Minua alkoi askarruttamaan, voisiko ihminen, jolla ei ole aisteja eli minkäänlaista kuvaa "ulkomaailmasta", olla tietoinen olemassaolostaan? Mitä luulette?
Tietoisuus ilman aisteja?
ladezkik
15
1094
Vastaukset
- Elbertbergerk
Tuskin, sillä aivot oppivat ärsykkeistä, ts apinoimalla
ihminen on kokemustensa summa
Ainakaan ihmisyys ei ole myötäsyntyistä vrt. "susilapset"
jotka käyttäytyvät kuin kasvattamansa eläimet
eivätkä opikaan ihmisiksi- Anonyymi00014
Vauvakin on tietoinen. Tietoisuus ei vaadi mitään ihmisten hölynpöly oppeja.
Puutkin kommunikoivat keskenään eivätkä tietenkään tekisi sitä, jos eivät olisi tietoisia.
- ja voidaankin
kysyä että olisko tuollainen pelkkä aivomassa enää ihminen
sillä ihmisyyteen kuuluu tärkeänä osana ne aistit. "Helen Keller -tapaus" viittaa siihen, että hyvin vähillä aistikontakteilla voi kehittyä täydeksi ihmiseksi, tuntoaisti riittää. Mutta ainakin yksi aisti tarvitaan. Kysymys on sama, kuin voiko AGI- siemenälyn opettaa älykkääksi, tietoiseksi, pelkän tekstiliitännän avulla. Ilmeisesti voi, mutta se on hidasta ja vaikeaa.
- tietoisuutta?
Kun puhutaan tietoisuudesta, tajunnasta tai mielestä, niin mistä oikein puhutaan? Puhutaanko tietoisuuden olemastaolosta yleensä vai pelkästään yksilöllisestä tajuisuudesta? Jos puhutaan tietoisuuden olemassaolosta yleensä, niin joudutaan kysymään, millaisesta oliosta on kyse ja mihin olioluokkaan se kuuluu? Jos taas kyse on yksilöllisestä tietoisuudesta tai tajunnasta, niin miten voimme olla varmoja, että itsemme ulkopuolella on ylipäänsä tietoisuutta lainkaan? Kyseessä on siis klassinen ongelma nimeltään "toiset mielet".
Vieläkin ongelmallisempaa on liittää tietoisuus ihmisyyteen. Jo pelkkä ihmisyyden määritteleminen on ongelmallista. Jos esimerkiksi persoona on koomassa tai syvässä REM- unessa, niin onko hän siinä tilassa ihminen lainkaan? Toisaalta esimerkiksi delfiinit, simpanssit ym. tietoiset ja tuntevat olennot olisivat monessa tapauksessa koomassa makaavia ihmisiä ihmismäisempiä.
Entä sitten kysymys, voiko tietoisuutta olla ilman aisteja? Kysymys on absurdi, sillä se sisältää oletuksen aistimaailman ulkopuolisen olotilan mahdollisuudesta. Tuollaista olotilaa on mahdoton tunnistaa saati todentaa. Se vain joko on tai sitten sitä ei ole. Ilman aisteja ja aistimuksia ihminen ei ole olemassa. Sama koskee kaikkia tuntevia ja tietoisia olentoja. Kuoleminen merkitsee juuri sitä, että aistit ja aistimukset katoavat. Tietoiset ja tuntevat olennot ovat aistimusten kantajia. Kun aistit ja aistimukset loppuvat, mitä jää jäljelle? Pelkkä aistimusten ripustinko? Sitä me emme tiedä. Valitettavasti.- sitä
Ihminen mallintaa aistiärsykkeiden kautta havaitsemaansa todellisuutta mm. matematiikalla ja fysiikalla. Teoriat muodostetaan havaintojen ja logiikan pohjalta ja ominaistä näille on kausaalisuus. Ei liene todistettu etta aistiäsykkeillä ja todellisuudella on paljoakaan tekemistä toistensa kanssa. Todellisuus on olemassa ilman ihmisen aistimuksia tai ihmisen tietoisuutta todellisuudesta. Ehkä joskus voimme kysyä artilektiltä miten tämä kokee todellisuuden omassa tietoisuudessaan...
