Tietoisuus ilman aisteja?

Vauvakin on tietoinen. Tietoisuus ei vaadi mitään ihmisten hölynpöly oppeja.
Puutkin kommunikoivat keskenään eivätkä tietenkään tekisi sitä, jos eivät olisi tietoisia.

Anonyymi00014 kirjoitti:

Vauvakin on tietoinen. Tietoisuus ei vaadi mitään ihmisten hölynpöly oppeja.
Puutkin kommunikoivat keskenään eivätkä tietenkään tekisi sitä, jos eivät olisi tietoisia.

Lue lisää

"Puutkin kommunikoivat keskenään eivätkä tietenkään tekisi sitä, jos eivät olisi tietoisia."
Ei ne tietoisesti kommunikoi. Ne toimivat niinkuin toimivat koska fysiikan lait pakottavat ne niin toimimaan.

Ihminen mallintaa aistiärsykkeiden kautta havaitsemaansa todellisuutta mm. matematiikalla ja fysiikalla. Teoriat muodostetaan havaintojen ja logiikan pohjalta ja ominaistä näille on kausaalisuus. Ei liene todistettu etta aistiäsykkeillä ja todellisuudella on paljoakaan tekemistä toistensa kanssa. Todellisuus on olemassa ilman ihmisen aistimuksia tai ihmisen tietoisuutta todellisuudesta. Ehkä joskus voimme kysyä artilektiltä miten tämä kokee todellisuuden omassa tietoisuudessaan...

sitä kirjoitti:

Ihminen mallintaa aistiärsykkeiden kautta havaitsemaansa todellisuutta mm. matematiikalla ja fysiikalla. Teoriat muodostetaan havaintojen ja logiikan pohjalta ja ominaistä näille on kausaalisuus. Ei liene todistettu etta aistiäsykkeillä ja todellisuudella on paljoakaan tekemistä toistensa kanssa. Todellisuus on olemassa ilman ihmisen aistimuksia tai ihmisen tietoisuutta todellisuudesta. Ehkä joskus voimme kysyä artilektiltä miten tämä kokee todellisuuden omassa tietoisuudessaan...

Lue lisää

on kaksi lähdettä, nimittäin havainto ja järki. Kuitenkin ne molemmat edellyttävät toisiaan, sillä tieto ilman järkeä on sokeaa ja tieto ilman havaintoa on tyhjää. Siksi myös tieto todellisuudesta ilman havaintoa on tyhjää. Voidaan siis kysyä, mitä merkitystä tai hyötyä tyhjällä tiedolla on?

On monia asioita, joita me emme voi havaita ainakaan suoraan. Silti ne ovat olemassa, sillä vaikka ne eivät ilmene meille suoraan, niin niiden olemassa olo voidaan todentaa niiden aiheuttamien seurausten perusteella. Esimerkiksi ydinhiukkaset ovat juuri sellaisia. Sen sijaan kysymys todellisuuden olemassa olosta ilman tietoisuutta on ongelmallinen, sillä tietoisuus on aina tietoisuutta jostakin. Se puolestaan merkitsee sitä, että todellisuus on todellisuutta vain ja ainoastaan tuolle tietoisuudelle. Ei millekkään muulle. Ilman tietoisuutta todellisuus voi yhtä hyvin olla olemassa kuin olla olemattakin. Oli asia kuinka tahansa, niin sillä ei olisi merkitystä, sillä merkitykset syntyvät vain tietoisuuden kautta.

mukaan, tiedolla kirjoitti:

on kaksi lähdettä, nimittäin havainto ja järki. Kuitenkin ne molemmat edellyttävät toisiaan, sillä tieto ilman järkeä on sokeaa ja tieto ilman havaintoa on tyhjää. Siksi myös tieto todellisuudesta ilman havaintoa on tyhjää. Voidaan siis kysyä, mitä merkitystä tai hyötyä tyhjällä tiedolla on?

