TS:n mielipidesivulla käsitellään Jeesuksen historiallisuutta siinä valossa mitä siitä nykyään todella tiedetään.
Väitteiden tutkiminen ei-uskovista, raamatuntutkimukseen liittyvistä lähteistä kyllä vahvistaa kirjoituksessa esitetyt seikat. Onko tässäkin asiassa uskovien "tieto", jota he tarjoavat asiasta sitä tietoa, jota he haluaisivat sen olevan?
"Juhani Venäläinen kyseli (TS 19.7.) Uuden Testamentin Jeesusta koskevan lähdekritiikin perään. Historiallista Jeesusta koskeva lähdekritiikki on mahdotonta, koska luotettavia tai ylipäänsä mitään lähteitä ei löydy. Ainut lähde on UT itse, jonka evankeliumit eivät ole historiaa, vaan uskonnollista julistusta kirjoittajien omille yhteisöille. Niihin luottaminen on taas jokaisen oman uskon varassa.
Matti Kivioja vastasi (TS 21.7.) JV:lle ottamalla esiin Tacituksen Annaalit. Tacituksenkin todistus Jeesuksesta on kyseenalainen. Klement Aleksandrialainen luetteloi 200-luvun alussa kaikki pakanakirjailijoiden maininnat Kristuksesta ja kristinuskosta mutta Tacitus puuttuu luettelosta. Eusebios teki samoin noin sata vuotta myöhemmin ja samalla tuloksella. Kukaan kristitty kirjoittaja ei tunne Tacituksen mainintaa Jeesuksesta ennen 1400-lukua. Tuolloin Tacituksesta oli jäljellä vain yksi kopio, joka oli kristittyjen hallussa, joten kirjaa oli helppo peukaloida.
Josefuksen (37–n.95) Antiquities on tärkein UT:n ulkopuolinen lähde, johon kristityt takertuvat kuin hukkuva oljenkorteen. Hänen lyhyt mainintansa Jeesuksesta, ns. ”Testimonium Flavianum”, ei kestä kriittistä tarkastelua. Vasta Eusebios ”paljasti” TF:n 300-luvun alussa ja monet tutkijat pitävät häntä po. lisäyksen isänä. Eusebiosta ei voi muutenkaan pitää luotettavana historioitsijana, sillä hän kirjoittaa mm., että valehtelu on välttämätöntä edistettäessä kristittyjen asiaa. Kuvaava esimerkki hänen kynästään on kirjeenvaihto Jeesuksen ja Edessan kuninkaan Aghbarin välillä. Sitä ei yksikään tutkija ota todesta.
TF:n myöhäistä ilmestymistä Josefukseen tukee se, että vielä satoja vuosia Eusebioksen jälkeen liikkeellä oli painoksia, joista TF puuttuu. Josefus ei mainitse sanaakaan Jeesuksesta varhaisemmassa teoksessaan ”Juutalaissota”. Jos Jeesus olisi ollut todella niin merkittävä henkilö kuin evankeliumit esittävät, hän ei olisi voinut olla kuulematta siitä isältään Mattiakselta (s. v. 6). Monesta vähäpätöisemmästä Jeesuksesta Josefus kyllä kirjoittaa, mutta ei UT:n Jeesuksesta.
Pari muuta esimerkkiä Jeesukseen liittyvästä hiljaisuudesta:
Justus Tiberialainen oli Josefuksen aikalainen ja hänen kiivas vastustajansa, joka kirjoitti myös Jeesuksen ajan juutalaista historiaa. Hänen teoksensa eivät ole säilyneet meille asti mutta 800-luvulla vaikuttanut Konstanttinopolin patriarkka Fotios tunsi ne vielä ja pettyneenä lukemastaan toteaa: ”Justus ei edes mainitse Kristuksen tulemusta, ei hänen elämänsä vaiheita eikä hänen tekemiään ihmetöitä”.
Filon Aleksandrialainen (n. 20 BCE – n. 50CE) oli tunnettu filosofi ja tuottelias kirjoittaja. Hänellä oli tiiviit yhteydet Palestiinaan, jossa hänellä oli sukulaisia. Mm. hänen veljenpoikansa Marcus oli naimisissa Agrippa I:n tyttären Berniken kanssa. Bernike on mainittu mm. Apostolien teoissa.