- mukaan, tiedolla
sitä kirjoitti:
Ihminen mallintaa aistiärsykkeiden kautta havaitsemaansa todellisuutta mm. matematiikalla ja fysiikalla. Teoriat muodostetaan havaintojen ja logiikan pohjalta ja ominaistä näille on kausaalisuus. Ei liene todistettu etta aistiäsykkeillä ja todellisuudella on paljoakaan tekemistä toistensa kanssa. Todellisuus on olemassa ilman ihmisen aistimuksia tai ihmisen tietoisuutta todellisuudesta. Ehkä joskus voimme kysyä artilektiltä miten tämä kokee todellisuuden omassa tietoisuudessaan...
on kaksi lähdettä, nimittäin havainto ja järki. Kuitenkin ne molemmat edellyttävät toisiaan, sillä tieto ilman järkeä on sokeaa ja tieto ilman havaintoa on tyhjää. Siksi myös tieto todellisuudesta ilman havaintoa on tyhjää. Voidaan siis kysyä, mitä merkitystä tai hyötyä tyhjällä tiedolla on?
On monia asioita, joita me emme voi havaita ainakaan suoraan. Silti ne ovat olemassa, sillä vaikka ne eivät ilmene meille suoraan, niin niiden olemassa olo voidaan todentaa niiden aiheuttamien seurausten perusteella. Esimerkiksi ydinhiukkaset ovat juuri sellaisia. Sen sijaan kysymys todellisuuden olemassa olosta ilman tietoisuutta on ongelmallinen, sillä tietoisuus on aina tietoisuutta jostakin. Se puolestaan merkitsee sitä, että todellisuus on todellisuutta vain ja ainoastaan tuolle tietoisuudelle. Ei millekkään muulle. Ilman tietoisuutta todellisuus voi yhtä hyvin olla olemassa kuin olla olemattakin. Oli asia kuinka tahansa, niin sillä ei olisi merkitystä, sillä merkitykset syntyvät vain tietoisuuden kautta. - ....
mukaan, tiedolla kirjoitti:
on kaksi lähdettä, nimittäin havainto ja järki. Kuitenkin ne molemmat edellyttävät toisiaan, sillä tieto ilman järkeä on sokeaa ja tieto ilman havaintoa on tyhjää. Siksi myös tieto todellisuudesta ilman havaintoa on tyhjää. Voidaan siis kysyä, mitä merkitystä tai hyötyä tyhjällä tiedolla on?
On monia asioita, joita me emme voi havaita ainakaan suoraan. Silti ne ovat olemassa, sillä vaikka ne eivät ilmene meille suoraan, niin niiden olemassa olo voidaan todentaa niiden aiheuttamien seurausten perusteella. Esimerkiksi ydinhiukkaset ovat juuri sellaisia. Sen sijaan kysymys todellisuuden olemassa olosta ilman tietoisuutta on ongelmallinen, sillä tietoisuus on aina tietoisuutta jostakin. Se puolestaan merkitsee sitä, että todellisuus on todellisuutta vain ja ainoastaan tuolle tietoisuudelle. Ei millekkään muulle. Ilman tietoisuutta todellisuus voi yhtä hyvin olla olemassa kuin olla olemattakin. Oli asia kuinka tahansa, niin sillä ei olisi merkitystä, sillä merkitykset syntyvät vain tietoisuuden kautta."todellisuus on todellisuutta vain ja ainoastaan tuolle tietoisuudelle. Ei millekkään muulle. Ilman tietoisuutta todellisuus voi yhtä hyvin olla olemassa kuin olla olemattakin."
Olen täysin samaa mieltä.
"Oli asia kuinka tahansa, niin sillä ei olisi merkitystä, sillä merkitykset syntyvät vain tietoisuuden kautta."
En ole aivan samaa mieltä. Jos oletetaan että todellisuus on olemassa, siinä syntyvät merkitykset ovat myös tosia. Toisaalta todellisuus ei edellytä tietoisuutta. Kaikki maapallon ekosysteemin (todellisuus) eliöt ovat merkityksellisiä toisilleen ilman ihmisen tietoisuutta asiasta.
