Hallitus on kirjannut hallitusohjelmaan, että työllisyysasten pyritään nostamaan seuraavan vaalikauden loppuun mennessä nykyisestä 67%:sta 75%:iin. Tämä vaatisi 360 500 uuden työpaikan luomista Suomeen seuraavan seitsemän vuoden aikana.
Avoimia työpaikkoja oli lokakuun lopussa 16 979.
Suomessa oli lokakuun lopussa työnhakijoita 507 854. Kun tästä luvusta poistetaan työssa olevat (121 252) työnhakijat ja työttömyyseläkettä saavat (52 527), jää luvuksi 334 075. Lisäksi työvoiman ulkopuolella oli 56 772 henkilöä. Palkkaperusteisin toimenpitein sijoitettuja oli lokakuun lopulla 37 664 ja työvoimakoulutuksessa 33 897, yhteensä 71 561 henkilöä. Potentiaalisesti työllistettäviä oli lokakuun lopussa siis 405 636, jos työvoiman ulkopuolella olevat lasketaan mukaan.
Kun tiedetään, että 5% työttömyys on jo kasainvälisestikin erinomainen tavoite, voidaan olettaa työttömiä silloin olevan 3-4%. 3% työttömyysaste merkitsee vuodeksi 2010 arvioidulla työllisten määrällä, 2 410 000 henkilöllä, 72 300 työtöntä.
Lasketaanpa. Suomeen siis tarvitaan 360 500 työllistynyttä enemmän, jos 75% työllisyysaste halutaan tavoittaa. Avoinna on 16 979 työpaikkaa, siis uusien työpaikkojen tarve on 343 521. Potentiaalisia työllistettäviä on 405
636. Potentiaalisia työllistettäviä on siis 62 115 enemmän, kuin tarvittavia työpaikkoja. Voidaan myös olettaa, että pelkästään työttämiä on n. 3% työväestöstä. Siis 72 300. Työvoimareservi olisi siis jo näilläkin laskelmilla n. 10 000 henkilöä miinuksella, jolloin työvoiman ulkopuolella olevat, esimerkiksi kotiäidit, lasketaan mukaan.
Edellä mainittu tilanne pitää paikkansa vain, jos kaikkiin 360 500 vuoteen 2010 mennessä avautuvaan työpaikkaan saadaan työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien reservistä, siis jokaiseen työpaikkaan, pätevä henkilö.
Jos 75% työllisyystavoite kaikesta huolimatta saavutetaan vuonna 2010, tarvitaan työikäisten vähentymisestä johtuva vaje, 20 000 henkilöä vuosittain, korvata jotenkin.
Kysymys:
Aikooko hallitus pitää tavoitteensa 75% työllisyysasteesta vuoteen 2010 mennessä. Jos halliitus aikoo pitää työllisyystavoitteensa, millä toimenpiteillä se aikoo varmistaa työpaikkojen lisääntymisen 360 500:lla ja pätevän työvoiman saannin sekä ennen, että jälkeen vuoden 2010?
Avoimia työpaikkoja oli lokakuun lopussa 16 979.
Suomessa oli lokakuun lopussa työnhakijoita 507 854. Kun tästä luvusta poistetaan työssa olevat (121 252) työnhakijat ja työttömyyseläkettä saavat (52 527), jää luvuksi 334 075. Lisäksi työvoiman ulkopuolella oli 56 772 henkilöä. Palkkaperusteisin toimenpitein sijoitettuja oli lokakuun lopulla 37 664 ja työvoimakoulutuksessa 33 897, yhteensä 71 561 henkilöä. Potentiaalisesti työllistettäviä oli lokakuun lopussa siis 405 636, jos työvoiman ulkopuolella olevat lasketaan mukaan.
Kun tiedetään, että 5% työttömyys on jo kasainvälisestikin erinomainen tavoite, voidaan olettaa työttömiä silloin olevan 3-4%. 3% työttömyysaste merkitsee vuodeksi 2010 arvioidulla työllisten määrällä, 2 410 000 henkilöllä, 72 300 työtöntä.
Lasketaanpa. Suomeen siis tarvitaan 360 500 työllistynyttä enemmän, jos 75% työllisyysaste halutaan tavoittaa. Avoinna on 16 979 työpaikkaa, siis uusien työpaikkojen tarve on 343 521. Potentiaalisia työllistettäviä on 405
636. Potentiaalisia työllistettäviä on siis 62 115 enemmän, kuin tarvittavia työpaikkoja. Voidaan myös olettaa, että pelkästään työttämiä on n. 3% työväestöstä. Siis 72 300. Työvoimareservi olisi siis jo näilläkin laskelmilla n. 10 000 henkilöä miinuksella, jolloin työvoiman ulkopuolella olevat, esimerkiksi kotiäidit, lasketaan mukaan.
Edellä mainittu tilanne pitää paikkansa vain, jos kaikkiin 360 500 vuoteen 2010 mennessä avautuvaan työpaikkaan saadaan työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien reservistä, siis jokaiseen työpaikkaan, pätevä henkilö.
Jos 75% työllisyystavoite kaikesta huolimatta saavutetaan vuonna 2010, tarvitaan työikäisten vähentymisestä johtuva vaje, 20 000 henkilöä vuosittain, korvata jotenkin.
Kysymys:
Aikooko hallitus pitää tavoitteensa 75% työllisyysasteesta vuoteen 2010 mennessä. Jos halliitus aikoo pitää työllisyystavoitteensa, millä toimenpiteillä se aikoo varmistaa työpaikkojen lisääntymisen 360 500:lla ja pätevän työvoiman saannin sekä ennen, että jälkeen vuoden 2010?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mita edellinen hallitus tekikään? Nuiji läpi eläkelain, joka takaa, että työllisyysaste pysyy 67% alapuolella. Täysin järjettömiä päätöksiä jatkuvasti ja kenenkä johdolla?