On monia asioita, joita me emme voi havaita ainakaan suoraan. Silti ne ovat olemassa, sillä vaikka ne eivät ilmene meille suoraan, niin niiden olemassa olo voidaan todentaa niiden aiheuttamien seurausten perusteella. Esimerkiksi ydinhiukkaset ovat juuri sellaisia. Sen sijaan kysymys todellisuuden olemassa olosta ilman tietoisuutta on ongelmallinen, sillä tietoisuus on aina tietoisuutta jostakin. Se puolestaan merkitsee sitä, että todellisuus on todellisuutta vain ja ainoastaan tuolle tietoisuudelle. Ei millekkään muulle. Ilman tietoisuutta todellisuus voi yhtä hyvin olla olemassa kuin olla olemattakin. Oli asia kuinka tahansa, niin sillä ei olisi merkitystä, sillä merkitykset syntyvät vain tietoisuuden kautta.

Lue lisää

"todellisuus on todellisuutta vain ja ainoastaan tuolle tietoisuudelle. Ei millekkään muulle. Ilman tietoisuutta todellisuus voi yhtä hyvin olla olemassa kuin olla olemattakin."

Olen täysin samaa mieltä.

"Oli asia kuinka tahansa, niin sillä ei olisi merkitystä, sillä merkitykset syntyvät vain tietoisuuden kautta."

En ole aivan samaa mieltä. Jos oletetaan että todellisuus on olemassa, siinä syntyvät merkitykset ovat myös tosia. Toisaalta todellisuus ei edellytä tietoisuutta. Kaikki maapallon ekosysteemin (todellisuus) eliöt ovat merkityksellisiä toisilleen ilman ihmisen tietoisuutta asiasta.

Syntyykö siis mielestäsi vain tietoisuudessa merkityksiä? Voitko tukea väitettäsi?

.... kirjoitti:

"todellisuus on todellisuutta vain ja ainoastaan tuolle tietoisuudelle. Ei millekkään muulle. Ilman tietoisuutta todellisuus voi yhtä hyvin olla olemassa kuin olla olemattakin."

Olen täysin samaa mieltä.

"Oli asia kuinka tahansa, niin sillä ei olisi merkitystä, sillä merkitykset syntyvät vain tietoisuuden kautta."

En ole aivan samaa mieltä. Jos oletetaan että todellisuus on olemassa, siinä syntyvät merkitykset ovat myös tosia. Toisaalta todellisuus ei edellytä tietoisuutta. Kaikki maapallon ekosysteemin (todellisuus) eliöt ovat merkityksellisiä toisilleen ilman ihmisen tietoisuutta asiasta.

Syntyykö siis mielestäsi vain tietoisuudessa merkityksiä? Voitko tukea väitettäsi?

Lue lisää

"Syntyykö siis mielestäsi vain tietoisuudessa merkityksiä?" Jos puhutaan elämään liittyvistä välttämättömyyksistä, kuten sellaisista kuin ruoka, juoma, vaatteet, suoja, jne. niin ne ovat merkityksellisisä käyttäjilleen. Mutta jos ajatellaan esimerkiksi maailmaa luonnontieteen kannalta, niin maailma kokonaisuudessaan vain ON, eli se on niin arvoneutraali kuin tarkoitusneutraalikin. Näin ollen maailmalla on merkitystä vain ja ainoastaan siinä oleville tietoisille ja tunteville olennoille. Siten arvot ja merkitykset ovat subjektiivisia ja syntyvät vain tietoisuuden kautta.

taustat kirjoitti:

"Syntyykö siis mielestäsi vain tietoisuudessa merkityksiä?" Jos puhutaan elämään liittyvistä välttämättömyyksistä, kuten sellaisista kuin ruoka, juoma, vaatteet, suoja, jne. niin ne ovat merkityksellisisä käyttäjilleen. Mutta jos ajatellaan esimerkiksi maailmaa luonnontieteen kannalta, niin maailma kokonaisuudessaan vain ON, eli se on niin arvoneutraali kuin tarkoitusneutraalikin. Näin ollen maailmalla on merkitystä vain ja ainoastaan siinä oleville tietoisille ja tunteville olennoille. Siten arvot ja merkitykset ovat subjektiivisia ja syntyvät vain tietoisuuden kautta.

