Vastuumme ihmisinä

Katselin ja kuuntelin televisiosta jumalanpalvelusta.

Kriittinen kun olen, en aivan voinut yhtyä papin mielipiteeseen, että uskomalla Jumalaan ei meidän tarvitse kantaa koko vastuuta.

Olen vain tapauskovainen ja varsin omaperäinen siinäkin. Keskustelen ihan joskus Luojani kanssa ja koen saavani jopa vastauksia.

Mitään tulipatsaita jyrinöinen ei ole ilmestynyt. Onpahan vain kuulunut kuin hiljaista mutinaa: "Kyllä ne sinunkin asiasi hoidossa on, suotta murehdit!"

Tuosta vastuusta: Meillä on itsellämme vastuu kanssaihmisistämme, eläimistä, luonnosta - kaikesta.

Kuinkahan hyvin osaamme tuon vastuumme kantaa?

Kannatko Sinä vastuusi paremmin kuin minä. Kannammeko kumpikaan tai kukaan?

53

467

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • pilvi*

      Näinkin pitkän elämän eläneenä me 70 ihmiset emme ole voineet välttyä vastuuntunteen heräämisestä jo varhemmin.

      Harvemmin vaan tässä iässä joudumme tilanteisiin, jossa vastuuntuntomme pannaan todella koetukselle. Arkipäivän vaatimuksista selviää yleensä jo opitulla käyttäytymisellä.

      Taakse katsoessani totean vain suorittaneeni sen minkä otin vastuulleni. On kuitenkin hetkiä, jolloin kokee olevansa vain pieni ihminen,ominekin toiveineen, ja toistenkin toiveiden ja odotusten huomioon ottamisineen.
      Rauhan saan kuitenkin aina luottaessani,ettei minun tarvitse kaikesta huolehtia yksin.

    • Kesäisin käyn kirkoissa usein kuuntelemassa urkukonsertteja, varsinainaisissa jumalanpalveluksissa harvoin, telkkarista katselen erikoistilaisuuksia. Nyt luonto oli kirkkoni kuin paimenpojalla, tulin metsästä hyvän kanttarellisaaliin kera. Martta-puoli oli päällimmäisenä, niitä putsailen ja pikkuhiljaa laittelen pakastuskuntoon.

      Koska en kuullut papin puhetta, vaikea ottaa kantaa. Mutta olisiko kyse siitä turhasta murehtimisesta, jos asioille ei voi itse tehdä mitään. Luojan kanssa voi hiljaisuudessa keskustella, kiireessäkin huokaista silloin tällöin Luojan puoleen. Vataukset tulevat ajallaan, ehkä eivät sellaisina kuin toivoimme.

      Nyt on Martan päivä, ja se puoli meissä naisissa kantaa vastuuta toisten tarpeista ja hyvinvoinnista. Mariana saamme kuunnella Mestarin jalkojen juuressa , saada voimaa ja rakentua, ajatella vain omaa sielunvirkistystä. Onhan meillä ennen kaikkea vastuu itsestämme, henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnistamme.

      • amaliee*

        Jospa minussa joskus saisi Mariakin tilaa niin,

        että vain istuisin kuuntelemaan,

        mitä toisella on kerrottavaa,

        enkä aina hössöttäisi niiden iänikuisten ”pullakahvieni” kanssa.


      • pilvi*

        kirjoitustasi Ramoona1. Tuosta Marian osasta, jota olen kaivannut elämääni jo jonkin aikaa. Saada olla hiljaa ja vain kuunnella. Ehkä se on meillä naisilla oleva tarve hiljentymiseen. Kiitos kun sain minäkin lukea tekstisi.


      • Tähdykkä
        pilvi* kirjoitti:

        kirjoitustasi Ramoona1. Tuosta Marian osasta, jota olen kaivannut elämääni jo jonkin aikaa. Saada olla hiljaa ja vain kuunnella. Ehkä se on meillä naisilla oleva tarve hiljentymiseen. Kiitos kun sain minäkin lukea tekstisi.

        Minä myös tunnen itsessäni enemmän Marttaa kuin Mariaa joka valitsi hyvän osan, haluaisin olla enemmän Marian kaltainen ja kuunnella ja jopa ymmärtää mitä Herramme meille puhuu, mutta Martta työntyy aina esille tahdoin tai en.
        Nyt kun olen yksin olisi mahdollisuus kuunteluun ja mietiskelyyn ja kyllä sitä joskus teenkin, mutta ei pääse tiikeri pois täplistään, aina tulee mieleen jotain
        joka hajoittaa ajatukseni. Sanotaan että jokaiselle on annettu joku armolahja
        jota pitäisi käyttää ja kehittää lähimmäisten hyväksi, oletteko löytäneet sen itsestänne, minä en vaikka koko ikäni olen sitä hakenut, onko Luojani unohtanut antaa sen minulle ?


    • rofeetta

      Nikkini muistuttaa hieman profeettaa.
      Profeetta on ennustaja, julistaja, puhuja, henkilö, joka tietää tai väittää tietävänsä asioita ennalta tai puhuu tai sanoo puhuvunsa jonkun yliluonnollisen ...
      Mutta minä en siis ole profeetta, vain tavallinen rofeetta.
      Koska kuitenkin tulevaisuus on kiinnostava ja vastuu muista ihmisistä on terve piirre, niin kaivoin omatekoisen kristallipalloni esiin ja ryhdyin ennustamaan.

      Ketjun avaaja kysyy avauksessaan "kannatko Sinä vastuusi".
      Vastaan omalta osaltani, että kyllä.
      Siksi ennustan, että tämä palsta tulee ajan oloon "siistiytymään" kaikenlaisesta "loiskiehunnasta".
      Erilaiset häiriköt, puskasta huutelijat ja muut loiset tulevat häipymään sinne missä pippuri kasvaa ja jäljelle jää palstalle vain asiallisesti, toisiaan kunnioittaen käyttäytyvät rehdit suomalaiset naiset ja miehet.

      Sellainen on minun kristallipalloni näkymä ja rofetiani.
      Taatusti se pitää myös paikkansa tai sitten ei, kuten oikeitten profeettojen ennustukset.

      • pilvi*

        Kuinka voi,jokin avaus tehdä niin onnellisen olon? Kaiken sekavan eilisen jälkeen ei voi kuin kunnioittaa sitä vakavuutta millä avaaja, aiheen tuo eteemme.


    • amaliee*

      Aika huonosti vastuuta kannan,
      liian iso taakka näin pienille hartioille.

      Se oli se Eeva, jolla ei ollut tällaista nettiä, mistä kysellä ja
      jossa olisi vähän toppuuteltu, että älä nyt liian suuria ittestäs luule.


      Ei tullut kaikkitietävää viisautta meille, ei.

