kohden, josta 10 % on 2,97 euroa. Budjetissa on varattu tähän yleisen valtionosuuden kaksikielisyyslisään noin 4,8 miljoonaa euroa koko maassa.
Kaksikielisyyslisää maksetaan myös peruskoulutoimen valtionosuudessa. Tämä korotus puolestaan maksetaan vain ruotsinkielisessä opetuksessa olevien oppilaiden osalta. Kun ruotsinkielisen koulutuksen osuus kaikesta perusopetuksesta lienee 5-6% luokkaa, voidaan arvioida ettei kokonaissumma nouse kovinkaan paljoa korkeammaksi kuin vuonna 2003, jolloin nämä korotetut valtionosuudet tekivät koko maassa yhteensä noin 20 miljoonaa euroa mikä on noin puoli prosenttia kaikista valtionosuuksista. Valtion budjetista se on noin puoli promillea.
Mainittakoon, että valtionosuuksien kaksikielisyyslisä ei ole ns. korvamerkittyä rahaa, vaan kunnat voivat käyttää sen haluamallaan tavalla.
ja se on suuri osuus summasta riippumatta.
prosentin kymmenesosistakin on kinaa niin miksi sitten 10 prosenttia on niin vähäpätöinen määrä? Palkkaneuvotteluissa pieni prosenttiosuus voi olla pieni summa sinänsä mutta kun se osuus annetaan monelle niin jopa summaa kertyy.
vaan ovat oma luku sinänsä.
sillä Suomessa jokainen oppilas maksaa määrätyn summan rahaa, summat vaihtelevat eri kunnissa mutta se on tätä oppilasta kohden laskettuun summaan kun tämä 10 prosenttia lasketaan. Jos oppilas maksaa esim. 5000-10000 euroon lukuvuosi niin 10 prosenttia siitä summasta on "vähän" enemmän kuin mitä Tapio laskee.
Tapio on väittänyt summan olevan
noin 106 000 000 euroa vuodessa joku frey on kuulemma laskenut
Tapio on sanonut että "laskelma" voi heittää Muutamia kymmeniä prosentteja.
Happy?
Kirjoittanut: Tapio.Rautalapio 14.3.2009 klo 18.27
Muutamia kymmeniä prosentteja.
Laskelmista on unohtunut mm. ruotsinopettajien palkat:
Suomessa on pelkästään Suomen ruotsinopettajat ry:ssä 2000 jäsentä(kaikki opettajat eivät varmasti edes kuulu ry:hyn). Jos opettajan keskipalkka on noin 3000 euroa ja siihen lisätään 30% sosiaalia ynnä muut kulut niin vuosikuluiksi/ 46800 tämä kertaa 2000= 93 600 000 euroa. Tämäkään laskelma ei ole euron tarkuudella mutta tarpeeksi tarkka vertailuun
Mitkä h:tun kaksikieliset koneistot?
"Tapio sekoittaa tarkoituksella asiat sillä Suomessa jokainen oppilas maksaa määrätyn summan rahaa, summat vaihtelevat eri kunnissa mutta se on tätä oppilasta kohden laskettuun summaan kun tämä 10 prosenttia lasketaan."
Siis mitä olen sekoittanut?
"Jos oppilas maksaa esim. 5000-10000 euroon lukuvuosi niin 10 prosenttia siitä summasta on "vähän" enemmän kuin mitä Tapio laskee."
Mitä ihmettä tarkoitat?
on aika paljonkin merkitystä mistä se 10 prosenttia on laskettu ja paljonko se loppujen lopuksi on summana.
kuinkahan suuri henkilökunta siellä on Tapsa, vastaapas?
Kansliapäällikön alaisuudessa toimivat myös:
•kunnallistalouden ja -hallinnon ryhmä
•EU-rakennerahastojen yhteistyöryhmä
•kirjasto-, arkisto- ja museohallinnon ryhmä
•toimitilaryhmä
•ruotsinkielisen koulutus- ja kulttuuritoiminnan kehittämisryhmä
koska haluaa tietää summan mistä se on laskettu. Kyllä se Tapsa 10 prosenttia on edelleenkin 10 prosenttia huolimatta siitä, mistä summasta se on laskettu.
