Suomalaisten suhde historiaan

vierestä mutta kiinnostaisi tietää, mitä Haavikko tarkoitti tällä että
"60 vuotta minäkin uskoin propagandaan ja vanhaan Venäjä-kuvaan.”

Tässä pitää kommentoita edelliseen kirjoitukseen. Se suorastaan haastaa vastaamaan.
"Venäjä on ollut Suomelle hyvä sopimuskumppani. Venäläiset ovat pitäneet aika tiukasti kiinni suomaisten kanssa solmimistaan sopimuksista, päinvastoin kuin suomalaiset kertovat toisilleen."
Jos Venäjällä tarkoitetaan muutakin kuin Neuvostoliittoa, niin historiaa tarkastelemalla saame myös tapauksia, jolloin Venäjä on rikkonut sopimuksia. Otetaan pitemmpi persktiivi, kuin neuvostoaika:
V. 1809 Porvoon valtiopäivillä Venäjän keisari ja Suomen suurruhtinas lupasi säilyttää Suomen perustuslain, säätyjen erioikeudet ja uskonnon. Jokainen keisari on valtaan astuttuaan antanut saman vakuutuksen tai valan.
V. 1899 Nikolai II kuitenkin sääti Suomen autonomiaa kumoavan lain Maaliskuun Manifestissa. V. 1903 säädettiin laiton asevelvollisuuslaki. Vain kansan vastarinta sai keisarin kumoamaan laitomat säädökset v.1905. Mutta sorto jatkui pian sen jälkeen.
V.1917 Leninin bplsevikkihallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden, mutta yllytti pian sen jälkeen sosiaalidemokraatit kapinaan tunnustamaansa hallitusta vastaan v.1918. (PS. Tunnustamalla Suomen itsenäisyyden Lenin tunnusti samalla Senaatin maan lailliseksi hallitukseksi!)
Myöhemmin v.1918 Lenin petti suomalaiset toverit, sallimalla saksalaisten nousta vapaasti Etelä-Suomeen. (Venäläiset joukot eivät osallistuneet taisteluihin saksalaisia vastaan punaisten kanssa)
V.1920 solmittiin sitten Tarton rauha ja sitä seurasivat rajasopimus ja hyökkäämättömyyssopimukset, jotka rikottiin räikeästi 30.11.1939.
Sotien jälkeen sseurasi YYA-sopimus, johon sisältyi artikla, joka kielsi sopimusosapuolia sekaantumasta toisen sisäisiin asioihin. Kuitenkin NL sekaantui Suomen hallituksen muodostamiseen kauppasuhteilla. NL katkaisi kauppaneuvotelut, jos maassa oli sen mielestä väärä hallitus. Tämä tapahtui jo Fagerholmin hallitusen aikana v.1948-49.
Myöhemmin seurasivat "yöpakkaset" ja nootikriisi. Siinä "säntillinen sopimuskumppani".
Sitten henkilö menee jatkosodan lopputapahtumiin.
"Jatkosodassa suomalaiset eivät täyttäneet ennakoehtoja, ja niin sota jatkui vielä vuorokauden. Suomalaiset saivat käsityksen, että Venäjä halusi tahallaan rikkoa sopimusta, vaikka suomalaiset sen rikkoivat. Se on dokumentoitu asia."
Kyseinen henkilö viitaa tässä tulitaukoon, jonka piti astua voimaan 4.9.1944., mutta jossa NL jatkoi vielä sotatoimia.
Tulitauon ennakoehtona oli, että Suomi katkaisee suhteet Saksaan. Sen ehdon Suomi täytti täysin. Marsalkka Mannerheim ilmoitti asiasta henkilökohtaisella kirjeellä Hitlerille.
Toinen asia on se, että Suomen ulkoministerilta jäi tämä asia lukematta radiopuheessa, jossa ilmoitettiin tulitauon alkamisesta. Mutta Suomi ilmoitti diplomaattisuhteitten katkaisemisesta Saksaan diplomaattikanavien kautta Neuvostoliittolle ja julkaisi sen seuraavana päivänä.
Jos venäläisiä epäilytti suomalaisten aikeet ja vipittömyys, niin asia olisi voitu hoitaa toisin. Olisi edes odotettu tilanteen kehitystä tai huomautettu asiasta diplomaattiteitse Tukholman kautta. Joka tapauksessa kyse ei ollut sopimuksesta, vaan ennakoehdoista, jotka Suomi täytti. Tulitauon astuttua voimaan Suomen armeija vetäytyi v.1940 Moskovan rauhan rajalle.
Mitään sopimusta ei rikotu ainakaan Suomen puolelta.
Sitten mies haukuu Paasikiveä siitä, että oli "tekemässä ja suositamassa" sopimusta, joka perustui dollareihin.
No, Paasikiveä voi murjoa nykyisin mistä tahansa, mutta rajansa kaikella!
Se oli Neuvostoliitto, joka pakotti satakorvausten maksamisen Amerikan dollareiila v.1938 hintatason mukaan.
Paasikivellä ei ollut siinä nokan koputamista.
SK artikelissa henkilö sanoo uskoneensa "propagandaan ja vanhaan Venäjä-kuvaan" 60 vuotta (1947-2007) ja nyt tulleensa toisiin ajatuksiin.
En tiedä syyttä takinkäännökseen. Johtuuko se siitä, että mies on elänyt yksin, jolloin ei ollut ketään, kenen kanssa vaihtaa ajatuksia ja punnita sanoja vai onko kyseessä irtopisteiten keruu joltian taholta.
Ainakin mies sanoo vastustavansa Suomen liitymistä Natoon. Toki saa olla mielipiteittä, mutta jos ei voi perustella Naton ulkopuolella pysymistä muulla tavoin kuin historiaa vääristelemällä, niin silloin perusta on heiko.

Tässä on varmasti syynä kaksi asiaa, toisaalta osa Suomalaisista ei jaksa kiinnostua eikä usko tähän Ruotsalaistyyppiseen svenomaani sankari höpinään, jota virallinen historian kirjoitus varsinkin alakoulussa tarjoaa ja kyllästyy jo nuorena aiheeseen.

Toisaalta, osa ei halua samaistua näihin ääriryhmiin, joita syntyi varsinkin kielitaistelun aikaan 1800 luvun loppupuolella, kaikki ääriliikkeet on nykyään aikalailla vähemmistön heiniä.