Taannoisessa YLE:n Irtisanomisillassa Heinäluoma ei ymmärtänyt ollenkaan Sarasvuon kommenttia eläkeuudistuksen haitoista. Siis siitä, että eläkevakuutuksen ottajat jäävät eläkkeelle 2.5 vuotta myöhemmin, kuin keskimäärin ja voi olla ongelma jos näitä ihmisiä on vähemmän. Vastauksessaan Heinäluoma perusteli, että vaikutus on alle vuoden, kun nykyään yksilöllisen eläkkeen ottaneet jäävät hieman yli 61 vuotiaana eläkkeelle. Tiedoksi vain Heinäluomalle, että jos näitä keskimääräistä eläkeikää nostavia henkilöitä, siis yksilöllisen eläkevakuutuksen ottajia on vähemmän, myös eläkkeelle jäädään aiemmin ihan samassa suhteessa:
Oletetaan:
- 20% väestöstä on eläkesäästäjiä ( vuodenvaihteessa 17% työikäisestä väestöstä oli hankkinut yksilöllisen eläkevakuutuksen )
- eläkesäästäjät jäävät keskimäärin 61 vuotiaana eläkkeelle
- keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on 58
Jos eläkesäästämisen keskimääräistä eläkeikää nostava vaikutus lakkaa, laskee keskimääräinen eläkeikä seuravasti:
58 = 0.8 X + 0.2 * 61
X = ( 58 - 0.2 * 61 ) / 0.8
X = 57.25
Eli keskimäärin väestö jää eläkkeelle 9 kuukautta aiemmin. Tämä taas tekee muutenkin tulevaisuudessa huononevaan huoltosuhteeseen n. 37 500 työllisen työikäisen suuruisen loven. Jotta huoltosuhde säilyisi nykyisessä 1.2:ssa, pitäisi uusia työpaikkoja vuoteen 2010 mennessä luoda entisten 360 000 lisäksi n. 37 500. Mistähän Heinäluoma nuo työpaikat meinaa taikoa?
Tuossa laskelmia siitä, ketä eläkesäästöuudistus hyödyttää:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000104&posting=22000000001724631
Välikysymykseni työllisyyydestä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000104&posting=22000000001774197
Tuo yksinkertainen laskelma osoittaa, että hallitukselta on mopo lähtenyt käsistä jo alkumetreillä. Luvataan kuuta taivaalta, vaikka edes suihkumoottoria ei ole keksitty. Mitään todellisia keinoja uhkaavan huoltosuhteen heikkenemisen korjaamiseksi ei ole esitetty.
Eläkkeet on toki jo maksettu, mutta mikä on tulonsaajan (tässä tapauksessa eläkeläisen) veroprosentti silloin, kun sotien jälkeiset ikäluokat alkavat siirtymään eläkkeelle? 5% vai 10% korkeampi, kuin nyt? Riittääkö eläke? Kas siinä pulma.
---
Kun tiedät, kerro se, miten edellisen hallituksen aikana tehty eläkelaki pitää työllisyysasteen alle 67%:ssa. Itse en tainnnut siihen silloin kiinnittää huomiota. Oletan sinun tarkoittavan Työntekijäin eläkelakiin tehtyjä muutoksia:
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/vepssk.scr?{KIELI}=sd&{SAADK}=634/2003
Vai onko kyse jostain muusta laista?
Keskityt vain yksilöllisen eläkevakuutuksen ottajiin ja et huomaa ollenkaan työtekijöitä joiden eläkeikä oli esim: 58 vuotta ja nyt 63v. Huom: selvitä myös eläkeputket (myös työttömyyseläkeputket) ja näiden poistumisen vaikutus työllisyysasteeseen.
Eläkevakuutusuudistus oli vain esimerkiksi siitä, että kyllä se tämäkin hallitus osaa pienentää työllisyyttä. Muitakin esimerkkejä löytyy jo.
Jos puhut siitä, että työttömät siivotaan eläkkeelle, kyse on piilotyöttömyydestä. Toki jokainen työikäinen pois töistä heikentää työllisyyttä. Osin, esimerkiksi palomiesten kohdalla, voi puhua jo jonkinasteisesta syrjinnästä. Kaikista yli 55-vuotiaista ei voi tulla palopäälliköitä.
Valtio voi auttaa yli 55-vuotiaiden työllisyyttä pienentämällä sivukuluja (esim. korotettu sv-maksu) heidän kohdallaan. Siitä olen jo ennen vaaleja puhunut. Jopa niin, että yli 55 vuotiaiden palkkaan kohdisutvat sivukulut pitäisi olla alennettuja. Tämä ei ole ollut kynnyskysymys yhdellekkään puolueelle.
Edellisen hallituksen aikana lukkoon lyöty eleäkeuudistus korjasi tilanteen siltä (eli toiselta) osin, että eläke ei määräydy enää viimeisen viiden vuoden ajalta ennen eläkkeelle siirtymistä. Tämä lisää yli 57 vuotiaiden työllisyyttä, koska potkujen johdosta eläke ei alene (työnantajan eläkemaksut eivät pienenene) läheskään niin paljon, kuin ennen uudistusta. Tämän vaikutus on toki pitkässä puussa. Pitää ensin odottaa, että kaikki siirtymäkauden työntekijät ovat siirtyneet eläkkeelle.
Vai piilotyöttömyyttä? Uskomaton pölkkypää etkö huomaa samaa minkä koko muu eurooppa huomannut? Eläke-etuuksiin ei saa koskea. 35vuoden työssolosta pitää olla täysi eläke--näin esim Italiassa. Kenenkähän paskaa väännät?