Filonin tietämättömyys Jeesuksesta ja kristinuskosta oli niin vaikeasti sulatettava asia, että moni kirkkoisä yritti kytkeä hänet tavalla tai toisella omaan uskontoonsa.
Kuolleen meren kääröt, jotka löydettiin 1947 ja jotka on kirjoitettu ajanlaskumme alun molemmin puolin, eivät tunne Jeesusta.
Ensimmäinen vuosisata oli yksi parhaiten dokumentoituja Rooman vallan aikana, joten sitä suurempi syy on ihmetellä, miksi kaikki kymmenet tuon ajan historioitsijat vaikenevat UT:n Jeesuksesta.
Piikkiö
Esa Aittokallio"
http://www.ts.fi/online/mielipiteet/lukijoilta/63839.html
Väitteiden tutkiminen ei-uskovista, raamatuntutkimukseen liittyvistä lähteistä kyllä vahvistaa kirjoituksessa esitetyt seikat. Onko tässäkin asiassa uskovien "tieto", jota he tarjoavat asiasta sitä tietoa, jota he haluaisivat sen olevan?
"Juhani Venäläinen kyseli (TS 19.7.) Uuden Testamentin Jeesusta koskevan lähdekritiikin perään. Historiallista Jeesusta koskeva lähdekritiikki on mahdotonta, koska luotettavia tai ylipäänsä mitään lähteitä ei löydy. Ainut lähde on UT itse, jonka evankeliumit eivät ole historiaa, vaan uskonnollista julistusta kirjoittajien omille yhteisöille. Niihin luottaminen on taas jokaisen oman uskon varassa.
Matti Kivioja vastasi (TS 21.7.) JV:lle ottamalla esiin Tacituksen Annaalit. Tacituksenkin todistus Jeesuksesta on kyseenalainen. Klement Aleksandrialainen luetteloi 200-luvun alussa kaikki pakanakirjailijoiden maininnat Kristuksesta ja kristinuskosta mutta Tacitus puuttuu luettelosta. Eusebios teki samoin noin sata vuotta myöhemmin ja samalla tuloksella. Kukaan kristitty kirjoittaja ei tunne Tacituksen mainintaa Jeesuksesta ennen 1400-lukua. Tuolloin Tacituksesta oli jäljellä vain yksi kopio, joka oli kristittyjen hallussa, joten kirjaa oli helppo peukaloida.
Josefuksen (37–n.95) Antiquities on tärkein UT:n ulkopuolinen lähde, johon kristityt takertuvat kuin hukkuva oljenkorteen. Hänen lyhyt mainintansa Jeesuksesta, ns. ”Testimonium Flavianum”, ei kestä kriittistä tarkastelua. Vasta Eusebios ”paljasti” TF:n 300-luvun alussa ja monet tutkijat pitävät häntä po. lisäyksen isänä. Eusebiosta ei voi muutenkaan pitää luotettavana historioitsijana, sillä hän kirjoittaa mm., että valehtelu on välttämätöntä edistettäessä kristittyjen asiaa. Kuvaava esimerkki hänen kynästään on kirjeenvaihto Jeesuksen ja Edessan kuninkaan Aghbarin välillä. Sitä ei yksikään tutkija ota todesta.
TF:n myöhäistä ilmestymistä Josefukseen tukee se, että vielä satoja vuosia Eusebioksen jälkeen liikkeellä oli painoksia, joista TF puuttuu. Josefus ei mainitse sanaakaan Jeesuksesta varhaisemmassa teoksessaan ”Juutalaissota”. Jos Jeesus olisi ollut todella niin merkittävä henkilö kuin evankeliumit esittävät, hän ei olisi voinut olla kuulematta siitä isältään Mattiakselta (s. v. 6). Monesta vähäpätöisemmästä Jeesuksesta Josefus kyllä kirjoittaa, mutta ei UT:n Jeesuksesta.
