Miettikää vähän STUKIN selvityspyynnössä esiintyvää termiä "suojausautomaatio"...
Tietokonelaitteistot (hardware), esim tavalliset koti-pc:t, suunnitellaan aina niin että niitä ei voi rikkoa ohjelmallisesti. Käänteisesti tämä tarkoittaa että laitteisto ei voi edellyttää ohjelmistolta mitään raudan "suojelemista". Miksi sitten on annettu ymmärtää että uudessa ydinvoimalassa automaatiolle on myönnetty kyseinen tehtävä?
STUK pyysi 1.8.2009 lisäselvitystä painottaen automaatioarkkitehtuuria. ( http://www.stuk.fi/stuk/tiedotteet/fi_FI/news_550/ )
Tähän asti on painotuttu analogisten piirien, kuten MOS-, FET-, LED- tai UJT-transistoripiirien hitaaseen kehitykseen. EPR-hankkeessa selvästi mainostetaan uudenlaista suojausta joka olisi tehokas mutta kuka valvoo käytetäänkö sitä turvallisesti?
Tietokonelaitteistot (hardware), esim tavalliset koti-pc:t, suunnitellaan aina niin että niitä ei voi rikkoa ohjelmallisesti. Käänteisesti tämä tarkoittaa että laitteisto ei voi edellyttää ohjelmistolta mitään raudan "suojelemista". Miksi sitten on annettu ymmärtää että uudessa ydinvoimalassa automaatiolle on myönnetty kyseinen tehtävä?
STUK pyysi 1.8.2009 lisäselvitystä painottaen automaatioarkkitehtuuria. ( http://www.stuk.fi/stuk/tiedotteet/fi_FI/news_550/ )
Tähän asti on painotuttu analogisten piirien, kuten MOS-, FET-, LED- tai UJT-transistoripiirien hitaaseen kehitykseen. EPR-hankkeessa selvästi mainostetaan uudenlaista suojausta joka olisi tehokas mutta kuka valvoo käytetäänkö sitä turvallisesti?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tässä ensin lyhyt pätkä siitä, kuinka kauan suojausautomaation kanssa on takuttu. On ilmeistä, että Arevalla on suuria vaikeuksia sen kanssa, koska dokumentteja ei saada Säteilyturvakeskukselle:
"
Lupaprosessi on ollut käynnissä huhtikuusta 2008. Helmikuussa 2009 Stuk ei hyväksynyt arkkitehtuuridokumentin b-versioita, koska se ei päätöksen mukaan vastannut vaatimuksia. Stukin mukaan siinä oli puutteita dokumentoinnissa ja ristiriitaisuuksia aiempiin dokumentteihin. Lisäksi Stuk halusi perusteluita järjestelmien rajapinnoille. Versio c annettiin Stukille toukokuussa, mutta ennakkotietojen mukaan Stuk ei hyväksy sitäkään, vaan edellyttää siihen täsmennyksiä ja korjauksia.
Seuraava suunnitteludokumentti toimitetaan Stukille vasta elokuussa.
”Luvituspuolella tämä on ainut auki oleva asia”, sanoo TVO:n OL3-projektijohtaja Jouni Silvennoinen.
Automaatiojärjestelmän hyväksyntä edellyttää, että järjestelmän toteuttaja pystyy osoittamaan riittävät perustelut, dokumentit ja todisteet muun muassa siitä, että automaatiojärjestelmän suunnitteluperusteet ovat oikeat ja että vaikkapa virhe käyttöautomaatiossa ei voi siirtyä suojajärjestelmään.
”Järjestelmästä on poistettu tiettyjä toimintoja kun on todettu, ettei niille löydy perusteluja”, hän sanoo.
"
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article301948.ece?s=l&wtm=-18062009
Tuo viimeinen maininta, toimintojen poisto, voi olla jopa auuren huolen aihe. Ohjelmistossa kun kaikella on paha taipumus riippua kaikesta. Voit tarkistaa tekemäsi muutoksen ja olla vakuuttunut siitä, että kaikki sen vaikutukset on huomioitu ja negatiiviset vaikutukset eliminoitu, mutta silti käytännössä tulee usein tilanteita, jossa muutoksella todetaan olevan ei-toivottuja vaikutuksia.
Käyttöautomaatio EPR:ssä lähtee suurin piirtein tasolta "siirränpä tätä polttoainesauvaa nyt pari milliä optimisuorituksen saamiseksi".
Herra varjele meitä tuollaisillta.
Toivotaan ettei tuo maailmanlopun laitos valmistu koskaan. On meinaan masentavaa pelätä mitä kaikkea pahaa se voi aiheuttaa monen kymmenen vuoden ajan.
En nyt oikein ymmärtänyt, mitä ajat takaa? Ohjelmistoista ei saa poistaa mitään? POlttoainesauvaa ei saa siirtää? Auta vähän.
Koskakohan saadaan tästäkin taas jatkoselvitys Suomen ylimpien ydinvoima-asiantuntijoiden eli A2:n toimittajien toimesta. Voisi taas Arto Laurin kaivaa esille, niin sais nauraa oikein kunnolla.
A2 on päätietolähde. Siitä kuulin että on automaatio on vuosia myöhässä. Syyskuussa saadaan lisätietoa.
Ydinvoimalan suojaus muistuttaa vähän prosessorin ylikuumenemisesuojaa, jonka senkin pitää toimia ilman ulkopuolista ohjelmaa. Vai?
Prosessorin tuuletusta ja "pikasulkua" ohjataan laitteistosta eikä niihin voi ohjelmisto puuttua. Tämä erityisesti siksi koska laitteiston on tapana kuormittua ohjelmallisessa poikkeustilassa ja ohjelmisto on silloin kykenemätön suojelemaan laitetta.
Mutta... Jos tarkkoja ollaan niin etenkin uusissa tietokoneissa käyttöjärjestelmä yleensä asettaa prosessorin lepotilaan kun käskyjä ei ole suoritettavana:
http://en.wikipedia.org/wiki/HLT
HLT-operaatio toimii kuin näytönsäästäjä. Valitettavasti toimintavarmuus on samaa luokkaa...
Skenaarioita:
1. Laitoksessa päädytään vanhaan tapaan analogisen elektroniikan käyttöön tietokoneiden sijasta.
1.1. Rauta osoittautuu yhtä toimivaksi kun kaikissa vanhoissa ydinvoimaloissa. Neutraali.
1.2. Analogisen elektroniikan puolella ammattitaito on pudonnut 1980-luvulta, eikä ennätyssuureen reaktoriin kyetä tekemään virheetöntä suojausautomaatiota.
2. Otetaan käyttöön suunniteltu tietokoneohjattu automaatio
2.1. Tietokonelaitteiston arkkitehtuuri onnistutaan saamaan kuntoon Arevan, TVOn ja STUKen yhteistyöllä, ja automaatiosta tulee harkintakykyinen.
2.2. Automaatiosta tulee "mielisairas". Kaikki alkaa vaikuttaa kaikkeen. Tai sitten eri yksiköt syrjäyttävät toistensa päätöksiä - eivät tiedä toistensa tilaa liioitellun erillisyysperiaatteen vuoksi. Onnettomuustilanteessa yksiköillä on vain yksi mahdollinen selviytymisstrategia jota toteuttavat sokeasti.