pienet septitankit

"nuokin tekee niin minäkin". Käsittämätön asenne ilmeisesti fyysisesti aikuiselle ihmiselle. Sinunlaiset paskansuoltajat pitäisi tosissaan saada järjestykseen. Toki muihinkin ongelmiin tulee puuttua, mutta omasta toiminnasta on helpoin aloittaa.

samaa mieltä. Veneilijöiden (Suomalaisten) paskat ei itämerta tuhoa, eikä myöskään pelasta.

Ainakin Jabscon manu sanoo, että pitäisi huuhdella 7 ylös-alas -pumppauksen verran per poistoletkun metri. Kun letkun läpimitta on tyypillisesti 38 mm eli säde 19 mm, saamme tästä metrin mittaisen letkun tilavuudeksi 3,14*0,019*0,019*1 eli suunnilleen 1,1 litraa. 40 litran tankki merkitsisi siis 40 vessakäyntiä, kuudessa vuorokaudessa kolmella hengellä, siis hiukan yli kaksi kertaa per hlö per vrk. Tuntuu kovin vähältä.

Meillä on muistaakseni 60 litran tankki. Kolmelle hengelle se näyttäisi riittävän tyypillisesti n. 4 päivää.

suurelta tuo riittävyys kirjoitti:

Ainakin Jabscon manu sanoo, että pitäisi huuhdella 7 ylös-alas -pumppauksen verran per poistoletkun metri. Kun letkun läpimitta on tyypillisesti 38 mm eli säde 19 mm, saamme tästä metrin mittaisen letkun tilavuudeksi 3,14*0,019*0,019*1 eli suunnilleen 1,1 litraa. 40 litran tankki merkitsisi siis 40 vessakäyntiä, kuudessa vuorokaudessa kolmella hengellä, siis hiukan yli kaksi kertaa per hlö per vrk. Tuntuu kovin vähältä.

Meillä on muistaakseni 60 litran tankki. Kolmelle hengelle se näyttäisi riittävän tyypillisesti n. 4 päivää.

Lue lisää

kyllä nyt 60L riittää viikoksi... vaik 4hengelle

Tuotatte.. kirjoitti:

kyllä nyt 60L riittää viikoksi... vaik 4hengelle

vaikka sitä itseään puhutkin. 60 litraa max 3-4 päivää 3 aikuisen miehistöllä pelkästään pissalla ja huuhteluvedellä. Koettu on, monesti. Voi olla, että käyttämällä huuhteluvettä vähemmän kuin Jabscon ohje sanoo, kestäisi pidempään.

3 litrainen tankki ei riitä komelle hengelle edes yhdeksi illaksi !

"Suurempi paikallinen ongelma veneilystä ovat tiskivedet. Itse tiskaamme aina kun mahdollista rannassa tai tai ainkin käymme kaatamassa tiskivedet maihin. Aika yksin olemme tämän harrastuksemme kanssa. Tiskipaikkoja löytyy myös hyvin harvoista satamista."

Tämä on erinomaisen totta. Satamiin, varsinkin herkkiin paikkoihin, pitäisi ehdottomasti saada edes auttavat tiskauspaikat rannalle. Lisäksi käsittämättömän monessa veneessä näkyy käytettävän jotain fairyä tai muuta myrkkyä. Biohajoavia pesuaineita (esim. ecover tai minirisk) saa miltei joka kaupasta ja ne ovat aivan yhtä tehokkaita ja halpoja kuin nämä "sitruunanraikkaat" hirvitykset.

Meille 40 litran septitankki riittää 3-4 päiväksi ilman mitään ihmeempiä käyttörajoitteita. Jos tiedämme menevämme seuraavana päivänä paikkaan jossa on septityhjennys eikä septiä ole vielä paljoa käytetty, teemme usein niin, että kaadamme tiskivedetkin pyttyyn ja tyhjennämme septin sitten seuraavassa satamassa.

kuntoon! kirjoitti:

"Suurempi paikallinen ongelma veneilystä ovat tiskivedet. Itse tiskaamme aina kun mahdollista rannassa tai tai ainkin käymme kaatamassa tiskivedet maihin. Aika yksin olemme tämän harrastuksemme kanssa. Tiskipaikkoja löytyy myös hyvin harvoista satamista."

