kirjoittaa Vasabladetin Myntti.
"Slovakiassa hyväksyttiin hiljakkoin laki joka rajoittaa unkarilaisen vähemmistön oikeuksia.
Käännettyä logiikkaa. Sille joka käyttää Slovakiassa unkaria virallisissa yhteyksissä on
riskinä saada 5000 euron sakot.
Radiopakinassaan Yle 1:ssä viime viikolla kertoi Kirsi Virtanen, että hän tuntee itsensä
loukatuksi, että maassamme asuu vieläkin suomenruotsalaisia jotka eivät viitsi opetella suomea.
Hänen sanomallaan oli rinnakkaisia vetoja sen poliittisen agendan kanssa joka hiljakkoin johti
kiistanalaiseen kielilain muutokseen Slovakiassa. Parlamentin päätös 30. kesäkuuta vahvisti
kansallisen enemmistökielen slovakian kielen asemaa vähemmistökielten kustannuksella.
Lakimuutoksen mukaan Slovakiassa voi muiden kuin slovakian kielen käyttö virallisissa ja
ei-yksityisissä yhteyksissä antaa 5000 euron sakot. Uusi lakilisäys on voimassa kaikilla alueilla
missä etnisen vähemmistön osuus kansasta jää alle 20 prosentin.
Jos terveyden hoitaja sellaisella alueella alkaakin palvelemaan unkarinkielisiä potilaitaan heidän omalla äidinkielellään on hänellä riskinä sakot. Lakia tullaan noudattamaan valtion ja kuntien ja kaikkien viranomaisten piirissä esim. joukkoliikenteessä, postikonttoreissa, viestinnässä sekä
armeijan sekä pelastuslaitoksen piirissä.
Laki sisältää myöskin kirjallisen viestinnän ja asiapaperit koululaitoksen piirissä, kulttuurilliset
pedagogiset tapahtumat, mainonnan sekä kirjoitukset virallisissa muistomerkeissä. Versio
toisella kielellä saa olla mutta vain jos se on sanatarkasti identtinen virallisen slovakialaisen
version kanssa ja on kirjoitettu pienemmillä kirjaimilla kuin slovakialainen.
Tsekin kieli on saanut poikkeuksen lakiin, tämä sen vuoksi, että se "seuraa yleisesti
ymmärretyn vaatimusta".
Se osoittaa pähkinänkuoressa sen mistä on kysymys: Slovakialainen enemmistö säätää lailla
pois sen jota he eivät itse ymmärrä ja jota he sen vuoksi pelkäävät: Unkarin ja muut
käsittämättömät vähemmistökielet.
Niiden noin 600000 unkarilaisen joukossa jotka ovat 10 prosenttia väestöstä Slovakiassa on
järkytys ymmärrettävistä syistä suuri. Unkarilainen koaliitiopuolue on kutsunut suureen
mielenosoitukseen Dunajska Stredaan (kaupunki Slovakiassa jossa on noin 25000 asukasta,
joista 80 prosenttia unkarinkielisiä).
Mielenosoitus järjestetään 1. syyskuuta joka on juhlapäivä slovakialaisen perustuslain
muistoksi. Reaktiot EU:n taholta uuteen kielilakiin ovat olleet luvattoman laimeita. Euroopan
komissio on antanut ymmärtää, että sillä ei ole pätevyyttä tarttua kansalliseen lainsäädäntöön.
Näin voi ollakin, mutta heikkouden osoitus kuitenkin. Koska uusi kielilaki Slovakiassa sotii
voimakkaasti eurooppalaisia sopimuksia vastaan, joita Euroopan neuvosto valvoo pitäisi
reaktion olevan joku toinen.
Ne eivät ole ne kansalliset enemmistökielet Euroopassa jotka tarvitsevat erityistä tukea vaan
vähemmistökielet. Sen vuoksi on erityisen tärkeätä, että me Suomessa olemme valppaina sen
tyyppiselle kielinationalismille jota Kirsi Virtanen osoitti radiossa. Sellainen
mielipiteenmuodostus voi pitkällä aikavälillä johtaa siihen, että ruotsi raivataan pois Suomesta.
Kenneth Myntti"
"Slovakiassa hyväksyttiin hiljakkoin laki joka rajoittaa unkarilaisen vähemmistön oikeuksia.
Käännettyä logiikkaa. Sille joka käyttää Slovakiassa unkaria virallisissa yhteyksissä on
riskinä saada 5000 euron sakot.
Radiopakinassaan Yle 1:ssä viime viikolla kertoi Kirsi Virtanen, että hän tuntee itsensä
loukatuksi, että maassamme asuu vieläkin suomenruotsalaisia jotka eivät viitsi opetella suomea.
Hänen sanomallaan oli rinnakkaisia vetoja sen poliittisen agendan kanssa joka hiljakkoin johti
kiistanalaiseen kielilain muutokseen Slovakiassa. Parlamentin päätös 30. kesäkuuta vahvisti
kansallisen enemmistökielen slovakian kielen asemaa vähemmistökielten kustannuksella.
Lakimuutoksen mukaan Slovakiassa voi muiden kuin slovakian kielen käyttö virallisissa ja
ei-yksityisissä yhteyksissä antaa 5000 euron sakot. Uusi lakilisäys on voimassa kaikilla alueilla
missä etnisen vähemmistön osuus kansasta jää alle 20 prosentin.
