Kuinka hoidan talouttani!
Näitä juttuja kun lukee niin HUH HUH!!!!
Porukat osaa kolmee vierastakieltä ja sata piin desimaalia....ym
Muttei osaa hoitaa alkeellisia raha-asioitaan.
Jätetään vähemmälle. uskonto,äidinkieli,ympäristöoppi,matematiikka (huom matematiikka ei laskento)
Terveisin: Kansalaiskoulun kasvatti (velaton)
Näitä juttuja kun lukee niin HUH HUH!!!!
Porukat osaa kolmee vierastakieltä ja sata piin desimaalia....ym
Muttei osaa hoitaa alkeellisia raha-asioitaan.
Jätetään vähemmälle. uskonto,äidinkieli,ympäristöoppi,matematiikka (huom matematiikka ei laskento)
Terveisin: Kansalaiskoulun kasvatti (velaton)
Vastaukset 21
Vanhimmat
Olen kyllä aivan samaa mieltä, että kouluihin olisi hyvä tulla pakolliseksi aineeksi talouden ja raha-asioiden hoitamiseen liittyvä kurssi/aine.
Itselläni on hieman alle 1000,00€ vielä opintolainaa jäljellä. Mieleeni ei kuitenkaan ole tullut ottaa lisää lainaa, kun maksamatta edellinenkin on maksamatta.
Olen lyhentänyt opintolainaa sovitun kk-erän joka ikinen kuukausi ajallaan ja jos rahaa on jäänyt, niin olen tehnyt ylimääräisiä lyhennyksiäkin.
En koskaan ole harkinnut ottaa usemapaa lainaa kerralla. Koska koskaan ei voi tietää mitä tapahtuu elämässä, yhdenkin lainan maksaminen voi esim. onnettomuuden tai muun seurauksena olla vaikeaa saati useamman lainan ottaneella.
Iitselle olisi ainakin ollut hyötyä, nyt maksellaan oppirahoja vuosi vuoden jälkeen voudille. Ihan liian moni nuori menettää luottotietonsa ajattelemattomuuttaan /tyhmyyttään, eikä osaa aavistaakkaan kuinka kauaskantoiset seuraukset on ja mihin kaikkeen vaikuttaa!
Ei se lie liikaa vaadittua sisällyttää oppivelvollisuuteen tällaista käytännön elämän kannalta erittäin tärkeää aihetta.
Eikä vain valinnaiseksi kurssiksi vaan johonkin pakolliseen mukaan.
pä!!!
Nyt tuli täydellinen ehdotus. Samaa olen kaivannut itsekin, sillä tähänhän kaikki perustuu: vauraissa perheissä tieto ja taidot, taloudelliset mallit ja toimintavat kulkevat polvesta toiseen, köyhiä yhdistää lähinnä se sama tietämättömyys.
Köyhä voi tietysti olla rikkaassakin perheessä, jos rahaa ei yksinkertaisesti halua oppia käyttämään viisaasti.
Siten taloustaidon joko saa äidinmaidossa ja isän opissa tai sitten ei. Paitsi jos on onnekas. Mutta asialle siis voi tehdä jotain muutakin, laajemmin ja ihan yhteiskunnankin taholta. Eikä ratkaisu ole vain tavattoman tietotulvan ja koulutuksen lisääminen ja akateemisten aineiden tuplapainotus. Vaan jotain ihan muuta, käytännön ja elämän läheistä. Kauppaleikit voisivat saada ihan uuden sävyn näinollen. :)
Loistava ehdotus. Kannatetaan!
Olen samaa mieltä kanssasi. Meidän konttorilta minä käyn ammatilisissa kouluissa, lukioissa ja AMK:ssa kertomassa omaan talouteen liittyvistä asioista. Työssä kohtaa aivan uskomattoman paljon ihmisiä, joilla ei ole mitään hajua, kuinka hoitaa omaa talouttaan.