Syntyykö siis mielestäsi vain tietoisuudessa merkityksiä? Voitko tukea väitettäsi? - taustat
.... kirjoitti:
"todellisuus on todellisuutta vain ja ainoastaan tuolle tietoisuudelle. Ei millekkään muulle. Ilman tietoisuutta todellisuus voi yhtä hyvin olla olemassa kuin olla olemattakin."
Olen täysin samaa mieltä.
"Oli asia kuinka tahansa, niin sillä ei olisi merkitystä, sillä merkitykset syntyvät vain tietoisuuden kautta."
En ole aivan samaa mieltä. Jos oletetaan että todellisuus on olemassa, siinä syntyvät merkitykset ovat myös tosia. Toisaalta todellisuus ei edellytä tietoisuutta. Kaikki maapallon ekosysteemin (todellisuus) eliöt ovat merkityksellisiä toisilleen ilman ihmisen tietoisuutta asiasta.
Syntyykö siis mielestäsi vain tietoisuudessa merkityksiä? Voitko tukea väitettäsi?"Syntyykö siis mielestäsi vain tietoisuudessa merkityksiä?" Jos puhutaan elämään liittyvistä välttämättömyyksistä, kuten sellaisista kuin ruoka, juoma, vaatteet, suoja, jne. niin ne ovat merkityksellisisä käyttäjilleen. Mutta jos ajatellaan esimerkiksi maailmaa luonnontieteen kannalta, niin maailma kokonaisuudessaan vain ON, eli se on niin arvoneutraali kuin tarkoitusneutraalikin. Näin ollen maailmalla on merkitystä vain ja ainoastaan siinä oleville tietoisille ja tunteville olennoille. Siten arvot ja merkitykset ovat subjektiivisia ja syntyvät vain tietoisuuden kautta.
- .-.-.-.
taustat kirjoitti:
"Syntyykö siis mielestäsi vain tietoisuudessa merkityksiä?" Jos puhutaan elämään liittyvistä välttämättömyyksistä, kuten sellaisista kuin ruoka, juoma, vaatteet, suoja, jne. niin ne ovat merkityksellisisä käyttäjilleen. Mutta jos ajatellaan esimerkiksi maailmaa luonnontieteen kannalta, niin maailma kokonaisuudessaan vain ON, eli se on niin arvoneutraali kuin tarkoitusneutraalikin. Näin ollen maailmalla on merkitystä vain ja ainoastaan siinä oleville tietoisille ja tunteville olennoille. Siten arvot ja merkitykset ovat subjektiivisia ja syntyvät vain tietoisuuden kautta.
olisiko parempi puhua merkityksen sijasta tarkoituksesta? Voiko olla merkityksiä ilman tarkoitusta tai päinvastoin? Mikä ero on sillä, että jollain asialla on jokin merkitystä (toiselle), tai että jollakin asialla on jokin tarkoitus (toiselle)? Siis jonkin asian suhde toiseen. Kuten edellä viittasit: Maailman suhteessa luonnontieteisiin: Onko luonnontieteellä jokin tarkoitus maailmassa tai onko maailmalla jokin merkitys luonnontieteelle? Näillä kysymyksillä ei siis mielestäsi ole luonnontieteelle merkitystä vaan vain (ihmisen) tietoisuudelle. Mutta eikö luonnontiede kumpua (ihmisen) tietoisuudesta? Onko luonnontiedettä olemassa ilman (ihmisen) tietoisuutta? Miten luonnontiede ja (ihmisen) tietoisuus voidaan erottaa niin että ollaan objektiivisia? Voisimme tutkia oman tietoisuuden kautta muodostuvaa käsitystä maailmasta tietoisuuden ulkopuolelta - objektiivisesti. Tämä olisi varmaan ideaali tilanne...
