Ministeri Jan-Erik Enestam perusteli ylioppilastutkinnon rakennekokeilun rajoittamista ja Rkp:n kielteistä kantaa siihen sillä, että ylioppilastutkinnon tulisi olla osoitus yleissivistyksestä. Perustelun ydin oli ajatus, että ruotsin kieli kuuluu yleissivistykseen. Minusta ei.
Mielestäni ruotsin kieli ei enää kuulu suomenkielisen ihmisen yleissivistykseen Suomessa. Missään muussa maassahan kenenkään mieleen ei tulisi näin väittääkään. Koen tätä taustaa vastaan kohtuuttomana ja alistavana myös lapsilleni asettuvan pakon opiskella ja osata ruotsia.”
Mielestäni ruotsin kieli ei enää kuulu suomenkielisen ihmisen yleissivistykseen Suomessa. Missään muussa maassahan kenenkään mieleen ei tulisi näin väittääkään. Koen tätä taustaa vastaan kohtuuttomana ja alistavana myös lapsilleni asettuvan pakon opiskella ja osata ruotsia.”
Vastaukset 1
Vanhimmat
Nimimerkki "HS 2003" kirjoittaa: "Mielestäni ruotsin kieli ei enää kuulu suomenkielisen ihmisen yleissivistykseen Suomessa."
Nimimerkki on oikeassa. Perustelen sitä näin:
Vuosisatojen ajan suomalaisen, syntyään suomen- tai ruotsinkielisen, oli osattava latinaa käydäkseen sivistyneestä omassa maassaan ja Euroopassa, jonka sivistyksen pääpilareita on ollut latinan kieli. Harva nykyään latinaa osaa. Se on kaikkialla surutta heitetty yli laidan sivistyksen mittarina. Jos ruotsin kieltä monin verroin merkittävämmälle latinalle on noin käynyt Suomessa ja koko muussa Euroopassa, sitä suuremmalla syyllä se kohtalo kuuluu ruotsin kielelle meillä.
Koska latina ei ole ollut pitkiin aikoihin yleissivistyksen mittari, vielä vähemmän sellainen asema voidaan ruotsin kielelle antaa.