Tapio on väittänyt suomen kaksikielisyys summan olevan
noin 106 000 000 euroa vuodessa joku frey on kuulemma laskenut
Tapio on sanonut että "laskelma" voi heittää Muutamia kymmeniä prosentteja.
Happy?
Kirjoittanut: Tapio.Rautalapio 14.3.2009 klo 18.27
Muutamia kymmeniä prosentteja.
enemmän kuin 2,97 euroa.
kaikki menee ainoastaan "kaksikielisyyden" piikkiin Tapsa.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20061171
"Kyllä 5000-10000 eurosta 10 prosenttia on vähän
enemmän kuin 2,97 euroa."
Kuten itsekin huomaat, on paljon merkitystä sillä mistä summasta 10 % lasketaan vaikka alunperin väititkin sen olevan aina paljon.
Huomannet myös, että opetusministeriön valtionosuus maksetaan korotettuna vain ruotsinkielisistä perusopetuksen oppilaista.
"kaikki menee ainoastaan "kaksikielisyyden" piikkiin "
Mikä kaikki? Kirjastohallinnon työryhmäkö?
No, eipä vaikuta kovin suurelta. Katsotaan mitä muuta siellä on:
Koulutus- ja tiedepolitiikan osastoon kuuluvat:
* yleissivistävän koulutuksen yksikkö
* ammatillisen koulutuksen yksikkö
* korkeakoulu- ja tiedeyksikkö
- koulutuksen tulosalue
- tutkimuksen tulosalue
* aikuiskoulutuksen tulosalue
* esikunta
Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osastoon kuuluvat:
* taideyksikkö
- kulttuuriviennin ja -vaihdon tulosalue
* kulttuuriyksikkö
- tekijänoikeuden tulosalue
* liikuntayksikkö
* nuorisoyksikkö
* kehittämisyksikkö
Hallinto-osastoon kuuluvat:
* yleishallintoyksikkö
* henkilöstöyksikkö
* taloussuunnitteluyksikkö
* taloushallintoyksikkö
* tietohallintoyksikkö
Ministeriön yhteisiä tehtäviä hoitavat:
* kansainvälisten asiain sihteeristö
* viestintäyksikkö
* ministeriön sisäinen tarkastus
Kansliapäällikön alaisuudessa toimivat myös:
* kunnallistalouden ja -hallinnon ryhmä
* EU-rakennerahastojen yhteistyöryhmä
* kirjasto-, arkisto- ja museohallinnon ryhmä
* toimitilaryhmä
* ruotsinkielisen koulutus- ja kulttuuritoiminnan kehittämisryhmä
"ja ruotsinkielisen koulutus- ja kulttuuritoiminnan kehittämisryhmä."
Kyllä tämäkin ryhmä palkalla elää ja kukahan sen maksaa ellei suomalainen veronmaksaja?
53 §
Ryhmät
Ministeriössä on toistaiseksi asetetut kunnallistalouden ja -hallinnon ryhmä, EU-rakennerahastojen yhteistyöryhmä, kirjastohallinnon ryhmä, toimitilaryhmä ja ruotsinkielisen koulutus- ja kulttuuritoiminnan kehittämisryhmä.
resursseista eli kohtalaisen suuri uhraus.
No, jopas oli mahtava koneisto :D
eivätkä varmaan toimi hyväntekeväisyysperiaatteella, vai mitä mieltä olet Tapsa?
"ja ruotsinkielisen koulutus- ja kulttuuritoiminnan kehittämisryhmä"
Tuskinpa ruotsinkielisen koulutus- ja kulttuuritoiminnan kehittämisryhmiä on kaikilla aloilla. Tai voisithan tietysti esimerkein osoittaa, että niin on. Jos siis voisit, vai mitä mieltä olet?
että kyllä suomenkielinen maksaa todella turhaan ylläpitäessään kahta eri koneistoa maassa jossa asuu reilut 5 miljoonaa asukasta.
Mummolta voi jäädä lukulasit saamatta kun suomenkielisiin kuntiin täytyy hankkia kalliilla rahalla kaksikielisiä tiekylttejä.
johdetaan kahdella eri koneistolla.
Mutta niitä 'kahta eri koneistoa' et osannut sitten osoittaa?
Oikeasti koneistoja on satoja. Miksi ihmeessä joka kunnassa pitää olla oma koulutoimi, jos yksi riittäisi? Miksi pitää olla monta koulua, jos yksi riittäisi jne.
mitkäs ne 'kaksi eri koneistoa' ovat?