    • Vaikka kuinka saarnataan vastuun kantamisesta, aina tulee eteen tilanteita joissa huomaa kuinka muutamat siirtävät vastuun muiden kannettavaksi.

      Omat huolensa voi kyllä jättää suurempiin käsiin, jos tuntee ja uskoo olevansa Jumalan kämmenellä. Omalla uskollaan kukin tuntee saavansa lohtua ja apua.
      Rukouksella on suuri voima. Onhan silloin voinut purkaa tuntemuksiaan ja samalla ne ovat selkiytyneet ja usein huomaakin, että pieniä minun murheeni, miksi turhaan vaivun niiden alle.

      Liikkuessani taas luonnossa huomaan kuinka moni siirtää vastuun ympäristön siisteydestä jonkun muun harteille.
      Liikkuvan auton ikkunasta pullot ja purkit sinne vain tien sivuun.
      Levähdyspaikkojen ympäristöt kukkivat paperia, lasia, eväiden jäännöksiä ja ties mitä jätöksiä joille ei ole ollut halua etsiä oikeaa jättöpaikkaa. "Jokuhan ne siivoaa" tuntuu olevan ajatus, tai ei, ei jätteensä luontoon levittävä edes ajattele.

      Kävelin eilen "koskemattomassa luonnossa." Koskemattomassa, koska yhtään paperia tai pulloa ei vaaralla ollut näkyvissä. Siellä kulkevat olivat tunteneet oman vastuunsa, sinne ei lähdetä "hällä väliä" tunnelmissa, vaan rakkaudesta luontoon.

      Olen Martta ja Maria, kannan vastuuta ja pysähdyn kuuntelemaan.
      Jumala puhuu minulle ja minussa, olenhan osa luomakuntaa jossa jokaisella on oma vastuunsa, kukaan ei kanna kuormaani ellen itse sitä tee.
      Anteeksiantoa ei ole, ellet osaa itse alentua sitä anomaan, uskonto ei tee kenestäkään pyhää, usko itsessään on se pyhä.

      Omalla uskollani, metsä on kirkkoni, kivi alttarini ja jylhät maisemat alttaritauluni jonka kuva vaihtuu. Uskoni on sisimmässäni oleva rauha, mitä muuta vastuuta tarvitsee kantaa kuin se mitä sisimpäni minulta vaatii, mihin se ohjaa ja opastaa.

      • pilvi*

        Sitäkin vastuuta ajattelin jo aiemmin. Mutta kuinka voisin kieltää sen itsessäni, kun olen naiseksi syntynyt? Pitkän elämäni aikana olen toki saanut miehiltä huomiota ihan syyttäni,joten en voi siltäkään osin ottaa mitään turhaa taakkaa.

        Ihanin osani on olla nainen,siinä olen onnellinen.. Minä en ainakaan voi,---- kuin seurata sydäntäni, vain se sanoo, mikä on oikein. Aina joutuu silloin tällöin toteamaan omaa osaamattomuuttaan, harmittelemaan tyhmyyttään, kokemattomuuttaan,nämä ovat niin vaikeita,ettei tiedä mikä olisi paras tapa.

        Ihan lopuksi totean: Ei meiltä kukaan vaadi enempää kuin mihin pystymme :)


      • amaliee*
        pilvi* kirjoitti:

        Sitäkin vastuuta ajattelin jo aiemmin. Mutta kuinka voisin kieltää sen itsessäni, kun olen naiseksi syntynyt? Pitkän elämäni aikana olen toki saanut miehiltä huomiota ihan syyttäni,joten en voi siltäkään osin ottaa mitään turhaa taakkaa.

        Ihanin osani on olla nainen,siinä olen onnellinen.. Minä en ainakaan voi,---- kuin seurata sydäntäni, vain se sanoo, mikä on oikein. Aina joutuu silloin tällöin toteamaan omaa osaamattomuuttaan, harmittelemaan tyhmyyttään, kokemattomuuttaan,nämä ovat niin vaikeita,ettei tiedä mikä olisi paras tapa.

        Ihan lopuksi totean: Ei meiltä kukaan vaadi enempää kuin mihin pystymme :)

        Mooseksen äiti (Jokebed ) oli tosi rohkea nainen, hän teki raskaan
        ja viisaan päätöksen luopuessaan poikalapsestaan, jonka laittoi kopassa
        Niilin virtaan, tulevan kansan johtajan.

        Faaraon tytär kasvatti ja oma äiti sai imettää

        Nainen kantaa vastuuta lapsista, lapsenlapsista ja kaikesta.
        Iloa ja voima saa siitä, että voi huolen heittää ”virran vietäväksi”.


      • pilvi*
        amaliee* kirjoitti:

        Mooseksen äiti (Jokebed ) oli tosi rohkea nainen, hän teki raskaan
        ja viisaan päätöksen luopuessaan poikalapsestaan, jonka laittoi kopassa
        Niilin virtaan, tulevan kansan johtajan.

        Faaraon tytär kasvatti ja oma äiti sai imettää

        Nainen kantaa vastuuta lapsista, lapsenlapsista ja kaikesta.
        Iloa ja voima saa siitä, että voi huolen heittää ”virran vietäväksi”.

        Rohkeus ja ilo. Kirjoitit myös luopumisesta,mikä aina on paljon vaativa asia, silloin kun sydän on siinä mukana. Mutta rakkaastaan luopuminenkin on joskus jaloa.

        Kun isäni joului luopumaan äidistäni, joka jäi auton alle ja menehtyi, oli hyvin kaunista kuulla hänen laulavan:

        Tuo suru jonka sain on kaunis kantaa,

        kun sydämeni vain sain sulle antaa.....jotain oli Tähtitarhastakin...


      • Joskus mehevä ja maukas
        pilvi* kirjoitti:

        Rohkeus ja ilo. Kirjoitit myös luopumisesta,mikä aina on paljon vaativa asia, silloin kun sydän on siinä mukana. Mutta rakkaastaan luopuminenkin on joskus jaloa.

        Kun isäni joului luopumaan äidistäni, joka jäi auton alle ja menehtyi, oli hyvin kaunista kuulla hänen laulavan:

        Tuo suru jonka sain on kaunis kantaa,

        kun sydämeni vain sain sulle antaa.....jotain oli Tähtitarhastakin...

        Minä olen aina ollut se Eeva, joka ojentaa omenan. Joskus omena on ollut raaka, kitkerä tai hapan, mutta useimmin mehukas, kypsä, herkullinen ja maukas. Se on ollut osani ja vastuusta en tiedä. Eevan osan olen kuitenkin hoitanut hyvin ja kunnialla tähän asti.