Tarvetta on varmaan kaikilla kouluasteilla ja kaikissa ikäryhmissä. Pienet lapset usein leikin kautta oppivat, mutta ei leikki ole poissuljettua aikuistenkaan oppimisesta. Päinvastoin. Usein raha-asioita painavatkin monenlaiset raskaat ajatukset, uuden oppiminen on siksikin vaikeaa. Leikki tai pelit toimivat keventävinä ja hyvät pelit ovat riittävän syvällisiä ja haastavia antaakseen olennaisia tietoja ja taitoja. Itselläni aikuisten kanssa on soveltuvin osin hyviä kokemuksia "The Cashflow"-pelistä, mutta muitakin voisi kehittää tätä tarkoitusta varten. Toivoisinkin, että niitä kehitettäisiin, suomalaiseen kulttuuriympäristöön sovellettuna. Tässäkin on tietenkin oltava tilannetajuista kasvatusnäkemystä.
Lähinnä mietin koulukasvatukseen sisältyvää kasvatustyötä. Eri alojen edustajia voi toki kutsua paikalle, mutta ilman pedagogista kokonaisnäkemystä ollaan taas uusien haasteiden edessä. Tietenkin arvokkaita ovat myös pankkien järjestämät "altistukset". Itse ajattelin huomattavasti syvemmälle menevää kasvatusajattelua, jossa talous olisi mukana. Enemmän ainakin kuin nykyisin! Kansantaloustiedettä lapsille... :) Se olisi mielenkiintoista. Mikään ei olisi itsestäänselvää ja kaikki olisi saatetava ymmärrettävään muotoon.
Tavalla tai toisella tilanteeseen pitää saada elämänmakuinen muutos. Mutta opettajistahan se lähtee, tietenkin. Kodit varmaan mielellään tukevat tällaisia sisältöjä.Mitkään keinotekoiset yrittäjyyskasvatusmodulit eivät tässä nyt auta. Perustaidot kaikille, matematiikka itsetarkoituksellisuuksineen(formaalin ajattelun kehittäminen) ei tässä ole se lähestymistapa. Tämä olisi nyt sitä elämää, eikä koulua varten oppimista.
Niin, ensin tietysti tällainen taloustaitoasia pitäisi saada kirjattua opetussuunnitelmaan ja koulutyötavoitteisiin... Eli vihreää valoa tarvitaan sieltä kasvatuksen järjestäjältä, yhteiskunnan taholta. Meinasi unohtua. :)
Taloudellinen ahdinko saattaa altistaa onnenonkijoille. Vaikka ratkaisu olisi yksinkertainen, toinen toistaan mutkikkaampia instrumentteja ja kaiken kukkuraksi yrittäjyyttä tarjotaan ihmisille, joille edes perusteet eivät ole tuttuja?! Mitä ihmettä. Kun tulee riippuvaiseksi vain muiden ohjailusta ja neuvoista (jotka ajavat vahvasti myös neuvojan omaa etua), on huteralla tiellä. Itse on selvitettävä asiat ja valistuttava, mutta siihen tarvitaan valistajia. Siksikin tuo malli kouluopetuksessa saatavista perustaidoista on hyvö.
Pankkineuvojilla ja erilaisia muita mutkikkaita systeemejä tarjoavilla tahoilla on omat intressinsä. Parasta on, kun itsellä vain on tietoa ja taitoa. Ihminen, jolla ei ole perustaidot taloudenpidosta kohdallaan ei todellakaan ole sopiva yrittäjän vaativaan elämään! Sehän on kuin aikapommin rakentamista, kun sellaiselle yrittäjyyttä ehdottaa. Nyky-Suomessa vielä, missä yritysverotus on aggressiivista.
Nyt järki käteen. Tulot suuremmaksi kuin menot ja sitä rahaa säästöön. Siinä perusperiaate.
koti ja vanhemmat voivat opettaa yhtä lailla ja kuuluu opettaa rahan käyttö.
Se kotiopetus on luisunut jostain syystä raiteiltaan täysin.
Itse olen ikäluokkaa joka lähti ja piti lähteä maailmalle 15v ja sen jälkeen on pitänyt itsensä elättää omilla ansioilla. Eikä ne olleet kaksiset, mutta ei ollut kulutuskaan, eikä voinut uneksia monestakaan asiasta. Näyte-ikkuna-ostokset olivat sen ajan haaveet ja vaatteet valmistettiin itse... Lapsenlikkana aloitin, naimisiin alle 20v, opiskelin aikuisena kunnon ammatin jne...nyt ansaitulla eläkkeellä joka alkaa numerolla 2...
Esim omaa asuntoa/taloa. Autoa tai muuta mitä nykyään ei ilman velkaa saa!
Niin paitsi jos olet jo 89v vanhus...