Nythän sinulla olisi tilaisuus kertoa sekin. Vai meneekö samanlaiseksi jormailuksi kuin ennenkin?
Tyhmä.
Inttää inttää vaikka ei varmaan itsekään usko.
tuolta saat hakea ne kuntien valtion osuudet joissa pelkästään uudenmaan osuus on tänävuonna vaivaiset 1 067 361 000 euroa, siitä se kymmenen prosenttia tekee vain vaivaiset 106 736 100 euroa, mutta missäs niitä ruattinkielisiä oikein asuikaan?
http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;374;36984;11320;30823;102684
Vaan kun tuokaan 10% ei vielä riitä kattamaan kuluja, eli mitäköhän se oikein maksaakaan?
"No oletpa sinä Tyhmä.
Inttää inttää vaikka ei varmaan itsekään usko."
Et tunnu ymmärtävän, että 10 % korotusta ei suinkaan makseta kaikista valtionosuuksista. Mistähän se johtuu?
Tapio on väittänyt summan olevan
noin 106 000 000 euroa vuodessa joku frey on kuulemma laskenut
Tapio on sanonut että "laskelma" voi heittää Muutamia kymmeniä prosentteja.
Happy?
Kirjoittanut: Tapio.Rautalapio 14.3.2009 klo 18.27
Muutamia kymmeniä prosentteja.
Laskelmista on unohtunut mm. ruotsinopettajien palkat:
Suomessa on pelkästään Suomen ruotsinopettajat ry:ssä 2000 jäsentä(kaikki opettajat eivät varmasti edes kuulu ry:hyn). Jos opettajan keskipalkka on noin 3000 euroa ja siihen lisätään 30% sosiaalia ynnä muut kulut niin vuosikuluiksi/ 46800 tämä kertaa 2000= 93 600 000 euroa. Tämäkään laskelma ei ole euron tarkuudella mutta tarpeeksi tarkka vertailuun
Koulujen ruotsinopetuksen kustannusten laskemiseen on olemassa paljon yksinkertaisempia ja luotettavampiakin tapoja, mutta koulujen ruotsinopetusta taas ei voida suoraan laskea kaksikielisyyden kustannuksiin.
Tapio on väittänyt summan olevan
noin 106 000 000 euroa vuodessa joku frey on kuulemma laskenut
-93 600 000 euroa(ruotsinkielen opettajien palkat
=12400000
meinaat siis että suomen kaksikielisyys hoidetaan noin 12 milj. eurolla...yksi ruotsinkielinen varuskunta taitaa niellä sen lopun jaa kyllähän tuo saa heittää
"Muutamia kymmeniä prosentteja. "
Tapio on sanonut että "laskelma" voi heittää Muutamia kymmeniä prosentteja.
Happy?
Kirjoittanut: Tapio.Rautalapio 14.3.2009 klo 18.27
Muutamia kymmeniä prosentteja.
Koulujen ruotsinopetuksen mukaanottaminen kaksikielisyyden kustannuksiin ei ole aivan yksiselitteinen asia. Ensinnäkin ruotsia opetettaisiin ja opiskeltaisiin jonkin verran vaikkei se olisikaan pakollista. Toiseksi varsinaista säästöä syntyisi vain, jos ruotsin tilalla ei opetettaisi mitään muuta eli opetettava tuntimäärä olisi vähäisempi.
Huomaan, että lasket kaksikielisyyden kustannuksia muutenkin virheellisin perustein. Ruotsinkielisen varuskunnanhan pitäisi viedä vuosittain 12 miljoonaa euroa enemmän kuin vastaavan suomenkielisen, jotta sitä voitaisiin pitää kaksikielisyyden kustannuksena. Ekonomiystävämme, multinikkaileva netti fenno varmaankin esittää jotain laskelmansa tueksi? Ai, eikö nytkään?
Kirjoittanut: Tapio.Rautalapio
"Pakkoruotsin opetuksen kustannus on lisättävä freyn laskelmaan, johon tuo kustannus ei sisälly. Siis sitä ei voi vähentää kokonaissummasta ja katsoa, että loppu olisi kaksikielisyyden kustannusta. Lisäystä tuo reippaat sata miljoonaa freyn laskelmaan."