Lue lisää

olisiko parempi puhua merkityksen sijasta tarkoituksesta? Voiko olla merkityksiä ilman tarkoitusta tai päinvastoin? Mikä ero on sillä, että jollain asialla on jokin merkitystä (toiselle), tai että jollakin asialla on jokin tarkoitus (toiselle)? Siis jonkin asian suhde toiseen. Kuten edellä viittasit: Maailman suhteessa luonnontieteisiin: Onko luonnontieteellä jokin tarkoitus maailmassa tai onko maailmalla jokin merkitys luonnontieteelle? Näillä kysymyksillä ei siis mielestäsi ole luonnontieteelle merkitystä vaan vain (ihmisen) tietoisuudelle. Mutta eikö luonnontiede kumpua (ihmisen) tietoisuudesta? Onko luonnontiedettä olemassa ilman (ihmisen) tietoisuutta? Miten luonnontiede ja (ihmisen) tietoisuus voidaan erottaa niin että ollaan objektiivisia? Voisimme tutkia oman tietoisuuden kautta muodostuvaa käsitystä maailmasta tietoisuuden ulkopuolelta - objektiivisesti. Tämä olisi varmaan ideaali tilanne...
Tekisi melkein mieli väittää että luonnontieteet perimmältään ovat (ihmisen) tietoisuuden tutkimista...

.-.-.-. kirjoitti:

olisiko parempi puhua merkityksen sijasta tarkoituksesta? Voiko olla merkityksiä ilman tarkoitusta tai päinvastoin? Mikä ero on sillä, että jollain asialla on jokin merkitystä (toiselle), tai että jollakin asialla on jokin tarkoitus (toiselle)? Siis jonkin asian suhde toiseen. Kuten edellä viittasit: Maailman suhteessa luonnontieteisiin: Onko luonnontieteellä jokin tarkoitus maailmassa tai onko maailmalla jokin merkitys luonnontieteelle? Näillä kysymyksillä ei siis mielestäsi ole luonnontieteelle merkitystä vaan vain (ihmisen) tietoisuudelle. Mutta eikö luonnontiede kumpua (ihmisen) tietoisuudesta? Onko luonnontiedettä olemassa ilman (ihmisen) tietoisuutta? Miten luonnontiede ja (ihmisen) tietoisuus voidaan erottaa niin että ollaan objektiivisia? Voisimme tutkia oman tietoisuuden kautta muodostuvaa käsitystä maailmasta tietoisuuden ulkopuolelta - objektiivisesti. Tämä olisi varmaan ideaali tilanne...
Tekisi melkein mieli väittää että luonnontieteet perimmältään ovat (ihmisen) tietoisuuden tutkimista...

Lue lisää

voisi yrittää pohtia teon kautta. Jokaisella teolla on ilmeinen merkitys, sillä on vaikea ajatella tekoa ilman merkitystä. Tosin joskus kuulee väitettävän, että jollakin teolla tai toiminnalla ei ole mitään merkitystä mihinkään. Sen sijaan en ole varma, onko kaikki tekeminen tarkoituksellista? Puhutaanhan usein tahattomista ja tarkoituksettomista teoista. Tarkoituksellisilla teoilla puolestaan toivotaan aiheutettavan tiettyjä seurauksia. Kaikilla teoilla on kuitenkin syvä moraalinen merkityksensä. Merkityksen moraalinen painoarvo voi kuitenkin vaihdella, riippuen siitä, onko kyse moraalisista vai prudentiaalisista (eli vähemmän moraalisista) arvoista. Itse lähtisinkin siitä olettamuksesta, että kaikella toiminnalla ja tekemisellä (sekä tekemättömyydellä) on merkityksensä, mutta niillä kaikilla ei ole tarkoitusta. Näin ollen merkityksiä voisi olla ilman tarkoituksia, mutta tarkoituksia ei voisi olla ilman merityksiä.

