Usein uskovien toimesta ateismi ja kommunismi liitetään saumattomasti yhteen. Esimerkiksi sen sijaan, että puhuttaisiin kommunismin uhreista saatetaan puhua ateismin uhreista. Todellisuudessa on niin, että voidaan perustellusti kysyä, että onkohan maailmassa tapettu ainoatakaan ihmistä ateismin nimeen?
Ateismin ja kommunismin merkittävin ero on, että ateismi ei ole ideologia. Kommunismi taas on sitä mitä suurimmissa määrin.
Miksi sitten kommunistisissa maissa ateismi liitettiin ideologiaan? Vastaus on varsin yksinkertainen, eikä se vaadi syvällisiä pohdiskeluja.
Kommunistisissa maissa ei kilpailevia ideologioita sallita. Tällaisia ovat luonnollisesti myös uskonnot. Kommunistisissa maissa uskonto ei ole suinkaan ateismi vaan nimenomaan kommunismi ja kaikki muut ideologiat, joilla on yhteiskunnallinen ulottuvuus ovat olleet aina kommunistisissa maissa pannassa.
Ei ihmisiä aivopesty Neuvostoliitossakaan uskomaan ateismiin vaan mahtavaan kommunismiin ja sen kaikkivoipaisuuteen.
Tosin esimerkiksi Neuvostoliitossa oli kyllä yksityinen uskonnonharjoittaminen sallittu mutta ei organisoitu, järjestelmällinen ja koordinoitu toiminta eli yhteiskunnallinen toiminta.
Henkilöpalvonta liittyy kommunismiin oleellisesti. Neuvostoliittoa pidemmälle se vietiin Maon Kiinassa, jossa kansalle uskoteltiin Johtajalla olevan jopa yliluonnollisia kykyjä. Tätäkin pidemmälle se on viety Pohjois-Koreassa.
Pohjois-Koreassa uskonnon virkaa toimittaa Juche-aate, johon mm. ajanlasku tuossa maassa perustuu. Juche-kalenterin ajanlasku alkaa Kim Il-Sungin syntymästä 14. huhtikuuta 1912, joka on juche-kalenterin vuosi 1.
Kim Il-Sung oli maassa Jumalan asemassa ja on sitä vielä kuoltuaankin.
Kun Kim Jong-il syntyi, taivaalle on sanottu ilmestyneen kaksoissateenkaari ja taivaalle syttyneen kirkkaan tähden.
Lisäksi hänen väitetään suorittaneen useita ihmeiksi luokiteltavia tekoja tai hänen ilmestyessään paikalle on tapahtunut jotakin varsin epänormaalia.
Ei vaikea havaita mitä teosta mukaillen nuo tarinat ovat sepitetty.
Ateismin määritelmän mukaan ihminen, joka uskoo jonkin ihmisen, olennon tai hengen omaavan Jumalallisia kykyjä ei ole ateisti. Pohjois-Korean kansalaiset ovatkin aivopesty tuohon juche-aatteeseen, ei ateismiin. Jumala heillä kyllä on, entinen kuollut hallitsija.
Ateisti yksilönä voi olla äärikommunista tai äärikapitalisti. Ja tietenkin mitä tahansa siltä väliltä, ateimi ei mitenkään määrittele maailmankatsomuksellisia näkemyksiä muutoin kuin uskontojen osalta.
Ideologista ateismiakin on. Sitä kutsutaan humanismiksi. Humanismiin liittyy läheisesti ateismi mutta myös selkeä yhteiskunnallinen sanoma ja ideologia.
Mutta missä kommunistisessa maassa humanistiset liikkeet olivat sallittu? Aivan, eivät yhdessäkään. Humanistiset arvot kun sopivat varsin huonosti yhteen kommunismin ikeen alle.
Ateismin ja kommunismin merkittävin ero on, että ateismi ei ole ideologia. Kommunismi taas on sitä mitä suurimmissa määrin.
Miksi sitten kommunistisissa maissa ateismi liitettiin ideologiaan? Vastaus on varsin yksinkertainen, eikä se vaadi syvällisiä pohdiskeluja.
Kommunistisissa maissa ei kilpailevia ideologioita sallita. Tällaisia ovat luonnollisesti myös uskonnot. Kommunistisissa maissa uskonto ei ole suinkaan ateismi vaan nimenomaan kommunismi ja kaikki muut ideologiat, joilla on yhteiskunnallinen ulottuvuus ovat olleet aina kommunistisissa maissa pannassa.
Ei ihmisiä aivopesty Neuvostoliitossakaan uskomaan ateismiin vaan mahtavaan kommunismiin ja sen kaikkivoipaisuuteen.
Tosin esimerkiksi Neuvostoliitossa oli kyllä yksityinen uskonnonharjoittaminen sallittu mutta ei organisoitu, järjestelmällinen ja koordinoitu toiminta eli yhteiskunnallinen toiminta.
Henkilöpalvonta liittyy kommunismiin oleellisesti. Neuvostoliittoa pidemmälle se vietiin Maon Kiinassa, jossa kansalle uskoteltiin Johtajalla olevan jopa yliluonnollisia kykyjä. Tätäkin pidemmälle se on viety Pohjois-Koreassa.
Pohjois-Koreassa uskonnon virkaa toimittaa Juche-aate, johon mm. ajanlasku tuossa maassa perustuu. Juche-kalenterin ajanlasku alkaa Kim Il-Sungin syntymästä 14. huhtikuuta 1912, joka on juche-kalenterin vuosi 1.
Kim Il-Sung oli maassa Jumalan asemassa ja on sitä vielä kuoltuaankin.