Toki sen voi lisätä. Kyllähän se ilman muuta on seurausta kaksikielisyydestä.
Niin että lisätäänkö vai ei lisätä kumpaa mieltä se tapio on tänään??????
"Niin että lisätäänkö vai ei lisätä kumpaa mieltä se tapio on tänään?"
Normaalilla käsityskyvyllä varustettu ihminen olisi kai älynnyt edellisestä viestistäni mitä mieltä olen tänään, mutta netti fennolle kerrottakoon, että ruotsinopetusten kustannusten sisällyttäminen kaksikielisyyden kustannuksiin ei ole aivan yksiselitteinen asia koska ruotsia opetettaisiin ja opiskeltaisiin jonkin verran vaikkei se olisikaan pakollista ja toisekseen varsinaista säästöä syntyisi vain, jos ruotsin tilalla ei opetettaisi mitään muuta eli opetettava tuntimäärä olisi vähäisempi.
Ekonomisti netti fenno ei kertonut miten hän sai ruotsinkielisen varuskunnan kustannukset 12 miljoonaa suuremmiksi kuin vastaavalaisen suomenkielisen varuskunnan. Nyt hän varmaan kertoo sen?
Ei. Kirjoittanut: Tapio.Rautalapio / Tänään / klo 18:53
Koulujen ruotsinopetuksen kustannusten laskemiseen on olemassa paljon yksinkertaisempia ja luotettavampiakin tapoja, mutta koulujen ruotsinopetusta taas ei voida suoraan laskea kaksikielisyyden kustannuksiin.
-----------------------------------------------------------------------------------------
Toki sen
Kirjoittanut: Tapio.Rautalapio 15.3.2009 klo 11.19
"Toki sen voi lisätä. Kyllähän se ilman muuta on seurausta kaksikielisyydestä
----------------------------------------------------------------------------------------------
HUHUU SIIS KUMPAA MIELTÄ NYT OLET
Kerro mitä mieltä olet siitä huomenna?
Jos tilalle otetaan yhteiskuntaa hyödyttävää opetusta pakkoruotsin sijaan, niin hyödyllistä se on, vaikka kustannukset eivät alenisikaan. Merkittävä asia olisi myös oikeudenmukaisempi kieltenopetus.
HUHUU EKONOMINETTIFENNO! Kerrohan nyt jo miten ruotsinkielinen varuskunta tulee 12 miljoonaa kalliimmaksi kuin vastaava suomenkielinen.
...kun pitää kierellä selvää kysymystä:):):) JA TAAS RYHDISTÄYDY!!!!!!!
Ei. Kirjoittanut: Tapio.Rautalapio Kirjoittanut: Tänään / klo 18:53 / Tänään / klo 19:50
Ei. Kirjoittanut: Tapio.Rautalapio / Tänään / klo 18:53
Koulujen ruotsinopetuksen kustannusten laskemiseen on olemassa paljon yksinkertaisempia ja luotettavampiakin tapoja, mutta koulujen ruotsinopetusta taas ei voida suoraan laskea kaksikielisyyden kustannuksiin.
-----------------------------------------------------------------------------------------
Toki sen
Kirjoittanut: Tapio.Rautalapio 15.3.2009 klo 11.19
"Toki sen voi lisätä. Kyllähän se ilman muuta on seurausta kaksikielisyydestä
----------------------------------------------------------------------------------------------
NO KUMPAA MIELTÄ OLET?????? TÄNÄÄN
"NO KUMPAA MIELTÄ OLET?????? TÄNÄÄN"
Normaalilla käsityskyvyllä varustettu ihminen olisi varmaankin hokannut vastauksen jo kysymyksenasettelusta, mutta ekonomisti netti fennolle täytynee taas muistuttaa, että tänään on tänään. Jos asia ei tule vielä tällä selväksi niin en kyllä enää keksi miten mokomaa herneaivoa voisi enempää auttaa.
Mutta nyt ekonomisti netti fenno sitten varmaan kertookin miten hän päätyi arvioonsa, jonka mukaan ruotsinkielinen varuskunta maksaa vuosittain 12 miljoonaa enemmän kuin vastaava suomenkielinen varuskunta? Paitsi, ettei tietenkään kerro kun ei osaa, ei pysty eikä kykene.