      • jos*
        Joskus mehevä ja maukas kirjoitti:

        Minä olen aina ollut se Eeva, joka ojentaa omenan. Joskus omena on ollut raaka, kitkerä tai hapan, mutta useimmin mehukas, kypsä, herkullinen ja maukas. Se on ollut osani ja vastuusta en tiedä. Eevan osan olen kuitenkin hoitanut hyvin ja kunnialla tähän asti.

        rakkaani kysyisi.


      • Joskus mehevä ja maukas kirjoitti:

        Minä olen aina ollut se Eeva, joka ojentaa omenan. Joskus omena on ollut raaka, kitkerä tai hapan, mutta useimmin mehukas, kypsä, herkullinen ja maukas. Se on ollut osani ja vastuusta en tiedä. Eevan osan olen kuitenkin hoitanut hyvin ja kunnialla tähän asti.

        Olikos se ensimmäinenkin suomalainen kun nimensäkin oli Eeva? Niin, ja mieskin vielä Aatami.

        Pitikin vielä olla omena-aikakin siinä syntiinviettelyn vaiheessa. Lämmintä tietysti piti olla. Ei se viikunanlehti paljon lämmittänyt.

        Mitähän kaikkea mahdoitkaan antaa ja luvata sille Tahvo-Aatamille kun tuo suostui Paratiisista luopumaan.

        Oliko kumpikaan vastuullinen?? Kysyn vaan!


      • toteuttivat*
        Ruuneperi kirjoitti:

        Olikos se ensimmäinenkin suomalainen kun nimensäkin oli Eeva? Niin, ja mieskin vielä Aatami.

        Pitikin vielä olla omena-aikakin siinä syntiinviettelyn vaiheessa. Lämmintä tietysti piti olla. Ei se viikunanlehti paljon lämmittänyt.

        Mitähän kaikkea mahdoitkaan antaa ja luvata sille Tahvo-Aatamille kun tuo suostui Paratiisista luopumaan.

        Oliko kumpikaan vastuullinen?? Kysyn vaan!

        Luontoa.


      • missä*
        toteuttivat* kirjoitti:

        Luontoa.

        on hänelle puoliso, eläinten luomisen jälkeen. Silloin Jumala valmisti Aatamille Eevan.


      • ihmettelen*
        missä* kirjoitti:

        on hänelle puoliso, eläinten luomisen jälkeen. Silloin Jumala valmisti Aatamille Eevan.

        Eevan tytär


      • etkö kykene*
        Ruuneperi kirjoitti:

        Olikos se ensimmäinenkin suomalainen kun nimensäkin oli Eeva? Niin, ja mieskin vielä Aatami.

        Pitikin vielä olla omena-aikakin siinä syntiinviettelyn vaiheessa. Lämmintä tietysti piti olla. Ei se viikunanlehti paljon lämmittänyt.

        Mitähän kaikkea mahdoitkaan antaa ja luvata sille Tahvo-Aatamille kun tuo suostui Paratiisista luopumaan.

        Oliko kumpikaan vastuullinen?? Kysyn vaan!

        tuntemaan hellyyttä näitä Eevoja kohtaan, jotka antavat itsensä. Voiko enempää antaa?


      • täydennys*
        Ruuneperi kirjoitti:

        Olikos se ensimmäinenkin suomalainen kun nimensäkin oli Eeva? Niin, ja mieskin vielä Aatami.

        Pitikin vielä olla omena-aikakin siinä syntiinviettelyn vaiheessa. Lämmintä tietysti piti olla. Ei se viikunanlehti paljon lämmittänyt.

        Mitähän kaikkea mahdoitkaan antaa ja luvata sille Tahvo-Aatamille kun tuo suostui Paratiisista luopumaan.

        Oliko kumpikaan vastuullinen?? Kysyn vaan!

        Käärmehän se oli, joka vedätti Eevan, ottamaan hyvän ja pahantiedon puusta. Eeva kun antoi Aatamille omenan, ei
        tarvinnut mitään luvata, Aatamihan söi.

        Sauva ja käärme kietoutuneena siihen, on lääketieteen symbooli. Myös Merkuriuksen, sanansaattajan merkki mytologiassa.

        Varsin arvostettuja merkkejä!


    • Katleija-1

      Minä aloitan itsestä, olenko ottanut vastuun itsestäni aikuisena, elämästäni, valinnoistani ja teoistani. Luulen että olen, sillä vieroksun sälyttää vastuutani esim. kanssaihmisille ja yhteiskunnalle, niinkuin nyt lisääntyvässä määrin tehdään. Silloin kun "suksi ei luista",peiliin katson. Monasti on parannuksen tekoon aihetta.
      Minä uskon isään Jumalaan, kaikkivaltiaaseen taivaan ja maan luojaan ja....
      Hän antaa kuorman, joka on mitoitettu kunkin kantokyvyn mukaan. Uskon lunastukseen ja armoon.
      Nykyään paljon mitataan rahassa vastuun ottoa, mutta muutenkin voi osallistua.
      Kotikaupunkimme kävelykadulla on nuoria kansiot kainaloissaan, edustaen kuka Unisefia kuka Amnesty internationalia, luonnonsuojelua tms.
      Koska minulla on lähellä autettavia, voin tarjota rahan sijasta näille myötätuntoa ja kannustusta heidän tärkeässä työssään.

      • hämmästynyt*

        ottanut vastuusi myös käsityksestäsi naisiin? Hiljan kerroit pakokeinoista yksinäisyyteen,jossa mainitsit tanssin ja läheisyyden hurmasta.Ja pääsit silloin Sinäkin osingolle kun naiset hakivat lohtua aviollisessa yksinäisyydessään.

        Sinulle on täytynyt jäädä käsitys naisista seksuaalisessa mielessä ihan hirveän vääristyneenä!

        Se nimittäin on kaunein asia mitä voi olla kahden ihmisen välillä!


      • Atolfia

        Kannanko minä vastuuni paremmin kuin hän? Siihen on vaikea vastata, kun en tiedä kuinka hyvin hän vastuunsa kantaa. Luulen kyllä, että hän on hyvin vastuuntuntoinen henkilö.

        Mielestäni olen kantanut vastuuni ja joskus ehkä liiankin vakavasti otan vastuuni. Murehdin liikaa ihmisten ja eläinten puolesta.

        Luonnon puolesta olen todella huolissani, mutta yksi ihminen ei paljon sen eteen voi tehdä. Ahneus vie kalatkin järvestä, sanotaan. Ihmisten ahneus hävittää luonnon ympäriltämme ja se koituu meidänkin kohtaloksemme.

        Läheisistäni koetan vieläkin huolehtia. Todella vastuussa olen nykyään vain itsestäni ja miehestäni.

        Tietenkin koetan ottaa osaa mahdollisuuksien mukaan maailman kurjuuden vähentämiseksi osallistumalla keräyksiin.
        Tiedä häntä, saavuttavatko nuo roposet määränpäänsä.