Pari muuta esimerkkiä Jeesukseen liittyvästä hiljaisuudesta:
Justus Tiberialainen oli Josefuksen aikalainen ja hänen kiivas vastustajansa, joka kirjoitti myös Jeesuksen ajan juutalaista historiaa. Hänen teoksensa eivät ole säilyneet meille asti mutta 800-luvulla vaikuttanut Konstanttinopolin patriarkka Fotios tunsi ne vielä ja pettyneenä lukemastaan toteaa: ”Justus ei edes mainitse Kristuksen tulemusta, ei hänen elämänsä vaiheita eikä hänen tekemiään ihmetöitä”.
Filon Aleksandrialainen (n. 20 BCE – n. 50CE) oli tunnettu filosofi ja tuottelias kirjoittaja. Hänellä oli tiiviit yhteydet Palestiinaan, jossa hänellä oli sukulaisia. Mm. hänen veljenpoikansa Marcus oli naimisissa Agrippa I:n tyttären Berniken kanssa. Bernike on mainittu mm. Apostolien teoissa.
Filonin tietämättömyys Jeesuksesta ja kristinuskosta oli niin vaikeasti sulatettava asia, että moni kirkkoisä yritti kytkeä hänet tavalla tai toisella omaan uskontoonsa.
Kuolleen meren kääröt, jotka löydettiin 1947 ja jotka on kirjoitettu ajanlaskumme alun molemmin puolin, eivät tunne Jeesusta.
Ensimmäinen vuosisata oli yksi parhaiten dokumentoituja Rooman vallan aikana, joten sitä suurempi syy on ihmetellä, miksi kaikki kymmenet tuon ajan historioitsijat vaikenevat UT:n Jeesuksesta.
Piikkiö
Esa Aittokallio"
http://www.ts.fi/online/mielipiteet/lukijoilta/63839.html
Vastaukset 2
Vanhimmat
varmastikaan eläessään kovinkaan tunnettu. Mikäli siis edes eli. Uskoisin, että eli mutta oli vain yksi kansanvillitsijä, kapinallinen tms. muiden joukossa.
Jeesuksen väitetyt ihmeteot voidaan ohittaa varmasti taruina sillä eräät niistä ovat niin merkittäviä, että ne olisivat kyllä päätyneet ylöskirjatuiksi myös aikalaistensa toimesta. On hyvin epäuskottavaa, ettei näin ole käynyt.
Jeesuksen ylösnousemukseen liittyy myös suuria epäloogisuuksia, väitettyä maanjäristystä, auringon pimenemistä ja kuolleiden nousemista haudoistaan joukottain ja heidän liikkumistaan kansan keskuudessa ei ole dokumentoitu missään. Ei siis missään lukuunottamatta evankeliumeja joita ei voi pitää luotettavina puolueettomina lähteinä.
Otetaanpa esimerkiksi tämä:
Matt. 26:15 kertoo ylipappien "maksaneen 30 hopearahaa" Juudakselle maksuksi petoksestaan. Näin siitäkin huolimatta, että Juudeassa käytettiin Jeesuksen aikaan kuparirahoja, ja punnittavan hopean käyttö maksuvälineenä oli lopetettu jo yli 150 vuotta ennen Jeesuksen syntymää. Hopeasekelit otettiin käyttöön Juudeassa vasta vuonna 67 jKr., mutta näitä ei kolikkojen standardisoituessa enää punnittu maksettaessa.
Tämä ei sinänsä todista mitään Jeesuksesta mutta sen se todistaa ettei Raamattu ole absoluuttisen luotettava. Samankaltaisia ajallisia virheitä Raamatussa on muitakin hallitsijoiden tai kaupunkien ja valtakuntien suhteen.
Ja mikään ihmehän se ei olekaan kun asioita on kirjattu ylös vasta sukupolvi tai kaksi jälkeen väitettyjen tapahtumien pelkkiin muistinvaraisiin kertomuksiin nojautuen. Mitään kirjallisia lähteitähän ei jostakin kumman syytä ollut vaikka historiaa tuolta ajalta on muutoin kirjattu ylös paljonkin.