Tekisi melkein mieli väittää että luonnontieteet perimmältään ovat (ihmisen) tietoisuuden tutkimista... - tarkoitusta
.-.-.-. kirjoitti:
olisiko parempi puhua merkityksen sijasta tarkoituksesta? Voiko olla merkityksiä ilman tarkoitusta tai päinvastoin? Mikä ero on sillä, että jollain asialla on jokin merkitystä (toiselle), tai että jollakin asialla on jokin tarkoitus (toiselle)? Siis jonkin asian suhde toiseen. Kuten edellä viittasit: Maailman suhteessa luonnontieteisiin: Onko luonnontieteellä jokin tarkoitus maailmassa tai onko maailmalla jokin merkitys luonnontieteelle? Näillä kysymyksillä ei siis mielestäsi ole luonnontieteelle merkitystä vaan vain (ihmisen) tietoisuudelle. Mutta eikö luonnontiede kumpua (ihmisen) tietoisuudesta? Onko luonnontiedettä olemassa ilman (ihmisen) tietoisuutta? Miten luonnontiede ja (ihmisen) tietoisuus voidaan erottaa niin että ollaan objektiivisia? Voisimme tutkia oman tietoisuuden kautta muodostuvaa käsitystä maailmasta tietoisuuden ulkopuolelta - objektiivisesti. Tämä olisi varmaan ideaali tilanne...
Tekisi melkein mieli väittää että luonnontieteet perimmältään ovat (ihmisen) tietoisuuden tutkimista...voisi yrittää pohtia teon kautta. Jokaisella teolla on ilmeinen merkitys, sillä on vaikea ajatella tekoa ilman merkitystä. Tosin joskus kuulee väitettävän, että jollakin teolla tai toiminnalla ei ole mitään merkitystä mihinkään. Sen sijaan en ole varma, onko kaikki tekeminen tarkoituksellista? Puhutaanhan usein tahattomista ja tarkoituksettomista teoista. Tarkoituksellisilla teoilla puolestaan toivotaan aiheutettavan tiettyjä seurauksia. Kaikilla teoilla on kuitenkin syvä moraalinen merkityksensä. Merkityksen moraalinen painoarvo voi kuitenkin vaihdella, riippuen siitä, onko kyse moraalisista vai prudentiaalisista (eli vähemmän moraalisista) arvoista. Itse lähtisinkin siitä olettamuksesta, että kaikella toiminnalla ja tekemisellä (sekä tekemättömyydellä) on merkityksensä, mutta niillä kaikilla ei ole tarkoitusta. Näin ollen merkityksiä voisi olla ilman tarkoituksia, mutta tarkoituksia ei voisi olla ilman merityksiä.
Niin kauan kun maailmassa on ihmisiä, luonnontieteellä on tietty tarkoitus maailmassa. Tuo tarkoitus voi olla esimerkiksi tyydyttää ihmisen uteliaisuutta tai parantaa hänen hyvinvointiaan. Myös monia muitakin tarkoituksia varmaan löytyy. Koska luonnontiede ei ole subjekti, niin luonnontieteeseen sisältyvät merkitysrakenteet koskettavat vain ihmistä tietoisena ja toimivana olentona. Kuten sanottu, tietoisuus on aina tietoisuutta jostakin. Mutta tuota jotakin ei välttämättä tarvise olla olemassa. Mieli ja järki voivat nimittäin loihtia sellaisia asioita, joiden todenperäisyyttä ei voida mitenkään varmistaa. Siitä esimerkkinä vaikkapa monet uskontoon liittyvät kysymykset.
Näin ollen luonnontiede kumpuaa ihmisen tietoisuudesta riippumatta siitä, onko koko luontoa edes olemassa. Tosin luonnontieteelliseltä kannalta katsoen sillä ei ole juuri merkitystä, sillä lunnontiede on ilmeisen hyödyllistä. Sitähän uskontokin voi olla, vaikka se muutoin saattaa olla täyttä puppua. Kysymys luonnon olemassaolosta onkin pääasiassa filosofinen kysymys. Mitä tulee kysymykseen, voiko oman tietoisuuden kautta muodostuvaa käsitystä maailmasta tutkia tietoisuuden ulkopuolelta, niin vastaus vaikuttaa kielteiseltä. Sen sijaan se voisi olla mahdollista toisten tietoisuuksien tai mielien kautta, mikäli kysymys toisista mielistä olisi ratkaistu. Näin ollen väite, että luonnontieteet ovat perimmältään ihmisen oman tietoisuuden tai ainakin ihmisen oman maailman tutkimista, saattaa pitää paikkansa. - vanha ketku
todellisuutta ei voi tulkita pelkkien aistien varassa.ihminen on aistiensa ja tunteidensa vanki. on väärin kysyä tuollaiselta oliolta" mitä on todellisuus", mikäli hän ei kykene säätelemään ajatuksiaan ilman että ulkoiset ärsykkeet tunteet ym. empiiriset ja subjektiiviset tekijät ovat aktiivisia. ihminen on liian alkeellinen oli vastatakseen rationaalisesti tuohon kysymykseen.platonin luolavertaus selkeyttänee pointtia.