Niin kauan kun maailmassa on ihmisiä, luonnontieteellä on tietty tarkoitus maailmassa. Tuo tarkoitus voi olla esimerkiksi tyydyttää ihmisen uteliaisuutta tai parantaa hänen hyvinvointiaan. Myös monia muitakin tarkoituksia varmaan löytyy. Koska luonnontiede ei ole subjekti, niin luonnontieteeseen sisältyvät merkitysrakenteet koskettavat vain ihmistä tietoisena ja toimivana olentona. Kuten sanottu, tietoisuus on aina tietoisuutta jostakin. Mutta tuota jotakin ei välttämättä tarvise olla olemassa. Mieli ja järki voivat nimittäin loihtia sellaisia asioita, joiden todenperäisyyttä ei voida mitenkään varmistaa. Siitä esimerkkinä vaikkapa monet uskontoon liittyvät kysymykset.

Näin ollen luonnontiede kumpuaa ihmisen tietoisuudesta riippumatta siitä, onko koko luontoa edes olemassa. Tosin luonnontieteelliseltä kannalta katsoen sillä ei ole juuri merkitystä, sillä lunnontiede on ilmeisen hyödyllistä. Sitähän uskontokin voi olla, vaikka se muutoin saattaa olla täyttä puppua. Kysymys luonnon olemassaolosta onkin pääasiassa filosofinen kysymys. Mitä tulee kysymykseen, voiko oman tietoisuuden kautta muodostuvaa käsitystä maailmasta tutkia tietoisuuden ulkopuolelta, niin vastaus vaikuttaa kielteiseltä. Sen sijaan se voisi olla mahdollista toisten tietoisuuksien tai mielien kautta, mikäli kysymys toisista mielistä olisi ratkaistu. Näin ollen väite, että luonnontieteet ovat perimmältään ihmisen oman tietoisuuden tai ainakin ihmisen oman maailman tutkimista, saattaa pitää paikkansa.

todellisuutta ei voi tulkita pelkkien aistien varassa.ihminen on aistiensa ja tunteidensa vanki. on väärin kysyä tuollaiselta oliolta" mitä on todellisuus", mikäli hän ei kykene säätelemään ajatuksiaan ilman että ulkoiset ärsykkeet tunteet ym. empiiriset ja subjektiiviset tekijät ovat aktiivisia. ihminen on liian alkeellinen oli vastatakseen rationaalisesti tuohon kysymykseen.platonin luolavertaus selkeyttänee pointtia.

Jos menettäisin jostain syystä kaikki aistini (ehkäpä niin on käynytkin, kukapa sen tietää?), mutta kuitenkin järki pelaisi, niin mahdollinen tieto olemastaolostani jäisi tyhjäksi, sillä enhän mitenkään "aistittomana" pystyisi tuota tietoa varmistamaan.

Sama pätee myös kysymykseen; voiko tietoisuutta syntyä ilman aisteja? Vieläkin paremmin siihen sattuu savolainen vastaus: "Suattaa olla niin, vuan suattaa olla toesennii päen."

Gogiitto-argumentti on kestämätön ainakin loogisuutensa puolesta, sillä se sisältää piiloargumentin. Toisaalta logiikassa kyse on pelkästään pätevästä päättelystä, ei totuuden etsinnästä.

Eli kyse ei ole aisteista, vaan siitä, että mitä, miten aivot käsittelevät aistikokemuksia.