Katsos tapio pääset noista kiusallisista tilanteista sillä että puhelet totta, muuten käy niin että 10 desin mitta soi
Joko hokasit missä mokasit?
Mutta ekonomisti netti fenno hyvä, kerro toki jo miten laskit ruotsinkielisen varuskunnan maksavan vuosittain 12 miljoonaa enemmän kuin vastaavan suomenkielisen! Paitsi ettet voi kun et osaa etkä pysty, eiks niin?
täältä tosi nopeaa sillä tästä pitää täällä olla hyshys, jotta kultalusikka saa taas inttää siitä koska kukaa ei koskaa ole esittänyt todisteita siitä saati sitten summia.
Sosiaali- ja terveysministeriön raportissa tämä saa olla mutta ei täällä, vai kuinka TRL. Julkista ei salattua tietoa, mutta täällä sitä ei suvaita.
”Valtio tulee taloudellisesti kuntia vastaan kaksikielisten palveluiden tarjoamisessa sekä yleisessä valtionosuudessa että peruskoulutoimen valtionosuudessa. Kaksikieliset kunnat saavat 10 prosentin korotuksen yleisessä valtionosuudessa palvelujen järjestämiseen molemmilla kielillä. Peruskoulutoimessa kaksikieliset kunnat saavat jokaista ruotsinkielistä oppilasta kohden 10 prosentin korotuksen. Kaksikielisille kunnille sekä suomen- että ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen onkin vuositasolla iso menoerä, eivätkä korotukset valtionosuuksissa riitä kattamaan kuluja.”
– Sosiaali- ja terveysministeriö (STM): Suomenruotsalaiset, 2001
Katsotaanpa kuinka kauan kestää kunnes käy näin: http://keskustelu.suomi24.fi/node/8320821
Ja Kultalusikkalle vielä siitä edellisestä, että mistä sait sen 20miljoonaa, kun minä sain pelkästään muutamasta kunnasta sen 250 000 000, eli laitappas faktoja ja liitteitä, minä ne jo laitoin ja kun sensuuri on mitä on niin en niitä viitsi enää uudestaan laittaa, mutta sinä voisit ne niistä 20miljoonasta laittaa.
"Ja Kultalusikkalle vielä siitä edellisestä, että mistä sait sen 20miljoonaa, kun minä sain pelkästään muutamasta kunnasta sen 250 000 000, eli laitappas faktoja ja liitteitä, minä ne jo laitoin ja kun sensuuri on mitä on niin en niitä viitsi enää uudestaan laittaa, mutta sinä voisit ne niistä 20miljoonasta laittaa."
Tottakai voin selittää. Sinä sait 250 miljoonaa koska laskit väärin joko tarkoituksella tai sitten et useammasta selittämisestä huolimatta ymmärtänyt, että kaksikielisyyskorotusta ei makseta kaikissa valtionosuuksissa.
Kaksikielisille kunnille myönnetään yleiseen valtionosuuteen kielilisä, joka on 10% yleisen valtionosuuden perusosasta. Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä 2009 todetaan yleisen valtionosuuden perusosan olevan 29,67 euroa asukasta kohden, josta 10 % on 2,97 euroa. Budjetissa on varattu tähän yleisen valtionosuuden kaksikielisyyslisään noin 4,8 miljoonaa euroa koko maassa.
Ruotsinkielistä perusopetusta järjestäville kunnille maksetaan perusopetuksen kuntakohtaista yksikköhintaa 10 % korotettuna ruotsinkielisessä opetuksessa olevien oppilaiden osalta. Yksikköhinta on vuonna 2009 keskimäärin 6500 euroa.
Kun ruotsinkielisen koulutuksen osuus kaikesta perusopetuksesta lienee 5-6% luokkaa, voidaan arvioida ettei kokonaissumma nouse kovinkaan paljoa korkeammaksi kuin vuonna 2003, jolloin nämä korotetut valtionosuudet tekivät koko maassa yhteensä noin 20 miljoonaa euroa mikä on noin puoli prosenttia kaikista valtionosuuksista. Valtion budjetista se on noin puoli promillea.
Vuoden 2003 tiedon löydät Suomen Kuntaliiton julkaisusta "Kunnat ja kielilainsäädäntö" luvusta 9 "Valtionosuusjärjestelmän kielimääräykset" sivulta 31-32.