        Katleija sanoo, että Luoja antaa kuorman kunkin kantokyvyn mukaan. Joskus tuntuu, kun lukee ihmisten tarinoita, heidän sairauksistaan ja menetyksistään, että aina ei tuo kuorman antaminen mene ihan niin.

        Omasta puolestani voin sanoa, että Luoja on käsitellyt minua ja perhettäni "silkkihansikkain". Siitä kiitän Häntä joka päivä.


      • hämmästynyt* kirjoitti:

        ottanut vastuusi myös käsityksestäsi naisiin? Hiljan kerroit pakokeinoista yksinäisyyteen,jossa mainitsit tanssin ja läheisyyden hurmasta.Ja pääsit silloin Sinäkin osingolle kun naiset hakivat lohtua aviollisessa yksinäisyydessään.

        Sinulle on täytynyt jäädä käsitys naisista seksuaalisessa mielessä ihan hirveän vääristyneenä!

        Se nimittäin on kaunein asia mitä voi olla kahden ihmisen välillä!

        En ikinä tuollaisista osingoista kertonut.


      • ole siinä*
        Ruuneperi kirjoitti:

        En ikinä tuollaisista osingoista kertonut.

        suhteessa rauhassa,mutta eiväthän nuo Eevat tuossa aiemmen olleet kuin rehellisiä.

        Sinä ilmaisit halveksuntaa "mokomat!" Rakkaudesta oli kysymys heidän kohdallaan.


      • Atolfia kirjoitti:

        Kannanko minä vastuuni paremmin kuin hän? Siihen on vaikea vastata, kun en tiedä kuinka hyvin hän vastuunsa kantaa. Luulen kyllä, että hän on hyvin vastuuntuntoinen henkilö.

        Mielestäni olen kantanut vastuuni ja joskus ehkä liiankin vakavasti otan vastuuni. Murehdin liikaa ihmisten ja eläinten puolesta.

        Luonnon puolesta olen todella huolissani, mutta yksi ihminen ei paljon sen eteen voi tehdä. Ahneus vie kalatkin järvestä, sanotaan. Ihmisten ahneus hävittää luonnon ympäriltämme ja se koituu meidänkin kohtaloksemme.

        Läheisistäni koetan vieläkin huolehtia. Todella vastuussa olen nykyään vain itsestäni ja miehestäni.

        Tietenkin koetan ottaa osaa mahdollisuuksien mukaan maailman kurjuuden vähentämiseksi osallistumalla keräyksiin.
        Tiedä häntä, saavuttavatko nuo roposet määränpäänsä.

        Katleija sanoo, että Luoja antaa kuorman kunkin kantokyvyn mukaan. Joskus tuntuu, kun lukee ihmisten tarinoita, heidän sairauksistaan ja menetyksistään, että aina ei tuo kuorman antaminen mene ihan niin.

        Omasta puolestani voin sanoa, että Luoja on käsitellyt minua ja perhettäni "silkkihansikkain". Siitä kiitän Häntä joka päivä.

        Yksityisen ihmisen on vaikea kantaa vastuuta kovin paljosta. Huoli on ainakin itselläni kaiken kattavaa mutta osuutena liian pieni.

        Jos sitten pitäisi kantaa vastuuta osallistumalla keräyksiin, on siinäkin merkitys olematon tai 0. Raha menee vääriin käsiin tai katoaa.

        Edesmennyt äiti Teresa sanoi. On annettava niin, että se sattuu (so that it hurts). Yksityiselle "sattuu" helposti eikä miljardöörinkään rahat riitä.

        Äiti Teresa sai aikanaan Nobelin Rauhanpalkinnon ja julistettiin autuaaksikin. En tunne Jumalan läsnäoloa, valitti äiti Teresa. Vaikeaahan tuo onkin kun Jumalia on niin monta. Luojan läsnäolon voi tuntea aina, Se kun on kaikkialla.

        Kovin "käsin" on itseäni aina kohdeltu. Onkohan minulle kostettu isäin pahat teot niinkuin Raamatussa sanotaan.


      • Atolfia
        Ruuneperi kirjoitti:

        Yksityisen ihmisen on vaikea kantaa vastuuta kovin paljosta. Huoli on ainakin itselläni kaiken kattavaa mutta osuutena liian pieni.

        Jos sitten pitäisi kantaa vastuuta osallistumalla keräyksiin, on siinäkin merkitys olematon tai 0. Raha menee vääriin käsiin tai katoaa.

        Edesmennyt äiti Teresa sanoi. On annettava niin, että se sattuu (so that it hurts). Yksityiselle "sattuu" helposti eikä miljardöörinkään rahat riitä.

        Äiti Teresa sai aikanaan Nobelin Rauhanpalkinnon ja julistettiin autuaaksikin. En tunne Jumalan läsnäoloa, valitti äiti Teresa. Vaikeaahan tuo onkin kun Jumalia on niin monta. Luojan läsnäolon voi tuntea aina, Se kun on kaikkialla.

        Kovin "käsin" on itseäni aina kohdeltu. Onkohan minulle kostettu isäin pahat teot niinkuin Raamatussa sanotaan.

        jos kohtalo on ollut nuiva sinua kohtaan. Nyt kuitenkin saat viettää näitä eläkeläispäiviä melko mukavasti, niin toivon ainakin, joten ehkä voit antaa menneet anteeksi ja elää tätä päivää valoisalla mielellä.

        Sen käsityksen olen sinusta saanut, että luet paljon ja sen myötä tiedät paljon asioita, enkä ole huomannut sinun jääneen kiinni menneisyyden taakkoihin.

        Olen minäkin monia ikäviä asioita kohdannut elämäni aikana. Joskus ne tietysti palaavat mieleen varsinkin yön pitkinä tunteina, kun ei saa unta. En niitä sitten enempää muistele.

        Äiti Theresa teki pitkän elämäntyön kaikkien kurjimpien parissa. Ehkä siellä oli vaikea tuntea Jumalan läsnäolo juuri siksi, kun sitä kurjuutta ympärillä oli ja on niin paljon. Luojankin läsnäolo niissä olosuhteissa lienee vaikea tuntea. Varmasti tuli Äiti Theresalle mieleen monta kertaa, että jos Jumala on olemassa, miksi sallii tuon kaiken kurjuuden. Onhan niitä jumalia joka uskonnolla omansa, mutta kyllä kai Äiti Theresalla oli yksi Jumala.

        Me olemme hyvän osan saaneet, kun saamme elää täällä puhtaan luonnon keskellä. Luojan läsnäolon voimme sen myötä aistia.


      • Haje ja mammansa
        Ruuneperi kirjoitti:

        Yksityisen ihmisen on vaikea kantaa vastuuta kovin paljosta. Huoli on ainakin itselläni kaiken kattavaa mutta osuutena liian pieni.