Anonyymi00016 kirjoitti:

Eli kyse ei ole aisteista, vaan siitä, että mitä, miten aivot käsittelevät aistikokemuksia.

Olen hyvin skeptinen aistikokemusten kanssa, joskaan en pysty mitenkään ennakoimaan, kun se virhe iskee tyvi edellä.

Esimerkkinä tyhjä tontti, ja kerron ystävälle, että nyt siihen on rakennettu hieno talo. Tyrmistys.

Minut viedään katsomaan, eikä tontilla ole mitään. Tyhjä tontti. Talo tehdään vasta muutaman kuukauden kuluttua, mutta täsmälleen kuten näin.

Miten voit koskaan luottaa, että mitä näet?!

Anonyymi00017 kirjoitti:

Olen hyvin skeptinen aistikokemusten kanssa, joskaan en pysty mitenkään ennakoimaan, kun se virhe iskee tyvi edellä.

Esimerkkinä tyhjä tontti, ja kerron ystävälle, että nyt siihen on rakennettu hieno talo. Tyrmistys.

Minut viedään katsomaan, eikä tontilla ole mitään. Tyhjä tontti. Talo tehdään vasta muutaman kuukauden kuluttua, mutta täsmälleen kuten näin.

Miten voit koskaan luottaa, että mitä näet?!

Lue lisää

On pakko olla niin, että aistit eivät ole sidottuna aikaan - eivät menneeseen eivätkä tulevaan.

Minkä taivaan ja helvetin? Uskotko, että Saatana om todellinen olento, jolla on helvetti?!

Anonyymi00022 kirjoitti:

Minkä taivaan ja helvetin? Uskotko, että Saatana om todellinen olento, jolla on helvetti?!

Korkeintaan vain Raamatun mukaan maanpäällä (5.Mooseksen kirja, luku 4:10 alkaen), koska kyseessä on tulivuoren kuuma sisus.

Tämä muuten hilpeästi liittyy käsitteeseen, että miksi helvetissä on hiiliä.

Matteuksen evankeliumin 7 luku kertoo, että Raamatussa on kaksi tietä, joista toinen johtaa (sielun) kadotukseen - lavea tie ja leveä portti, sekä kaita tie ja ahdas portti, joka vie takaisin paratiisiin (Ilmestyskirja 2:7).

Tuo tulivuori Jahve Mooseksen kirjoissa väittää olevansa Jumala, mikä houkuttelee palvomasn Jeesusta kuoliaaksi kidutettuna uhrina omien pahojen tekojen puolesta yksin uskosta, että pelastuu, jolloin juuri päätyy kristinuskolla (1.Korinttolaiskirje, luku 3:11-13) tulenliekkeihin.

Vastaa myös kirkon vainajan sielutonta siunaamista maaksi maatumaan (Paholainen varastikin sielun), ja FYYSISEEN ylösnousemukseen koko maailman viimeisenä päivänä, kun kaikki FYYSINEN palaan.

Uskovaiset luulevat olevansa oikealla tiellä, mutta kun he päätyvätkin tulivuori Jumalan tulen liekkeihin, siellä onkin nämä paratiisin puut hiilloksena.

Oikean tienhän piti johtaa takaisin elämän puulle paratiisiin, mistä puusta voittaja saa syödä salattua mannaa, saa ihmeidentekokyvyn, mikä luomiskertomuksen mukaan materialla juuri suojattiin, kun ihminen ei erota hyvää tietoa ja pahaa tietoa toisistaan (1.Mooseksen kirja, luku 3:22), minkä juuri Raamattu ja kristinusko todistavat.

Tuossa jakeessahan lukee, että ihminen tuli jumalien kaltaiseksi, ja luomiskertomus vastaavasti kertoo, että mitä 'jumalien kaltainen' tekee - luo sanan voimalla.