Jokos olet ilmoittanut ketjun asiattomaksi?
suomenkielinen oppilas maksaa x summan ja ruotsinkielinen oppilas maksaa saman x summan plus vielä jotakin päälle. Mikä tekee tästä ruotsinkielisestä arvokkaammaan? Eikö tuollakin summalla voisi kustantaa KAIKILLE vaikkapa joitain kirjoja tai vaikka Heurekamatkoja sun muita korkeasaarijuttuja. Vaan eihän se käy, sillä ruottinkieliset ovat parempaa väkeä joita kannattaa kuljettaa vaikka taksilla ympärikyliä ja jopa yli kuntarajojen toistensa luo.
"...ruotsinkielinen oppilas maksaa saman x summan plus vielä jotakin päälle. Mikä tekee tästä ruotsinkielisestä arvokkaammaan?"
Samantapaiset syyt kuin miksi syrjäseutujen oppilas on arvokkaampi kuin ruuhka-Suomen oppilas: opetus on syystä tai toisesta kalliimpaa järjestää. Ruotsinkielisen koulutuksen tekee kalliimmaksi opetusaineiston hinta.
Kallein lienee syrjäseudun ruotsinkielinen oppilas.
haettua. Tapio luulee, että suomalainen hyvinvointi olisi ruuhka-Suomessa tuotettua. Totuus on kuitenkin se, että sen enempää aikaisemmin Suomea rikastuttaneet metsät kuin kaivoksetkaan eivät kovinkaan paljoa ruuhka-Suomea koristele. Kyllä ne rikkaudet joista koko Suomi hyötyy ovat sieltä syrjäseuduilta lähtöisin. Tämä on Tapionkin vaan pistettävä sinne korviensa väliin. Taitaapa Tapio ruokakin olla kehä-kolmosen ulkopuolella tuotettua.
"Kyllä ne rikkaudet joista koko Suomi hyötyy ovat sieltä syrjäseuduilta lähtöisin."
Se on sitten eri asia kuinka paljon asukkaita niillä muutamalla kaivospaikkakunnalla tarvitaan eikä metsissäkään pysyvää asutusta tarvita. Alkutuotanto kun työllistää suomalaisista 3,2 %.
"Kallein lienee syrjäseudun ruotsinkielinen oppilas."
Se on toki mahdollista, vaikka saattaa ollakin, että vielä kalliimmaksi tulee saamenkielinen koululainen.
mutta kuinka monta prosenttia hyötyy siitä?
Mutta kuinka monta prosenttia suomalaisista oikeastaan tarvitaan siellä syrjäseudun alkutuotannon parissa?
Mielestäni on kuitenkin ihan hyvä, että syrjäseutujen asukkaille pyritään turvaamaan kelvolliset elinolosuhteet vaikka se meille muille vähän enemmän maksaakin.
Siinä lapio puolustuspuheensa kautta myönsi kaksikielisyyden (suomalainen malli) kalleuden. Syrjäseudulle, Raippaluotoon piti tehdä järjettömän kallis silta. Sillassa yhdistyi kallis ruotsi ja kallis "syrjäseutu".
"Siinä lapio puolustuspuheensa kautta myönsi kaksikielisyyden (suomalainen malli) kalleuden"
Hyvinvointivaltion ylläpitäminen on aika kallista. Vaihtoehtoja tietysti on ehdotettu, joskin kiihkein libertarismin aalto hiipui jo 90-luvulla. Sitä en ymmärrä, mistä tappi keksi, että pitäisin kaksikielisyyttä kalliina ratkaisuna. Ehkä tappi selittää?
"Syrjäseudulle, Raippaluotoon piti tehdä järjettömän kallis silta. Sillassa yhdistyi kallis ruotsi ja kallis "syrjäseutu"."
Ymmärrän, että tappia asia h:tuttaisi vähemmän, jos raippaluotolaiset olisivat suomenkielisiä, mutta muuten asia on omituisessa yhteydessä: siltahan kuitenkin korvasi Suomen vilkkaimmin liikennöidyn lauttayhteyden (siksikö syrjäseutu sitaateissa?) eikä ruotsinkielisyys varmaankaan nostanut sillan kustannuksia, väitti tappi mitä hyvänsä.
Puolustelit syrjäseutujen asukkaita vain saadaksesi pisteitä ja voidaksesi rinnastaa ruotsituksen aiheuttamia kuluja syrjäseutujen kuluihin.