        Jos sitten pitäisi kantaa vastuuta osallistumalla keräyksiin, on siinäkin merkitys olematon tai 0. Raha menee vääriin käsiin tai katoaa.

        Edesmennyt äiti Teresa sanoi. On annettava niin, että se sattuu (so that it hurts). Yksityiselle "sattuu" helposti eikä miljardöörinkään rahat riitä.

        Äiti Teresa sai aikanaan Nobelin Rauhanpalkinnon ja julistettiin autuaaksikin. En tunne Jumalan läsnäoloa, valitti äiti Teresa. Vaikeaahan tuo onkin kun Jumalia on niin monta. Luojan läsnäolon voi tuntea aina, Se kun on kaikkialla.

        Kovin "käsin" on itseäni aina kohdeltu. Onkohan minulle kostettu isäin pahat teot niinkuin Raamatussa sanotaan.

        Ei ne isienkään pahat teot ole kaiken takana.Joskus vaan näin käy rakas ihminen.

        Sinä kun olet juuri se ihminen, ajatteleva ja ihana minun mielestäni, ehkä juuri sen takia!

        Ehkä et olisikaan sellainen, jos tiesi olisi ollut siloisempi! Sinua tarvitaan, tässä elämässä, juuri sellaisena joksi olet kypsynyt vaikeuksien kautta! Näin koen.

        Se mamma. Toisin sanoen--- mor. Latinalaisissa kielissä mama.


      • amaliee*
        Ruuneperi kirjoitti:

        Yksityisen ihmisen on vaikea kantaa vastuuta kovin paljosta. Huoli on ainakin itselläni kaiken kattavaa mutta osuutena liian pieni.

        Jos sitten pitäisi kantaa vastuuta osallistumalla keräyksiin, on siinäkin merkitys olematon tai 0. Raha menee vääriin käsiin tai katoaa.

        Edesmennyt äiti Teresa sanoi. On annettava niin, että se sattuu (so that it hurts). Yksityiselle "sattuu" helposti eikä miljardöörinkään rahat riitä.

        Äiti Teresa sai aikanaan Nobelin Rauhanpalkinnon ja julistettiin autuaaksikin. En tunne Jumalan läsnäoloa, valitti äiti Teresa. Vaikeaahan tuo onkin kun Jumalia on niin monta. Luojan läsnäolon voi tuntea aina, Se kun on kaikkialla.

        Kovin "käsin" on itseäni aina kohdeltu. Onkohan minulle kostettu isäin pahat teot niinkuin Raamatussa sanotaan.

        Kauhiaa, sehän lyö kuin märkä rätti silmille, ei sellaisen edessä voi elää.

        Ei kai meille kosteta isäin pahoja tekoja, geenit me sieltä saamme ja psykologisen mallin
        Pahat teot kostetaan Raamatun mukaan: ”niille, jotka Herraa vihaavat”

        Emmehän me vihaa Israelin Jumalaa, Jahvea.
        Israelilla oli tuolloin Mooseksen aikaan paljon ulkoisia vihollisia.

        Jatko yhä paranee ja Jumala lupaa : ”tehdä laupeuden tuhansille, jotka Häntä rakastavat ja pitävät hänen käskynsä”.

        Kosto on paha sana, ehkä huonosti käännetty. ("Vad kostar det"?)


      • amaliee* kirjoitti:

        Kauhiaa, sehän lyö kuin märkä rätti silmille, ei sellaisen edessä voi elää.

        Ei kai meille kosteta isäin pahoja tekoja, geenit me sieltä saamme ja psykologisen mallin
        Pahat teot kostetaan Raamatun mukaan: ”niille, jotka Herraa vihaavat”

        Emmehän me vihaa Israelin Jumalaa, Jahvea.
        Israelilla oli tuolloin Mooseksen aikaan paljon ulkoisia vihollisia.

        Jatko yhä paranee ja Jumala lupaa : ”tehdä laupeuden tuhansille, jotka Häntä rakastavat ja pitävät hänen käskynsä”.

        Kosto on paha sana, ehkä huonosti käännetty. ("Vad kostar det"?)

        Koko lausehan kuuluu:

        Minä kostan isäin pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen niille, jotka minua vihaavat mutta teen laupeuden tuhansille, jotka minua rakastavat.

        Tuo alkuosa on minusta käsittämätön. Miten pyhä ja vanhurskas Jumala noin voi tehdä.

        "Lapsille" kostetaan siis isäin pahat teot, täysin riippumatta siitä minkälaisia nämä itse ovat. Eihän lapsi kirjaimellisesti vihaa, ei tiedä, ei osaa, ei uskallakaan.

        Olen varmaan ymmärtämätön mutta käytän vain luojalta saamaani järkeä pohdinnassani. Vad kostar det?=mitä maksaa?, ei koston kanssa mitään tekemistä


      • amaliee* kirjoitti:

        Kauhiaa, sehän lyö kuin märkä rätti silmille, ei sellaisen edessä voi elää.

        Ei kai meille kosteta isäin pahoja tekoja, geenit me sieltä saamme ja psykologisen mallin
        Pahat teot kostetaan Raamatun mukaan: ”niille, jotka Herraa vihaavat”

        Emmehän me vihaa Israelin Jumalaa, Jahvea.
        Israelilla oli tuolloin Mooseksen aikaan paljon ulkoisia vihollisia.

        Jatko yhä paranee ja Jumala lupaa : ”tehdä laupeuden tuhansille, jotka Häntä rakastavat ja pitävät hänen käskynsä”.

        Kosto on paha sana, ehkä huonosti käännetty. ("Vad kostar det"?)

        Kosto on teko, jolla pyritään vahingoittamaan vastapuolta, sanoin tai teoin.


      • Ramoona*
        Ruuneperi kirjoitti:

        Koko lausehan kuuluu:

        Minä kostan isäin pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen niille, jotka minua vihaavat mutta teen laupeuden tuhansille, jotka minua rakastavat.

        Tuo alkuosa on minusta käsittämätön. Miten pyhä ja vanhurskas Jumala noin voi tehdä.

        "Lapsille" kostetaan siis isäin pahat teot, täysin riippumatta siitä minkälaisia nämä itse ovat. Eihän lapsi kirjaimellisesti vihaa, ei tiedä, ei osaa, ei uskallakaan.

        Olen varmaan ymmärtämätön mutta käytän vain luojalta saamaani järkeä pohdinnassani. Vad kostar det?=mitä maksaa?, ei koston kanssa mitään tekemistä

        Tätäkin Raamatun kohtaa on vaikea käsittää ilman asiayhteyttään, se koskee vanhan liiton aikaa. Käsittääkseni oli kyse epäjumalanpalveluksista. Uuden liiton aika, evankeliumi Jeesuksen sovitustyöstä muuttaa tilanteen. Näin olen kuullut selitettävän.