Jos terveyden hoitaja sellaisella alueella alkaakin palvelemaan unkarinkielisiä potilaitaan heidän omalla äidinkielellään on hänellä riskinä sakot. Lakia tullaan noudattamaan valtion ja kuntien ja kaikkien viranomaisten piirissä esim. joukkoliikenteessä, postikonttoreissa, viestinnässä sekä
armeijan sekä pelastuslaitoksen piirissä.
Laki sisältää myöskin kirjallisen viestinnän ja asiapaperit koululaitoksen piirissä, kulttuurilliset
pedagogiset tapahtumat, mainonnan sekä kirjoitukset virallisissa muistomerkeissä. Versio
toisella kielellä saa olla mutta vain jos se on sanatarkasti identtinen virallisen slovakialaisen
version kanssa ja on kirjoitettu pienemmillä kirjaimilla kuin slovakialainen.
Tsekin kieli on saanut poikkeuksen lakiin, tämä sen vuoksi, että se "seuraa yleisesti
ymmärretyn vaatimusta".
Se osoittaa pähkinänkuoressa sen mistä on kysymys: Slovakialainen enemmistö säätää lailla
pois sen jota he eivät itse ymmärrä ja jota he sen vuoksi pelkäävät: Unkarin ja muut
käsittämättömät vähemmistökielet.
Niiden noin 600000 unkarilaisen joukossa jotka ovat 10 prosenttia väestöstä Slovakiassa on
järkytys ymmärrettävistä syistä suuri. Unkarilainen koaliitiopuolue on kutsunut suureen
mielenosoitukseen Dunajska Stredaan (kaupunki Slovakiassa jossa on noin 25000 asukasta,
joista 80 prosenttia unkarinkielisiä).
Mielenosoitus järjestetään 1. syyskuuta joka on juhlapäivä slovakialaisen perustuslain
muistoksi. Reaktiot EU:n taholta uuteen kielilakiin ovat olleet luvattoman laimeita. Euroopan
komissio on antanut ymmärtää, että sillä ei ole pätevyyttä tarttua kansalliseen lainsäädäntöön.
Näin voi ollakin, mutta heikkouden osoitus kuitenkin. Koska uusi kielilaki Slovakiassa sotii
voimakkaasti eurooppalaisia sopimuksia vastaan, joita Euroopan neuvosto valvoo pitäisi
reaktion olevan joku toinen.
Ne eivät ole ne kansalliset enemmistökielet Euroopassa jotka tarvitsevat erityistä tukea vaan
vähemmistökielet. Sen vuoksi on erityisen tärkeätä, että me Suomessa olemme valppaina sen
tyyppiselle kielinationalismille jota Kirsi Virtanen osoitti radiossa. Sellainen
mielipiteenmuodostus voi pitkällä aikavälillä johtaa siihen, että ruotsi raivataan pois Suomesta.
Kenneth Myntti"
Vastaukset 5
Vanhimmat
sitä mitä Suomessa 5 prosentin vähemmistö vaatii ja saa kaiken lisäksi tahtonsa läpi. Toivottavasti Suomessakin järki voittaa.
"Euroopan komissio on antanut ymmärtää, että sillä ei ole pätevyyttä tarttua kansalliseen lainsäädäntöön."
Kuinkas samalla komissiolla olisi "pätevyyttä" tarttua Suomenkaan kielilainsäädäntöön?
ja vieläpä EU:n alueella. Suomalaisten polittiikojen olisikin mitä pikimmin mentävä paikan päälle katsomaan ja tutustumaan kuinka kielilakia voisi uudistaa Suomessakin.
.
paikallisia kielipoikkeavuuksia voidaan esitellä vaikka turisteille pikku rahasta
niin tämä kielinationalismi josta Vasabladetin Myntti kirjoittaa olisi voinut jatkua.
Onneksi Venäjä voitti sodan ja Suomi pystyi aloittamaan oman valtakunnan suunnittelun joka sitten toteutuikin runsaat sata vuotta myöhemmin.
- Mutta mikä olisikaan ollut suomenkielen asema tänään ilman tuota Suomelle näin jälkikäteen ajatellen suotuisaa sodan lopputulosta? Olisiko suomen kieli "raivattu" pois Suomesta ja suomen kielestä tullut ainoastaan takapihojen keittiökieli? Vieläkään suomen kieli ei nauti sitä suojaa kuin esim. ruotsin kieli. Ruotsissa ruotsin kielestä tuli maan ainoa virallinen kieli 1.7.2009 alkaen ja Suomessakin ruotsin kieli on maan ainoa virallinen kieli koko valtakunnan alueella. Suomen kieli nauttii kylläkin toisen kansalliskielen asemasta.
"Sen vuoksi on erityisen tärkeätä, että me Suomessa olemme valppaina sen
tyyppiselle kielinationalismille jota Kirsi Virtanen osoitti radiossa. Sellainen
mielipiteenmuodostus voi pitkällä aikavälillä johtaa siihen, että ruotsi raivataan pois Suomesta."
jolloin suomalainen pääsi ikeenstään ja alkoi valtakunnan rakentelu.