Pieni terraario/akvaariolemmikki lapselle?

jaaha tuossa pätkäistyi sitten puolet tekstistä oudosti pois...

Akvaariota en suosittele, koska vaatii paljon tietämystä esimerkiksi vesiarvoista, koska kalat eivät ole kuin koristeita, vaan jokaisella kalalajilla on aivan omanlaisensa vaatimukset akvaarion koon, veden lämpötilan ja vesiarvojen perusteella.

Tässä pieni esimerkki: Et voi yhdistää vaikkapa sinineontetraa joka on pehmeän ja happaman veden kala vaikkapa platyn tai miljoonakalan kanssa, joka on kovan ja emäksisen veden kala. Lisäksi ennen kuin akvaarioon voi laittaa kaloja, sitä pitää kypsyttää, joka kestää noin kuukauden, ja jolla saadaan tarvittava bakteerikanta akvaarioon, joka unohtuu useilta ja johtaa myrkylliseen nitriitti (No2) piikkiin, joka tappaa kaloja, ja sitten ihmetellään miksi kalat kuoli, ja hommataan uusia.

Valitettavan usein törmää myös tapauksiin jossa ei tiedetä vesiarvoista mitään, ja valitaan kaloja ulkonäön perusteella tietämättä vaatimuksista mitään.


Akvaario on erittäin kallis ja vaativa harrastus, en suosittelisi sitä lapselle, on ikävää että sillä on lapselle helpon "lemmikin" maine.


Itse suosittelisin ihan jotain perinteistä pienjyrsijää, joiden hoito on melkoisen helppoa, jos vertaa akvaarioihin.

Olen kyllä samaa mieltä edellisen kanssa, mutta itse olin 10-vuotias kun sain punakorvakilpikonnani ihan vauvana. Olin itse konnasta täysin vastuussa jne. Konna voi edelleenkin hyvin (16-vuotias). Sillä on hieman epämuodostumaan kilvessä tietämättömyyden takia, ja sen takia että lapsena en tajunnut miten tärkeää valaistukset, vitamiinit jne ovat. Konnani on kuitenkin todella sosiaalinen, tykkää olla maalla ja sylissä ja on nukkkunut usein jopa öitäkin vieressäni (silloin kun olin vielä vähän nuorempi:D) Joten se että akvaario/terra eläimestä ei tule paijattavaa eläintä ei ole ihan totta. Kilpikonnani haluaa usein syliin ja kerjää vierailtakin rapsutuksia. Mutta tämä ei mitenkään tarkoita sitä ettäkö 10-vuotias olisi tarpeeksi vanha ottamaan vastuun niinkin vaikeahoitoisesta kuin terraario eläimestä.

Itse ennemmin antaisin lapselle kissan ja sitten vasta terra eläimen, jos kissan osaa hoitaa. Terraarioeläin kaipaa rakkautta ja seuraa siinä missä mikä tahansa karvainenkin eläin. Aikaa ja rahaa kuluu huomattavia määriä terraeläimiin, joten siinäkin mielessä kissa on helpompi. En nyt mitenkään yritä sanoa että kissa olisi sellainen eläin jonka voi lapselle huoletta antaa leluksi, niin ei todellakaan ole! Mutta kissa tai koira minun näkemykseni mukaan ei ole ihan niin vaativa lemmikki hoidoltaan kuin terraarioeläin.

Onnea lemmikin valintaan ja muistetaan että vanhemmat ovat AINA ensisijaisesti vastuussa lemmikistä, ei lapsi.

kunniaan kirjoitti:

Olen kyllä samaa mieltä edellisen kanssa, mutta itse olin 10-vuotias kun sain punakorvakilpikonnani ihan vauvana. Olin itse konnasta täysin vastuussa jne. Konna voi edelleenkin hyvin (16-vuotias). Sillä on hieman epämuodostumaan kilvessä tietämättömyyden takia, ja sen takia että lapsena en tajunnut miten tärkeää valaistukset, vitamiinit jne ovat. Konnani on kuitenkin todella sosiaalinen, tykkää olla maalla ja sylissä ja on nukkkunut usein jopa öitäkin vieressäni (silloin kun olin vielä vähän nuorempi:D) Joten se että akvaario/terra eläimestä ei tule paijattavaa eläintä ei ole ihan totta. Kilpikonnani haluaa usein syliin ja kerjää vierailtakin rapsutuksia. Mutta tämä ei mitenkään tarkoita sitä ettäkö 10-vuotias olisi tarpeeksi vanha ottamaan vastuun niinkin vaikeahoitoisesta kuin terraario eläimestä.

Itse ennemmin antaisin lapselle kissan ja sitten vasta terra eläimen, jos kissan osaa hoitaa. Terraarioeläin kaipaa rakkautta ja seuraa siinä missä mikä tahansa karvainenkin eläin. Aikaa ja rahaa kuluu huomattavia määriä terraeläimiin, joten siinäkin mielessä kissa on helpompi. En nyt mitenkään yritä sanoa että kissa olisi sellainen eläin jonka voi lapselle huoletta antaa leluksi, niin ei todellakaan ole! Mutta kissa tai koira minun näkemykseni mukaan ei ole ihan niin vaativa lemmikki hoidoltaan kuin terraarioeläin.

Onnea lemmikin valintaan ja muistetaan että vanhemmat ovat AINA ensisijaisesti vastuussa lemmikistä, ei lapsi.

Lue lisää

Kissa tarvitsee paljon ulkoilua. Ei riitä, että kerran päivässä pääsee ulos jaloittelemaan. Kissa ei saa olla yksin kotona, koska silloin virikkeet puuttuvat.