        Voihan tämän ajatella niinkin, että elämisen mallit periytyvät vanhemmilta lapsille, niin hyvässä kuin pahassakin. Kuitenkin on mahdollista katkaista sukupolvien väärät mallit, esim. alkoholismi tai väkivaltaisuus.

        Sana kostaa tarkoittaa myös maksamista, palkitsemista. Kivi: Puusuutarin ammatti kostaa miehensä kehnosti.

        Kanteletar: Millä maksan maammon maion, millä kostan äitin koulun, millä vaivat vanhempani.

        Esimerkit löytyivät Nykysuomen sanakirjasta.


      • pilvi*
        Ruuneperi kirjoitti:

        Kosto on teko, jolla pyritään vahingoittamaan vastapuolta, sanoin tai teoin.

        ankaruudessaan, jotta se uppiniskainen kansa, josta profeetat puhuvat, pitäytyisivat siinä Mooseksen tuomissa kymmenessä käskyssä.

        Nehän olivat sen aikaisen maailman "sääntöjä" lakeja, jotta olisi yhtenäisyyttä.
        Kirjaimellesesti ei mikään jumaluus voi kostaa.

        Vieläkin nuo laintaulut ovat ihan hyvään ohjaavia, vaikka ei aina pystyisikään noudattamaan kaikkea.


      • saanut tuntea*
        Ruuneperi kirjoitti:

        Yksityisen ihmisen on vaikea kantaa vastuuta kovin paljosta. Huoli on ainakin itselläni kaiken kattavaa mutta osuutena liian pieni.

        Jos sitten pitäisi kantaa vastuuta osallistumalla keräyksiin, on siinäkin merkitys olematon tai 0. Raha menee vääriin käsiin tai katoaa.

        Edesmennyt äiti Teresa sanoi. On annettava niin, että se sattuu (so that it hurts). Yksityiselle "sattuu" helposti eikä miljardöörinkään rahat riitä.

        Äiti Teresa sai aikanaan Nobelin Rauhanpalkinnon ja julistettiin autuaaksikin. En tunne Jumalan läsnäoloa, valitti äiti Teresa. Vaikeaahan tuo onkin kun Jumalia on niin monta. Luojan läsnäolon voi tuntea aina, Se kun on kaikkialla.

        Kovin "käsin" on itseäni aina kohdeltu. Onkohan minulle kostettu isäin pahat teot niinkuin Raamatussa sanotaan.

        Kovin käsin on häntä aina kohdeltu.

        Tulee kysyneeksi myöskö lapsena? Ehkä on haluttu "paapomisen" sijaan kasvattaa mies Ruuneperistä!

        Ja onnistuttukin, mutta joskus olen ihmetellyt miksi niin kova? En enää ihmettele.


    • amaliee*

      nouseeko se säälistä?

      Piestyn miehen ohi kiiruhtivat kunnolliset ja kiireiset,
      eivät uskaltaneet pysähtyä katsomaan,
      olihan seutu juuri rosvojen takia vaarallinen.

      Halveksittu samarialainen pysähtyi, näki ja sääli.
      Hän katsoi silmillään ja sydämellään
      Antoi ensiavun ja vei hoitoon, maksoi
      hänelle tuntemattoman vieraan hoidosta,

      Palasi vielä katsomaan.

      Hän sai historiaan kunnianimen laupias.

      • päivi*

        Luin oikein ajatuksen kanssa koko tämän ketjun kirjoitukset. Omalla kohdallani kaiken huolehtija Martasta olen muuttunut Mariaksi. Elämä opettaa jokainen päivä on uusi, mä en aio enää pelatä... kysymysten edessä jokainen on aseeton......Mamba laulussa sen selvästi tuo esille:
        http://www.youtube.com/watch?v=IzwRZdVid8E&feature=PlayList&p=311B91CE8F25C728&playnext=1&playnext_from=PL&index=38

        Olen ollut liiankin pehmeä huolehtiva luonne, miksi siis vanhoilla päivilläni muuttuisin
        tyranniksi. Olen saanut jo idullani ne geenit ja DNA.n joten ne pysyvät loppuun saakka, niillä sitä on porskuteltava eteenpäin.


      • päivi* kirjoitti:

        Luin oikein ajatuksen kanssa koko tämän ketjun kirjoitukset. Omalla kohdallani kaiken huolehtija Martasta olen muuttunut Mariaksi. Elämä opettaa jokainen päivä on uusi, mä en aio enää pelatä... kysymysten edessä jokainen on aseeton......Mamba laulussa sen selvästi tuo esille:
        http://www.youtube.com/watch?v=IzwRZdVid8E&feature=PlayList&p=311B91CE8F25C728&playnext=1&playnext_from=PL&index=38

        Olen ollut liiankin pehmeä huolehtiva luonne, miksi siis vanhoilla päivilläni muuttuisin
        tyranniksi. Olen saanut jo idullani ne geenit ja DNA.n joten ne pysyvät loppuun saakka, niillä sitä on porskuteltava eteenpäin.

        mutta palaan ja luen koko ketjun aivan antaumuksella minäkin.
        On mukava pohtia asioita ihan oikeastikin joskus.

        Sinun kirjoitukseesi voin yhtyä,
        aivan samanlainen luonne on ollut ja on minullakin.

        Nyt kotihommiin! Hyvää illan jatkoa kaikille!
        toivottelee Satu.


      • ~~lukija
        satu kirjoitti:

        mutta palaan ja luen koko ketjun aivan antaumuksella minäkin.
        On mukava pohtia asioita ihan oikeastikin joskus.

        Sinun kirjoitukseesi voin yhtyä,
        aivan samanlainen luonne on ollut ja on minullakin.

        Nyt kotihommiin! Hyvää illan jatkoa kaikille!
        toivottelee Satu.

        luin uudelleen, hyvä ja tarpeellinen aihe.


      • niin tälläinen empaattisuus vie sinut hautaan.Oma energiansako antaa hävitä tuhkan tuuliin,ken sen on kokenut,ymmärtää..l


    • on aivan hyvä asia.
      Meillehän on Luoja antanut aivot, omat, ja Hän on tarkoittanut, että niitä käytettäisiin oikein.
      Olen kiitollinen siitäkin.

      Luonto on ihmisen oikea ympäristö, kysyit, kannanko vastuuni.
      Yritän parhaani.
      Minua on pitkään huolestuttanut kaatopaikkojen lisääntyminen ja kasvaminen.
      Jokainen voi lajittelunsa avulla tehdä paljon sen asian estämiseksi.

      Nuorison ja lasten asioiden etusijalle paneminen on myös luonnon suojelua mielestäni.
      Paljon muutakin siihen sisältyy.

      • Tänään olen ollut koko päivän ulkona.
        Kun harrastukseni vaatii auton käyttöä, olemme sopineet ystäväni kanssa vuorokyydeistä,
        hänen autollaan menimme ja tulimme tänään.