Tämä on erinomaisen totta. Satamiin, varsinkin herkkiin paikkoihin, pitäisi ehdottomasti saada edes auttavat tiskauspaikat rannalle. Lisäksi käsittämättömän monessa veneessä näkyy käytettävän jotain fairyä tai muuta myrkkyä. Biohajoavia pesuaineita (esim. ecover tai minirisk) saa miltei joka kaupasta ja ne ovat aivan yhtä tehokkaita ja halpoja kuin nämä "sitruunanraikkaat" hirvitykset.

Meille 40 litran septitankki riittää 3-4 päiväksi ilman mitään ihmeempiä käyttörajoitteita. Jos tiedämme menevämme seuraavana päivänä paikkaan jossa on septityhjennys eikä septiä ole vielä paljoa käytetty, teemme usein niin, että kaadamme tiskivedetkin pyttyyn ja tyhjennämme septin sitten seuraavassa satamassa.

Lue lisää

tiskauksesta aivan samaa mieltä. Yleensä olen satamassa (palvelu tai luonnon) ainoa jonka näen kantavan tiskivedet maihin (ja joo kyllä käytän biohajoavaa). Omasta mielestäni tosin tiskivedet ja paskavedet ovat kyllä kutakuinkin yhtä suuria ongelmia. Molemmat pitäisi saada pois merestä. Harmaavesisuodatus olisi kyllä hyvä juttu. Tiskivesien ongelma kun on vielä erityisesti se, että ne normaalisti valutetaan muutaman metrin päähän rannasta jolloin paikalliskuormitukset ovat kesäkuukausina melko suuria. Ihan turha syyttää Pietarilaisia siitä, että meidän omat sisälahtemme ovat paksun sinilevän peitossa.

Toivottavasti purjehtijaliitto ja veneilyliitto (tai mahdollinen uusi yhteisliitto) rupeaa ajamaan tosissaan kampanjoimaan sellaisen veneilyn puolesta jossa veneen perävana ei muodostu kelluvista paskakokkareista, fairista ja muista jätteistä.

Missä ovat veneiden harmaavesisuodattimet?

kierto kuntoon kirjoitti:

tiskauksesta aivan samaa mieltä. Yleensä olen satamassa (palvelu tai luonnon) ainoa jonka näen kantavan tiskivedet maihin (ja joo kyllä käytän biohajoavaa). Omasta mielestäni tosin tiskivedet ja paskavedet ovat kyllä kutakuinkin yhtä suuria ongelmia. Molemmat pitäisi saada pois merestä. Harmaavesisuodatus olisi kyllä hyvä juttu. Tiskivesien ongelma kun on vielä erityisesti se, että ne normaalisti valutetaan muutaman metrin päähän rannasta jolloin paikalliskuormitukset ovat kesäkuukausina melko suuria. Ihan turha syyttää Pietarilaisia siitä, että meidän omat sisälahtemme ovat paksun sinilevän peitossa.

Toivottavasti purjehtijaliitto ja veneilyliitto (tai mahdollinen uusi yhteisliitto) rupeaa ajamaan tosissaan kampanjoimaan sellaisen veneilyn puolesta jossa veneen perävana ei muodostu kelluvista paskakokkareista, fairista ja muista jätteistä.

Missä ovat veneiden harmaavesisuodattimet?

Lue lisää

Aika helppo on järjestää harmaavesitankki tiskivedelle, jos sitä ei veneessä ennestään ole. Laita tiskialtaan alle kolmitiehana ja kanisteri. Hanasta voit kääntää tiskiveden menemään kanisteriin, kun olet rantavesillä. Avomerellä käännät hanan meriasentoon. 20-litran kanisteri riittää monen päivän tiskiin ja sen voi tyhjentää maihin. Turha tiskivesiä on panna vessan kautta septitankkiin.

Septitankin koosta olen samaa mieltä kuin edelläkin kerrottiin. Aika hyvin pienehkö tankki riittää. Omassa veneessä pärjätään 40-litraisella oikein hyvin.
Ei tuntuisi kivalta kuljettaa esim. sataa litraa käymäläjätöksiä omassa veneessäni.