Anonyymi00023 kirjoitti:

Korkeintaan vain Raamatun mukaan maanpäällä (5.Mooseksen kirja, luku 4:10 alkaen), koska kyseessä on tulivuoren kuuma sisus.

Tämä muuten hilpeästi liittyy käsitteeseen, että miksi helvetissä on hiiliä.

Matteuksen evankeliumin 7 luku kertoo, että Raamatussa on kaksi tietä, joista toinen johtaa (sielun) kadotukseen - lavea tie ja leveä portti, sekä kaita tie ja ahdas portti, joka vie takaisin paratiisiin (Ilmestyskirja 2:7).

Tuo tulivuori Jahve Mooseksen kirjoissa väittää olevansa Jumala, mikä houkuttelee palvomasn Jeesusta kuoliaaksi kidutettuna uhrina omien pahojen tekojen puolesta yksin uskosta, että pelastuu, jolloin juuri päätyy kristinuskolla (1.Korinttolaiskirje, luku 3:11-13) tulenliekkeihin.

Vastaa myös kirkon vainajan sielutonta siunaamista maaksi maatumaan (Paholainen varastikin sielun), ja FYYSISEEN ylösnousemukseen koko maailman viimeisenä päivänä, kun kaikki FYYSINEN palaan.

Uskovaiset luulevat olevansa oikealla tiellä, mutta kun he päätyvätkin tulivuori Jumalan tulen liekkeihin, siellä onkin nämä paratiisin puut hiilloksena.

Oikean tienhän piti johtaa takaisin elämän puulle paratiisiin, mistä puusta voittaja saa syödä salattua mannaa, saa ihmeidentekokyvyn, mikä luomiskertomuksen mukaan materialla juuri suojattiin, kun ihminen ei erota hyvää tietoa ja pahaa tietoa toisistaan (1.Mooseksen kirja, luku 3:22), minkä juuri Raamattu ja kristinusko todistavat.

Tuossa jakeessahan lukee, että ihminen tuli jumalien kaltaiseksi, ja luomiskertomus vastaavasti kertoo, että mitä 'jumalien kaltainen' tekee - luo sanan voimalla.

Lue lisää

Ja nythän meillä on useitakin tieteellisiä todisteita ihmismielen "salatusta voimasta", kuten se kolmiosainen tiededokumentti kertookin.

Anonyymi00024 kirjoitti:

Ja nythän meillä on useitakin tieteellisiä todisteita ihmismielen "salatusta voimasta", kuten se kolmiosainen tiededokumentti kertookin.

Tilanne on kuten Albett Einstein jo muinoin totesi - Raamattu on täysin väärin ymmärretty kirja.

Anonyymi00024 kirjoitti:

Ja nythän meillä on useitakin tieteellisiä todisteita ihmismielen "salatusta voimasta", kuten se kolmiosainen tiededokumentti kertookin.

Tiede siis todistaa luomiskertomuksen, ja nyt ei puutu kuin tarinaan filosofia liittyen käsitteisiin hyvä ja paha.

Anonyymi00023 kirjoitti:

Korkeintaan vain Raamatun mukaan maanpäällä (5.Mooseksen kirja, luku 4:10 alkaen), koska kyseessä on tulivuoren kuuma sisus.

Tämä muuten hilpeästi liittyy käsitteeseen, että miksi helvetissä on hiiliä.

Matteuksen evankeliumin 7 luku kertoo, että Raamatussa on kaksi tietä, joista toinen johtaa (sielun) kadotukseen - lavea tie ja leveä portti, sekä kaita tie ja ahdas portti, joka vie takaisin paratiisiin (Ilmestyskirja 2:7).

Tuo tulivuori Jahve Mooseksen kirjoissa väittää olevansa Jumala, mikä houkuttelee palvomasn Jeesusta kuoliaaksi kidutettuna uhrina omien pahojen tekojen puolesta yksin uskosta, että pelastuu, jolloin juuri päätyy kristinuskolla (1.Korinttolaiskirje, luku 3:11-13) tulenliekkeihin.