        Sää oli lämmin, hiukan tuulta ja kosteutta ilmassa, metsät ympärillä vihreitä,
        valkoposkihanhien ja kurkien muuttohuutoja
        ja voikukkien uusia mykeröitä nurmikolla.

        Hyvää tiistain jatkoa!
        toivottelee Satu.


      • Jopsu no 1.
        satu kirjoitti:

        Tänään olen ollut koko päivän ulkona.
        Kun harrastukseni vaatii auton käyttöä, olemme sopineet ystäväni kanssa vuorokyydeistä,
        hänen autollaan menimme ja tulimme tänään.

        Sää oli lämmin, hiukan tuulta ja kosteutta ilmassa, metsät ympärillä vihreitä,
        valkoposkihanhien ja kurkien muuttohuutoja
        ja voikukkien uusia mykeröitä nurmikolla.

        Hyvää tiistain jatkoa!
        toivottelee Satu.

        HUOMASITTEKO,
        ettei otsikkoa pidä laittaa, koska tekstit menevät päällekkäin.

        Ja alota hiukan alempaa, kuten Satu tuossa klo 16.34 kirjoittamassaan viestissä teki.


      • mummoM
        Jopsu no 1. kirjoitti:

        HUOMASITTEKO,
        ettei otsikkoa pidä laittaa, koska tekstit menevät päällekkäin.

        Ja alota hiukan alempaa, kuten Satu tuossa klo 16.34 kirjoittamassaan viestissä teki.

        Tosiaan

        minua onkin kiusannut näiden lukeminen muuten,
        tehdää nyt näin!


    • minun pitäisi kantaa vastuuta koko yhteiskunnasta,kyllä näissä pakoliasissakin ihan ollut kylliksi.Mutta rakkaudesta kaikki teen,en lepertele tyhjänpäiväisiä.

      Ota yks syliis ja kanna!

      Yleensä ottaa päähän tää sinun ja Pilvin lepertely,mitä on ihmisyys sun muuta.Se on enemmän kuin kumpikaan olette kokeneet,omassa lintukodossanne.

      • nauran näille tarinoille elämän seesteisyydestä ja kauneudesta..


      • susmorsian kirjoitti:

        nauran näille tarinoille elämän seesteisyydestä ja kauneudesta..

        teille "runollisille" herkkähipiäisille Sarkoan runo,
        Älä elämää pelkää.

        Älä elämää pelkää,
        älä sen kauneutta kiellä.
        Suo sen tupaasi tulla
        tai jos liettä ei sulla,sitä vastaan käy tiellä.
        Älä käännä sille selkää.
        Älä haudoille lymyyn kulje,
        ei kuolema sinulta oveaan sulje.


        Kuiin lintu lennä,
        älä viipyen menneen raunioilla
        nykyhetkeä häädä.
        Suo jääneen jäädä,
        suo olleen haudassa olla,
        tulevaa koe vastaan mennä.

        Ole vapaa kahleeton tuulen tavoin,
        on kuoleman portti aina avoin.

        Älä koskaan sano; tämä on iäti minun.
        Elon maljasta juovu,
        ja taas siitä,jos tarpeen,kivutta luovu.

        On maailman rikkaus sinun,
        kun mitään et omakses ano.

        Elä pelotta varassa yhden kortin:
        Näet aina avoinna kuoleman portin.

        Tarkoitukseniei loukata,mutta en väliuttänyt itse ole koskaan ns.kaunosieluisesta elämän"ajattelusta."


      • pilvi*
        susmorsian kirjoitti:

        teille "runollisille" herkkähipiäisille Sarkoan runo,
        Älä elämää pelkää.

        Älä elämää pelkää,
        älä sen kauneutta kiellä.
        Suo sen tupaasi tulla
        tai jos liettä ei sulla,sitä vastaan käy tiellä.
        Älä käännä sille selkää.
        Älä haudoille lymyyn kulje,
        ei kuolema sinulta oveaan sulje.


        Kuiin lintu lennä,
        älä viipyen menneen raunioilla
        nykyhetkeä häädä.
        Suo jääneen jäädä,
        suo olleen haudassa olla,
        tulevaa koe vastaan mennä.

        Ole vapaa kahleeton tuulen tavoin,
        on kuoleman portti aina avoin.

        Älä koskaan sano; tämä on iäti minun.
        Elon maljasta juovu,
        ja taas siitä,jos tarpeen,kivutta luovu.

        On maailman rikkaus sinun,
        kun mitään et omakses ano.

        Elä pelotta varassa yhden kortin:
        Näet aina avoinna kuoleman portin.

        Tarkoitukseniei loukata,mutta en väliuttänyt itse ole koskaan ns.kaunosieluisesta elämän"ajattelusta."

        ä kuuluu kunnoittaa.On rtyyaadollisuutta , intohimoa raakaa voimaa, mutta aloittaja kysymysten äärellä tämän ikäinen ihminen uo loppu, ettet halnut loukatahiljentyy----pysähtyy ajattelemaan. Ne Sus ovat niitä perimmäisiä kysymyksiä. joita ihmiskunta on itselleen tehnyt , ja siitä oli tällä kertaa kysymys.

        Omassa kiihkeydessäsi pidät sitä lepertelynä---taas ajattelematta! Hyvä kuitenkin tuo loppu, ettet halnnut loukata.

        Runo on hyvä, ihmisluonteet vain ovat erilaisia, munulle tuo on tuttua, ja olen sitä seurannutkin. Silti ei voi vaatia kaikkien kokevan noin voimakkaasti! Toiset voivat olla arempia, tai tietää omat rajoitteensa.
        Sitä kuuluu kunnioittaa.

        Eipä tässä sen enempää. ilta alkaa hämärtyä, ja seuraa rauhallinen lepo. Viime yönä nukuin hieman liian vähän

        joten, moi taas.


      • sama*
        pilvi* kirjoitti:

        ä kuuluu kunnoittaa.On rtyyaadollisuutta , intohimoa raakaa voimaa, mutta aloittaja kysymysten äärellä tämän ikäinen ihminen uo loppu, ettet halnut loukatahiljentyy----pysähtyy ajattelemaan. Ne Sus ovat niitä perimmäisiä kysymyksiä. joita ihmiskunta on itselleen tehnyt , ja siitä oli tällä kertaa kysymys.

        Omassa kiihkeydessäsi pidät sitä lepertelynä---taas ajattelematta! Hyvä kuitenkin tuo loppu, ettet halnnut loukata.

        Runo on hyvä, ihmisluonteet vain ovat erilaisia, munulle tuo on tuttua, ja olen sitä seurannutkin. Silti ei voi vaatia kaikkien kokevan noin voimakkaasti! Toiset voivat olla arempia, tai tietää omat rajoitteensa.
        Sitä kuuluu kunnioittaa.