Jos saari olisi ollut suomenkielisten asuttama, niin Norrbackan monumenttia tuskin olisi rakennettu.
"Puolustelit syrjäseutujen asukkaita vain saadaksesi pisteitä ja voidaksesi rinnastaa ruotsituksen aiheuttamia kuluja syrjäseutujen kuluihin."
Miksi kuvittelet, että minulla olisi jotakin syrjäseutujen asukkaita vastaan? Käytin esimerkkiä muistuttaakseni, että hyvinvointivaltiossamme pyritään takaamaan kaikille tasa-arvoiset mahdollisuudet ja toisten kohdalla se maksaa hieman enemmän. Sinua vain harmittaa kun muistutin asiasta. Ja mitä h:tun 'ruotsitusta' on se, että ruotsinkielisille annetaan omakielisiä palveluja. Ilmeisesti haluaisit 'suomittaa' ruotsinkieliset suomalaiset?
"Jos saari olisi ollut suomenkielisten asuttama, niin Norrbackan monumenttia tuskin olisi rakennettu."
Tuollaisia väitteitähän voi esittää mistä tahansa. Siilinjärvelle ei olisi rakennettu moottoritietä ellei siellä asuisi savolaisia? Raippaluodon siltaa vastusti lauttayhtiö, eikä ihme, olihan lauttayhteys Suomen vilkkain, saaren asukasluku kun on kuitenkin parituhatta ja kesämökkiläiset päälle.
"Miksi kuvittelet, että minulla olisi jotakin syrjäseutujen asukkaita vastaan? Käytin esimerkkiä muistuttaakseni, että hyvinvointivaltiossamme pyritään takaamaan kaikille tasa-arvoiset mahdollisuudet ja toisten kohdalla se maksaa hieman enemmän. Sinua vain harmittaa kun muistutin asiasta. Ja mitä h:tun 'ruotsitusta' on se, että ruotsinkielisille annetaan omakielisiä palveluja. Ilmeisesti haluaisit 'suomittaa' ruotsinkieliset suomalaiset?"
Syrjäseudun asukkaat eivät sinua kiinnosta (paitsi ruotsinkieliset) ja käytit heitä vain astinlautana. Jos ruotsinkielisille annetaan omakielisiä palveluja, niin eihän se yleensä ole suoranaista ruotsitusta. Täällä kuitenkin yritetään saada n. 5-miljoonaa ihmistä väkipakolla opiskelemaan ruotsia tai muuten vain kärsimään siitä.
Raippaluodon sillan rakentaminen ja ylläpito maksaa niin paljon, että moisia ei muutamalle sadalle taloudelle tässä maassa rakenneta, ellei asialla ole RKP ja kyseessä ruotsinkieliset.
"Syrjäseudun asukkaat eivät sinua kiinnosta (paitsi ruotsinkieliset) ja käytit heitä vain astinlautana."
Syrjäseutujen asukkaat eivät tappia kiinnosta (paitsi ruotsinkieliset, koska heidän kohdallaan hän voi laskea syrjäisyyden haitaksi) ja häntä vain harmittaa kun asia tuli esille.
"Raippaluodon sillan rakentaminen ja ylläpito maksaa niin paljon, että moisia ei muutamalle sadalle taloudelle tässä maassa rakenneta, ellei asialla ole RKP ja kyseessä ruotsinkieliset."
Tuollaisia väitteitä voi aina esittää siltarumpupoliitikkojen aikaansaannoksista, jos Raippaluodon sillan sellaiseksi kokee. Ja siltarumpupolitiikan varsinainen mestarijoukkue on tietysti keskusta, mutta sehän ei tappia kiinnosta koska häntä ei kiinnosta syrjäseutujen asiat (paitsi ruotsinkieliset syrjäseudut).
ja kertoo hyvin mielellään, että ei sen enempää pakkoruotsia koko kansalle kuin kaksikielisyyskään maksa mitään. Onkohan se ihan totta vai yrittääkö Tapio lyödä linssiin koko Suomen kansaa? Kahdella koneistoilla pyörivä yhteiskunta maksaa luultavasti paljon enemmän kuin jos homma hoidettaisiin ihan normaalilla tavalla niinkuin meidän naapurimmekin asiat hoitavat.