Järveen ei lasketa mitään.

kanisterista kirjoitti:

Aika helppo on järjestää harmaavesitankki tiskivedelle, jos sitä ei veneessä ennestään ole. Laita tiskialtaan alle kolmitiehana ja kanisteri. Hanasta voit kääntää tiskiveden menemään kanisteriin, kun olet rantavesillä. Avomerellä käännät hanan meriasentoon. 20-litran kanisteri riittää monen päivän tiskiin ja sen voi tyhjentää maihin. Turha tiskivesiä on panna vessan kautta septitankkiin.

Septitankin koosta olen samaa mieltä kuin edelläkin kerrottiin. Aika hyvin pienehkö tankki riittää. Omassa veneessä pärjätään 40-litraisella oikein hyvin.
Ei tuntuisi kivalta kuljettaa esim. sataa litraa käymäläjätöksiä omassa veneessäni.

Lue lisää

että keinotteletteko kolmitieventtiilin avulla bide`vedet mereen kun noin pieni septi riittää, vai pyyhkäistenkö vain puhtaaksi, huutomatta, kuivaamatta? Eikös tuo pesuvesi ole harmaaksi luokiteltavaa ja pitäisi siis myös ideologiasi mukaisesti liruttaa äyskärillä ja tratilla sinne pentterin kanisteriin.

kysäisen... kirjoitti:

että keinotteletteko kolmitieventtiilin avulla bide`vedet mereen kun noin pieni septi riittää, vai pyyhkäistenkö vain puhtaaksi, huutomatta, kuivaamatta? Eikös tuo pesuvesi ole harmaaksi luokiteltavaa ja pitäisi siis myös ideologiasi mukaisesti liruttaa äyskärillä ja tratilla sinne pentterin kanisteriin.

Lue lisää

Edellä kerrottiin pentterin tiskialtaan kolmitiehanasta ja kanisterista pelkälle astianpesuvedelle. En osannut arvata, että sinun veneessäsi tiskiallas ja bidee ovatkin samassa (vai ymmärsinkö nyt väärin?). Harvassa veneessä alapesut tehdään tiskialtaalla.
Omassa 34-jalkaisessani suihku- ja pesutilan vedet menee omaan, kiinteästi asennettuun harmaavesisäiliöönsä. Sen tyhjennykseen ei tarvita äyskäriä eikä kanisteria. Septitankki on erikseen.

kysäisen... kirjoitti:

että keinotteletteko kolmitieventtiilin avulla bide`vedet mereen kun noin pieni septi riittää, vai pyyhkäistenkö vain puhtaaksi, huutomatta, kuivaamatta? Eikös tuo pesuvesi ole harmaaksi luokiteltavaa ja pitäisi siis myös ideologiasi mukaisesti liruttaa äyskärillä ja tratilla sinne pentterin kanisteriin.

Lue lisää

Septiin pumpataan virtsaa, ulostetta ja huuhteluvettä. Keskikokoisella aikuisella virtsaa erittyy 1.5-2 litraa/vrk, ulostemassaa ehkä 0.5 litraa. Huuhteluveden määrä riippuu paitsi käyttäjästä myös vessasta. Jos päivässä käytetään huuhteluun (putkisto ja pylly) 4-5 litraa, voidaan arvioida 40 litran septin täyttyvän vajaassa viikossa. Kahden aikuisen käytössä se merkisisi septin tyhjennystä n. 3 vrk välein. Ei mitenkään epärealistista.
Jos septin tilavuus on iso ja sitä tyhjennetään harvoin, voisi kuvitella tukosten syntyvän helpommin kuin tiheästi tyhjennettävässä pienessä septissä. Ilmastusputken tukos voi olla todellinen riesa, kun kesähelteessä paskavellissä käynnistyy käymisprosessi.

septitankille kirjoitti:

Septiin pumpataan virtsaa, ulostetta ja huuhteluvettä. Keskikokoisella aikuisella virtsaa erittyy 1.5-2 litraa/vrk, ulostemassaa ehkä 0.5 litraa. Huuhteluveden määrä riippuu paitsi käyttäjästä myös vessasta. Jos päivässä käytetään huuhteluun (putkisto ja pylly) 4-5 litraa, voidaan arvioida 40 litran septin täyttyvän vajaassa viikossa. Kahden aikuisen käytössä se merkisisi septin tyhjennystä n. 3 vrk välein. Ei mitenkään epärealistista.
Jos septin tilavuus on iso ja sitä tyhjennetään harvoin, voisi kuvitella tukosten syntyvän helpommin kuin tiheästi tyhjennettävässä pienessä septissä. Ilmastusputken tukos voi olla todellinen riesa, kun kesähelteessä paskavellissä käynnistyy käymisprosessi.