        Eipä tässä sen enempää. ilta alkaa hämärtyä, ja seuraa rauhallinen lepo. Viime yönä nukuin hieman liian vähän

        joten, moi taas.

        Peevelin uudistus, on niin hidastakin, ettei lähetäkään mene niinkuin ennen, varsinkin pitkät ketjut on kurjia.
        Oisko nuo numerot vielä, jotka autumatiikka tarkastaa hidasteena, no toivottavast alkukankeus häviää.

        Olen pahoillani epäselvyydestä:D


      • pilvi* kirjoitti:

        ä kuuluu kunnoittaa.On rtyyaadollisuutta , intohimoa raakaa voimaa, mutta aloittaja kysymysten äärellä tämän ikäinen ihminen uo loppu, ettet halnut loukatahiljentyy----pysähtyy ajattelemaan. Ne Sus ovat niitä perimmäisiä kysymyksiä. joita ihmiskunta on itselleen tehnyt , ja siitä oli tällä kertaa kysymys.

        Omassa kiihkeydessäsi pidät sitä lepertelynä---taas ajattelematta! Hyvä kuitenkin tuo loppu, ettet halnnut loukata.

        Runo on hyvä, ihmisluonteet vain ovat erilaisia, munulle tuo on tuttua, ja olen sitä seurannutkin. Silti ei voi vaatia kaikkien kokevan noin voimakkaasti! Toiset voivat olla arempia, tai tietää omat rajoitteensa.
        Sitä kuuluu kunnioittaa.

        Eipä tässä sen enempää. ilta alkaa hämärtyä, ja seuraa rauhallinen lepo. Viime yönä nukuin hieman liian vähän

        joten, moi taas.

        pidät elämän seesteisyyttä optimina.
        Minä en varmasti koskaan,toivon niin,koskan silloin en enää ole elossa. Olen kiihkeä edelleen,vain kuolema minut voittaa.


      • pilvi*
        susmorsian kirjoitti:

        pidät elämän seesteisyyttä optimina.
        Minä en varmasti koskaan,toivon niin,koskan silloin en enää ole elossa. Olen kiihkeä edelleen,vain kuolema minut voittaa.

        Kaikkea kuvitteletkin! Suurten asioiden edessä hiljenen aina en kykene siihenkään. Luonne minulla on kuriton ja villi, joskin olen oppinut
        sitä valjastamaan. Pakkohan on ottaa toiset ihmiset huomioon. En pidä rajoituksista, ja pahin vikani on varmaan, kun suutun lauon suoraan totuudet, jotka koskee. Ristiriitainenkin olen ollut monesti elämässäni.
        Harvoin enää tartte suuttua tosissaan, mutta radikaali olen aina ollut.
        Se siitä seesteisyydestä. Mutta osaan olla hyvinkin aurinkoinen , kun kaikki on hyvin, se siitä,tässä nyt oikoa käsityksiäsi.


      • pilvi* kirjoitti:

        Kaikkea kuvitteletkin! Suurten asioiden edessä hiljenen aina en kykene siihenkään. Luonne minulla on kuriton ja villi, joskin olen oppinut
        sitä valjastamaan. Pakkohan on ottaa toiset ihmiset huomioon. En pidä rajoituksista, ja pahin vikani on varmaan, kun suutun lauon suoraan totuudet, jotka koskee. Ristiriitainenkin olen ollut monesti elämässäni.
        Harvoin enää tartte suuttua tosissaan, mutta radikaali olen aina ollut.
        Se siitä seesteisyydestä. Mutta osaan olla hyvinkin aurinkoinen , kun kaikki on hyvin, se siitä,tässä nyt oikoa käsityksiäsi.

        olevani pidedemmällä...höh...millä., no sillä,etten täällä analysoi ihmisten luonnetta taisunun muuta vaan kirjoitan mitä aatoksiini vilahtaa.Enhän todellakaan ole vailla täältä muuta kuin itseni ilmaisua,niinkuin haluan,en toisia miellyttäkseeni.tms.

        Hyvää yötä,funtsimiset riittää.
        Sitäpaitsi albaanipojan vanhemmat tulemassa pohtiman poikansa elämää,no nyt on tärkeempiäkin asioita.

        En vain ymmärrä,olet jotenkin niin "out" oikeasta elämästä.


    • tuulivei

      Mukava jos olet saanut tasapainon asioiden kanssa, siis tuonpuoleisten. En ole itse kuullut edes hiljaista hyminää. Kaikki tieto ja hengellisyys on kasvanut minuun kiinni jo "äidinmaidossa". Mutta nyt ajatteluni on kriittistä kriittisin. Joka pelottaa minua itseäni. Tapakristillisyys tuntuisi parhaalta vaihtoehdolta.
      Se taivas pitäisi olla jo täällä elinaikanamme, ja rakkaus suurin sanoma.
      Kyselit vastuun perään. Mielestäni se parhaimmillaan olisi pyyteetöntä auttamismieltä. Sellaisia ihmisiä tapaa
      joskus. Mutta en yhdistäisi sitä kristinuskoon, vaan ihan eettis-moraalisiin asioihin. Rikkauksiahan ne kaikki
      uskonnot ovat ja kukin löytää tyvenen veen omalla tavallaan.

      • .

        "VASTUUMME ihmisinä"-tyyppiset ketjut kiinnostavat minua, siksi eilen klo 16.34 vastasin ketjuun enkä edes huomannut vielä silloin ketjun olevan vanha.

        Itse en koskaan vedä vanhoja ketjuja tänne!

        Tuulivei kirjoitti myöhemmin samaan tapaan kuin itsekin ajattelen.

        .
        By the way, oletteko huomanneet, että nimimerkin ollessa kirjautuneena ei tarvi yhteenlaskua harrastaa?
        Etunsa siis siinäkin. Kun kirjoitin omalla nikilläni ilman kirjautumista, piti summia muodostella.

        .


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      139
      7820
    2. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      41
      2009
    3. Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena

      Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja
      Maailman menoa
      25
      1940
    4. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      91
      1653
    5. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      180
      1585
    6. Tunnekylmä olet

      En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p
      Ikävä
      107
      1040
    7. Taisit sä sit kuiteski

      Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik
      Ikävä
      5
      989
    8. Oletko miten

      Valmis läheisyyteen?
      Ikävä
      50
      945
    9. Odotathan nainen jälleenkohtaamistamme

      Tiedät tunteeni, ne eivät sammu johtuen ihanuudestasi. Haluan tuntea ihanan kehosi kosketuksen ja sen aikaansaamaan väri
      Ikävä
      28
      830
    10. Muistatko hänen

      Tuoksunsa? Saako se sinut syttymään? ❤️‍🔥
      Ikävä
      34
      822
    Aihe