Kovin saa säästää jos ilman velkaa meinaa ostaa kaiken, mitä elämän vaiheella tarvitsee..
Itselläni on velkaa mutta saan sen myös maksettua ja samalla maksan perintöä omille lapsilleni.
En hikistä vuokra-asuntoa, ihan ku tuuleen heittäis sataset!
ole väärin, mutta pitää osata laskea, mikä on takaisinmaksukyky. Siitä on kyse nykynuorten rahankäytössä, etteivät osaa laskea tuloja ja menojaan vaan velkaannutaan lisää ja lisää. Pikavipit ja muut helposti saatavat kulutusluotot ovat sumentaneet järjen. Tai sitä perustaloustaitoa ei ole opittu kotoa eikä koulusta.
Velan ottaminen on ihan tervettä, jos se sijoitetaan sellaiseen kohteeseen, joka auttaa lopulta maksamaan sen takaisin. Yleisimpinä tällaisina tarkoitan opintolainaa, jonka ottaminen todennäköisesti parantaa elinikäistä palkkasummaa, tai asuntolainaa, jonka ottamisen jälkeen ei enää tarvitse maksaa vuokraa. Itse olen ottanut molempia, saanut nämä hyödyt ja niiden avustamana pystynyt maksamaan lainat takaisin. Hyödyt eivät sen jälkeenkään häviä minnekään, vaan tuottavat edelleen puhdasta lisätuloa ja parantavat elintasoa.
Kulutusluottojen ongelma on siinä, että autot ja kodinkoneet eivät tuota rahaa. Päinvastoin niiden käyttämiseen ja ylläpitoon pitää panostaa tuloista ostohinnan jälkeen vielä lisääkin. Ja niillä on rajallinen käyttöikä. Kun velka on lopulta maksettu, pitää jo olla ottamassa uutta loppuun kuluneen vimpaimen korvaamiseen.
1. Talousasiat - asuntolainat, investoinnit, lyhyen ja pitkän aikavälin tulot ja menot
2. Ostaminen (ja myyminen) - neuvottelutaidot ja argumentointi
3. Ekologia ja kierrättäminen
Uskonto vittuun
Äidinkieltä vähemmän
Biologiaa vähemmän
Kouluissahan on jo nyt aine 'kotitalous.' Jos sitä ruuanlaittoa vähennettäisiin ja tilalle tulisi muutama oppitunti kodin talouden suunnittelua. Mm. kurssin aluksi kaikkien pitäisi tehdä arvio omasta rahankäytöstään ja sen jälkeen pitää kirjaa omista menoistaan seuraavat 4 viikkoa. Lopuksi katsottaisiin arvioituja ja toteutuneita lukuja.
Ainoa minun saamani oman talouden pitoa koskeva oppi tuli koulussa historianopettajlta. Hän sanoi, että tilillä pitäisi aina olla säästettynä kahden kuun nettopalkka. Tätä neuvoa olen noudattanut.
myös muitakin maailman realiteetteja. Jostain kumman syystä osa haluaa väkisin kouluttautua aloille, joilla ei ole mitään mahdollisuuksia elättää itseään, JOS ei ole valmis tekemään asian eteen rajusti töitä ja omaa todellisia lahjoja.
Ikävä tosiasia vaan tuntuu olevan, että osasta porukkaa ei ole mihinkään, ei edes huolehtimaan itsestään.
Juuri jotain tällaista. Yksi toinen juttu on se, että pitäisi oppia arvioimaan tapauskohtaisesti omaa tilannettaan. Eli se omistusasunto -ja -auto ei ole kansalaisoikeus, ei edes paras vaihtoehto aina tuloihin ja elämäntilanteeseen suhteutettuna. Molemmille löytyy vaihtoehtoja vaikka kuinka, jotka eivät aja velkapaineeseen ja liian kovaan riskiin perheen henkistä hyvinvointia ajatellen.
Kun työurat ovat mitä ovat, eläkevirkoihin "yltää" tai "joutuu" enää harva.
Lisäksi työnteon kannalta terveeltä pohjalta lähtevä yritystoiminta on hyvä vaihtoehto, kun perusteet oman talouden hoitamisesta ovat kunnossa. Useimmille kuitenkin se on liian suurta kurinalaisuutta vaativana epärealistinen vaihtoehto. Siksikin jo perusteiden hallinta on ihan riittävän suuri haaste.