Lue lisää

Siinä on tietysti hirvittävä ero, onko käyttö "tavanomaista" kotisaariston retkeilyä, jossa 90 % tarpeista hoidetaan maissa. Veneen vessaa käytetään vain vesillä ollessa ja ehkä iltaisin/öisin/aamuisin jos ei jaksa kavuta veneestä rannalle vai ollaanko merillä yötäpäivää tai muutenvaan paskotaan omaan säiliöön satamassa ollessaankin.

Pökäleiden huuhtominen vaatii kohtalaisen määrän vettä perään. Pelkästään kusemalla septitankkia on aika vaikea saada nopeasti täyteen. Jos laskee tuon 2 litraa litra huuhteluun kertaa neljä aikuista tekee 12 litraa päivässä, eli 40 litran tankki riittäisi reilut 3 vrk vaikka neljä aikuista tekisivät kaikki kusensa tankkiin ja jokunen isompikin tuohon mahtuu.

Mutta käytännössä siis tommonen 40 litran septi kestää hyvinkin viikon normiperheen käytössä, kun maissa ollessa käytetään maissa olevia vessoja.

harmaavesisäiliötä? kirjoitti:

Edellä kerrottiin pentterin tiskialtaan kolmitiehanasta ja kanisterista pelkälle astianpesuvedelle. En osannut arvata, että sinun veneessäsi tiskiallas ja bidee ovatkin samassa (vai ymmärsinkö nyt väärin?). Harvassa veneessä alapesut tehdään tiskialtaalla.
Omassa 34-jalkaisessani suihku- ja pesutilan vedet menee omaan, kiinteästi asennettuun harmaavesisäiliöönsä. Sen tyhjennykseen ei tarvita äyskäriä eikä kanisteria. Septitankki on erikseen.

Lue lisää

ei ole mitään hienoja suihkutiloja vaan alapesut suoritetaan wcpöntöllä, jolloin tämä pesuvesi menee septiin, tai kolmitiehanan asentoa muuttamalla mereen. Jos tätä pesuvettä ei uskaltaisi päästää mereen, olisi pönttö tyhjennettävä siis äyskärillä harmaavesisäiliöön, esim siihen kanisteriin, muuten 40 litran septi täyttyisi kahden henkilön käytöllä päivässä.

valtaosan kirjoitti:

Siinä on tietysti hirvittävä ero, onko käyttö "tavanomaista" kotisaariston retkeilyä, jossa 90 % tarpeista hoidetaan maissa. Veneen vessaa käytetään vain vesillä ollessa ja ehkä iltaisin/öisin/aamuisin jos ei jaksa kavuta veneestä rannalle vai ollaanko merillä yötäpäivää tai muutenvaan paskotaan omaan säiliöön satamassa ollessaankin.

Pökäleiden huuhtominen vaatii kohtalaisen määrän vettä perään. Pelkästään kusemalla septitankkia on aika vaikea saada nopeasti täyteen. Jos laskee tuon 2 litraa litra huuhteluun kertaa neljä aikuista tekee 12 litraa päivässä, eli 40 litran tankki riittäisi reilut 3 vrk vaikka neljä aikuista tekisivät kaikki kusensa tankkiin ja jokunen isompikin tuohon mahtuu.

Mutta käytännössä siis tommonen 40 litran septi kestää hyvinkin viikon normiperheen käytössä, kun maissa ollessa käytetään maissa olevia vessoja.