Kun Kim Jong-il syntyi, taivaalle on sanottu ilmestyneen kaksoissateenkaari ja taivaalle syttyneen kirkkaan tähden.
Lisäksi hänen väitetään suorittaneen useita ihmeiksi luokiteltavia tekoja tai hänen ilmestyessään paikalle on tapahtunut jotakin varsin epänormaalia.
Ei vaikea havaita mitä teosta mukaillen nuo tarinat ovat sepitetty.
Ateismin määritelmän mukaan ihminen, joka uskoo jonkin ihmisen, olennon tai hengen omaavan Jumalallisia kykyjä ei ole ateisti. Pohjois-Korean kansalaiset ovatkin aivopesty tuohon juche-aatteeseen, ei ateismiin. Jumala heillä kyllä on, entinen kuollut hallitsija.
Ateisti yksilönä voi olla äärikommunista tai äärikapitalisti. Ja tietenkin mitä tahansa siltä väliltä, ateimi ei mitenkään määrittele maailmankatsomuksellisia näkemyksiä muutoin kuin uskontojen osalta.
Ideologista ateismiakin on. Sitä kutsutaan humanismiksi. Humanismiin liittyy läheisesti ateismi mutta myös selkeä yhteiskunnallinen sanoma ja ideologia.
Mutta missä kommunistisessa maassa humanistiset liikkeet olivat sallittu? Aivan, eivät yhdessäkään. Humanistiset arvot kun sopivat varsin huonosti yhteen kommunismin ikeen alle.
Vastaukset 5
Vanhimmat
...istuu lujassa. Onhan sillä vuosikymmenet peloteltu vapaiden suuntien parissa ja lukemattomia hirvittäviä profetioita annettu. Vääriä kylläkin. Eikä punainen piru ole vielläkään väistynyt, edelleen se kummittelee
Ainakin kymenlaaksossa jopa kätkettiin Raamattuja maastoon ja rakennuksiin sen pelossa, että Neuvostoliitto miehittää Suomen. Kyseessä ei ole mikään legenda vaan todellinen tapahtuma, johon osallistuneet tästä avautuivat itsekin jälkikäteen huvittuneina.
Tässä on sitten käynyt niin, että on sotkettu toisiinsa kolme asiaa jotka eivät ole missään automaattisessa syy-seuraus suhteessa toisiinsa. Ne ovat kommunismi, ateismi ja vasemmistalaisuus. Monet näkevät punaista jo sosiaalidemokratiassakin. Tämän vuoksi uskovat ovat olleet aina oikeiston äänestäjiä siitä riippumatta kuinka kovaa yksilökeskeistä oikeistopolitiikkaa on ajettu. Joillakin seuduilla ainakin lestadiolaisten keskuudessa aikoinaan jopa ohjeistettiin keitä tulee äänestää.
Tunnen erään helluntailaisen joka äänesti ennen uskon tuloaan vuosikymmenen ajan aina SDP:tä tai vasemmistoa. Uskoon tulon jälkeen SDP:stä tuli kirosada ja ääni meni kristillisille tai Kokoomukselle. Ja tämä oli sitä aikaa kun SDP vielä oli aidosti duunarin puolue, joka tämäkin henkilö oli ja on edelleen. Perusteluina SDP:n kiroamiseen ei ollut heidän harjoittamansa politiikka vaan ainoastaan se, että puolue edustaa vasemmistolaisuutta eikä sovi kristityn sitä äänestää :)
Jeesusta ? tuhottiin tuhansia kirkkoja joissa uskovat olisivat halunneet kokoontua? Ateismi on "uskonto" siinäkuin mikä muukin uskomus tahansa, elikkä pelkkää uskottelua. Ainoa joka voi pelastaa on Jeesus Kristus, eikä mikään kirkkokunta, eikä mikään uskonyhteisö. ;)
julistukseesi, ei ei ollenkaan.
Henkisestä väkivallasta ja ihan pelkästään vallasta on kyse. Tulit siihen sitten jeesuksesi kanssa sitä harjoittamaan.
Luulit päässeesi ns.valmiiseen pöytään, mutta täälläpä on ihmisiä jotka eivät sairasta keskittymishäiriötä ja osaavat lukea.
Kirjoittaja ei ollut synkkyyden ja vankeuden asialla vaan ilon ja vapauden.
Kommunistihallinto piti kaikkia muita ideologioita uhkana omalle valtajärjestelmälleen kuten kaikissa diktatuureissa on ollut taopana, olivat se sitten fasistisia tai kommunistisia.
Saksassakin kristinusko olisi varmasti hävitetty ellei Hitler olis saanut kirkkoja taakseen siinä mielessä, että Hitler lupasi niille näennäisen toimintarauhan kunhan ne eivät puutu politiikkaan. Tosin piispat ym. korkeat kirkonmiehet olivat Hitlerin nimittämiä tai talutusnuorassa.
Uskonto ei ollut mikään poikkeus, ei Neuvostoliitossa sallittu mitään muitakaan "kilpailevia" ideologioita. ei mitään mikä olisi kyseenalaistanut kommunismihallinon vallan. Uskonnolla Neuvostoliitossa oli kuitenkin poikkeusasema, suhtautumista siihen hiukan höllennettiin ja Neuvostoliitossa oli jopa toimivia kirkkoja. i paljon mutta oli kuitenkin.
liikaa vaadittu, että hihhuli ymmärtäisi ettei ateismilla ole ideologiaa sen enempää kuin epäuskolla joulupukin olemassa oloon.
Ja sen käsittäminen on vielä mahdottomampaa, että vaikka jokin ideologia omaksuukin ateistisen maailmankuvan niin se ei muuta ateismia sen ideologian maailmankuvan kaltaiseksi.