Hyvä tuo tehtäväesimerkkikin. Loistava ja suoraan toteutuskelpoinen, itseasiassa. :)
Meillä on samoilla periaatteilla lapset kasvatettu ja se ei ole ollut mitenkään verrannollinen heidän raha-asioiden hoitoon, yksi on nuuka eikä laita mihinkään turhaan rahaa, ollut pienestä asti.
Toinen taas työntää kaiken menemään ja vähän enemmänkin jos vain on mistä ottaa.
Sama kasvatus ja neuvot molemmilla, tasapuolinen kohtelu kotona jne.
Mutta näin vain on, kyllä ihminen itse on se joka päättää, annetaan sitten mitä tahansa neuvoa ja opastetaan kädestä pitäen.
Siis tarkoitin, ettei omistusasunto tai -auto ole hankintoina kansalaisvelvollisuus. Varsinkin autoluotto on lisäksi usein melkeinpä vain ihan puhdas kulutusluotto, kun taas asunto voi parhaimmillaan olla sijoituskin - mutta ei missään tapauksessa automaattisesti.
Kaikki lähtee tietenkin siitä, että elämiskulut pidetään kurissa ja niin pieninä, että tulopuolelle ei kasaannu valtaisia paineita. Velanotto kannattaa yleensä vain oikeassa sijoitustoiminnassa.
Kyllä, juuri näin on. Kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita lähtökohtaisesti, mutta ohjaustarpeet vaihtelevat ja kasvattajalta vaaditaan varsin syvällistä ymmärrystä. Usein se on kyllä intuitiivista eli intuitiivisesti kasvattaja (joko ammattikasvattaja tai se huoltaja) tietää miten toimia. Ja onneksi aina on vaihtoehtoja ja koskaan ei ole liian myöhäistä muutta kurssia, jos tuntuu, että virhearvioita on syntynyt.
Kotitalous on juuri se oppiaine ainakin koulun kannalta, jonka piirissä voisi tehdä paljon oikeita asioita.
Eli olet onnistunut tehtävässäsi 50%:sesti.
On totta, että toisinaan "omena putoaa kauas puusta", mutta et voi väittää, etteikö opetuksillasi olisi ollut mitään merkitystä. Jos toinen on nuuka eikä laita mihinkään turhaan rahaa, niin ehkä olet ainakin tässä onnistunut. Mitä jos et olisi koskaan kasvattanut kumpaakaan raha-asioiden suhteen? Olisiko silti tämä toinen sellainen kuin nyt on?
On siis parempi, että joku edes jossain vaiheessa opettaa lapsilleen ja miksei toisilleenkin, että miten eletään "taloudellisesti oikein". Kun moni vanhemmista ei edes itse tajua miten sitä taloudenpitoa tulee suunnitella ja toteuttaa, niin miten sitten ne kakarat muka sen tiedon jostain saisivat? Koulussa se tulisi opettaa kuten äidinkieli, matematiikka ja muu sellainen yleissivistävä ja yleishyödyllinen.
Ensin tietenkin pitäisi opettaa opettajille, että miten heidän tulisi taloudenpitoa opettaa, sillä moni opettajakin on valitettavasti raha-asioiden kanssa aivan suu pyöreänä - lomansa he kyllä osaavat laskea tarkkaan.
Eli olen samaa mieltä siitä, että varmastikin olet onnistunut - jopa 100% paremmin kuin ne, jotka eivät lapsiaan lainkaan talousasioissa valista. Kaikessa rauhassa edetään.
Sitten kun on elämässä kriisejä, ja kun kaikki näkyvä ja aineellinen tiedon tuoma apu on annettu, on hyvä myös olla tietoa jostain muustakin kuin näkyvästä avusta. Eli itse en olisi poistamassa koulusta uskonnonopetusta. Itseasiassa varsinkin tunnustuksellisen opetuksen voima on siinä, että siinä usein tulee esiin tositarinoita erilaisista kriiseistä selviytymisistä ihmistä korkeampien hyväätoivovien voimien avulla.
No, onneksi on ainakin TV7. Jos se sitten muualta "opetuksesta" poistuisikin.
Mutta kouluun palatakseni, kotitalouden opetussisältöjä voisi todellakin syventää tuonne rahatalouspuolelle. Sitähän se taloudenpito on, mitä suurimmassa määrin.