- jospa...
menettäisit "untemattoman sairauden" takia kaikki aistisi?
Olisitko tietoinen olemassaolostasi? Olisit; väitän.
Kysymyksesi olisi kai pitänyt asetella: "Voisiko tietoisuutta syntyä ilman aisteja?"
Uskoakseni voisi. Gogito Ergo Sum ei kai enää ole kovinkaan vakavasti otettavaa, mutta aistisikin voisivat olla vain mielen kuvitelmaa.- huomioita
Jos menettäisin jostain syystä kaikki aistini (ehkäpä niin on käynytkin, kukapa sen tietää?), mutta kuitenkin järki pelaisi, niin mahdollinen tieto olemastaolostani jäisi tyhjäksi, sillä enhän mitenkään "aistittomana" pystyisi tuota tietoa varmistamaan.
Sama pätee myös kysymykseen; voiko tietoisuutta syntyä ilman aisteja? Vieläkin paremmin siihen sattuu savolainen vastaus: "Suattaa olla niin, vuan suattaa olla toesennii päen."
Gogiitto-argumentti on kestämätön ainakin loogisuutensa puolesta, sillä se sisältää piiloargumentin. Toisaalta logiikassa kyse on pelkästään pätevästä päättelystä, ei totuuden etsinnästä.
- neromary
Kyllä voi ja näin se menee. Kun ihminen "kuolee" hän irtautuu kaikista aisteista, mutta ei menetä identiteettiään. Ihminen on silloin täysin vapaa lihaisesta (fyysisestä) vankilasta. Mitkään fyysiset rajoitteet eivät häntä sido, hän on silloin vapaa syntymänsä tuomasta orjuudesta. Voi, kunpa ihmiset tämän ymmärtäisivät niin eivät enää pelkäisi kuolemaa, kuolemasta vasta alkaa ikuinen elämä. Todellista "ihmistä" ei kukaan pysty tappamaan, vaan auttamaan vapauteen lihasta. Kuolema on enemmän kuin tämä meidän nykyinen lihallinen elämä. Vaikeaa selittää sitä tässä, mutta kokeilkaa ajattelemalla.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Päivän Riikka: polttoöljyn hinta räjähti
Näyttää tuo putinismi ilmenevän persuissa myös Suomen yrittäjien kampittamisena. Polttoöljy on se katalyytti, joka pitää382181Mökkejä ostellaan nyt ihan hulluna!
Tyypilliset lainamäärät on yli 500 000€ mökkejä ostellessa eli erityisesti tuollaiset miljoonamökit on nyt suomalaisten642032Helsingin yllä valopalloja
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1508be00-28c9-4156-83dc-0be5e7aa3066 "Helsingin taivaalla lensi lauantaina puolen yön1211930HÄLYYTYS!!
Ukraina se hyökkää jo Suomen maaperälle. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/645b83ce-e074-4f00-8b99-245d01b38a363881670Kovasti on hävittäjiä ilmassa. Nytkö se alkoi?
Onko nyt sota ?? `Vai harjoituksiako vain? Hävittäjät pörrää kovasti.1031641Helsingin yllä lensi yöllä jotain outoa puolen yön aikaan valopalloja
Poliisi on saanut tapauksesta yhden havaintoilmoituksen. Valopalloja oli noin parikymmentä ILtalehdessä on video tapah1241464Millainen on naisellinen nainen
Nyt kun taas mennään keikkuen kesään, niin millainen nainen on naisellinen? Pukeutuminen, olemus, puhetapa, jne. Vilma n1821092Raamatullinen kaste
Seurakunnassamme kastettiin mm eräs muslimi, joka oli tullut uskoon. Hän oli ollut Suomessa viitisen vuotta. Hän oli lu53967- 75915
- 27899