Vastaa myös kirkon vainajan sielutonta siunaamista maaksi maatumaan (Paholainen varastikin sielun), ja FYYSISEEN ylösnousemukseen koko maailman viimeisenä päivänä, kun kaikki FYYSINEN palaan.

Uskovaiset luulevat olevansa oikealla tiellä, mutta kun he päätyvätkin tulivuori Jumalan tulen liekkeihin, siellä onkin nämä paratiisin puut hiilloksena.

Oikean tienhän piti johtaa takaisin elämän puulle paratiisiin, mistä puusta voittaja saa syödä salattua mannaa, saa ihmeidentekokyvyn, mikä luomiskertomuksen mukaan materialla juuri suojattiin, kun ihminen ei erota hyvää tietoa ja pahaa tietoa toisistaan (1.Mooseksen kirja, luku 3:22), minkä juuri Raamattu ja kristinusko todistavat.

Tuossa jakeessahan lukee, että ihminen tuli jumalien kaltaiseksi, ja luomiskertomus vastaavasti kertoo, että mitä 'jumalien kaltainen' tekee - luo sanan voimalla.

Lue lisää

Uskonnon - niin kristinuskon kuin islaminkin - Jumala on juutalaisuuteen perustuva JHWH, Jahve, Allah, Baal, Marduk - monta nimeä - on Raamatun kertomuksen Mooseksen suulla puhuva tulivuori. Tulivuori ei omista taivasta, vaan sitä palvotaan tulella. Löytyy myös wikisivu Jahve.

Tietoisuus tieteessä on hankala käsite, kun se liitetään tiedostamiseen, mitä se ei ole.

Hyvänänä esimerkkinä identtisten kaksosten tutkimus tiedodokumenttisarjassa Mielen salattu voima.

Toista kaksosista pelästytettiin ja toinen kaksosista oli kytketty samanlaiseen laitteeseen, kuin valheenpaljastuskone.

Toinen kaksosista ei voinut tiedostaa, koska siskoa pelästytettiin, vain kone piirsi paperille hänen oman kiihtynen sykkeensä ja pulssin nousunsa, ja mitä siihen nyt liittyykään.

Se on tietoisuuden kenttää, missä viestit kulkevat, ei tiedostamista.

Anonyymi00028 kirjoitti:

Tietoisuus tieteessä on hankala käsite, kun se liitetään tiedostamiseen, mitä se ei ole.

Hyvänänä esimerkkinä identtisten kaksosten tutkimus tiedodokumenttisarjassa Mielen salattu voima.

Toista kaksosista pelästytettiin ja toinen kaksosista oli kytketty samanlaiseen laitteeseen, kuin valheenpaljastuskone.

Toinen kaksosista ei voinut tiedostaa, koska siskoa pelästytettiin, vain kone piirsi paperille hänen oman kiihtynen sykkeensä ja pulssin nousunsa, ja mitä siihen nyt liittyykään.

Se on tietoisuuden kenttää, missä viestit kulkevat, ei tiedostamista.

Lue lisää

Tällaiseen yhteiseen tietoisuuden kenttään liittyvät ainakin kaikki materiasta koostuva, myös ajatukset, koska on telepatia, ja varmasti se ulottuu myös sinne rajan taaksekin. En ole laajemmin perehtynyt tutkimuksiin.

Anonyymi00029 kirjoitti:

Tällaiseen yhteiseen tietoisuuden kenttään liittyvät ainakin kaikki materiasta koostuva, myös ajatukset, koska on telepatia, ja varmasti se ulottuu myös sinne rajan taaksekin. En ole laajemmin perehtynyt tutkimuksiin.

Lue lisää

Se on varmasti myös hyvin yksilöllistä, että miten hyvin, ja millä tavalla, tuota kenttää pystyy käyttämään hyödykseen ja hyväkseen.