Lue lisää

Edellisten kanssa samaa mieltä siinä, että n. 40 litran septi riittää mainiosti. Miksi pitäisi olla esim. 100 litran septitankki veneessä?
Omasta mielestäni hyvä periaate veneen tankeissa on se, että polttoaine- ja vesitankit pyritään täyttämään aina kuin siihen on mahdollisuus. Septin kohdalla päinvastoin. Se pyritään tyhjentämään aina, kun siihen on mahdollisuus. Imutyhjennyspaikkoja löytyy meidän rannikoilla ja saaristossa, jossa meren saastuminen on ongelma. Muualla maailmassa septitankit ja niiden imutyhjennykset ovat jokseenkin tuntemattomia, mutta meretkin isompia ja syvempiä.

valtaosan kirjoitti:

Siinä on tietysti hirvittävä ero, onko käyttö "tavanomaista" kotisaariston retkeilyä, jossa 90 % tarpeista hoidetaan maissa. Veneen vessaa käytetään vain vesillä ollessa ja ehkä iltaisin/öisin/aamuisin jos ei jaksa kavuta veneestä rannalle vai ollaanko merillä yötäpäivää tai muutenvaan paskotaan omaan säiliöön satamassa ollessaankin.

Pökäleiden huuhtominen vaatii kohtalaisen määrän vettä perään. Pelkästään kusemalla septitankkia on aika vaikea saada nopeasti täyteen. Jos laskee tuon 2 litraa litra huuhteluun kertaa neljä aikuista tekee 12 litraa päivässä, eli 40 litran tankki riittäisi reilut 3 vrk vaikka neljä aikuista tekisivät kaikki kusensa tankkiin ja jokunen isompikin tuohon mahtuu.

Mutta käytännössä siis tommonen 40 litran septi kestää hyvinkin viikon normiperheen käytössä, kun maissa ollessa käytetään maissa olevia vessoja.

Lue lisää

Enpä ole asiaa mittaillut, mutta voisi arvella, että yksi pissakerta tuottaa enintään 0,5 litraa. Jos sitten noudatetaan tuota jonkun ylempänä laskemaa ohjetta huuhtelun määrästä, niin yhden kerran nestemäärä on 0,5 1 eli 1,5 litraa eli yhtä aikusta kohden tulee päivässä hereästi ainakin 6 litraa, neljällä aikuisella sis 24 eli 40 litran tankki on alle kahden vuorokauden täysi.

Ehkä sitten huuhtelua voisi vähentää, mutta mietityttää, kasvavatko hajuhaitat, jos pytyn ja tankin välisessä letkussa seisoo kovin virtsapitoista seosta. Meidän veneessä ainakin poistoletku nousee melko pystyssä tankin päälle ja neste pyrkii sieltä hitaasti valumaan takaisin pönttöön.

Enemmän minua on kuitenkin mietityttänyt pidemmät purjehdukset. Tähän asti ei ole oltu kertaakaan yli 30 tuntia kerrallaan täysin maasta irti eli ikinä ei ole tarvinnut tehdä ns. isoa asiaa veneen vessaan. Mutta kun joskus käy tavallisessa kotivessassakin, jossa sentään on paljon paksummat putket, että tuotos tukkii pytyn, niin luulisi veneessä sen käyvän melkein joka kerta...

joku laski asian kirjoitti:

Enpä ole asiaa mittaillut, mutta voisi arvella, että yksi pissakerta tuottaa enintään 0,5 litraa. Jos sitten noudatetaan tuota jonkun ylempänä laskemaa ohjetta huuhtelun määrästä, niin yhden kerran nestemäärä on 0,5 1 eli 1,5 litraa eli yhtä aikusta kohden tulee päivässä hereästi ainakin 6 litraa, neljällä aikuisella sis 24 eli 40 litran tankki on alle kahden vuorokauden täysi.

Ehkä sitten huuhtelua voisi vähentää, mutta mietityttää, kasvavatko hajuhaitat, jos pytyn ja tankin välisessä letkussa seisoo kovin virtsapitoista seosta. Meidän veneessä ainakin poistoletku nousee melko pystyssä tankin päälle ja neste pyrkii sieltä hitaasti valumaan takaisin pönttöön.

Enemmän minua on kuitenkin mietityttänyt pidemmät purjehdukset. Tähän asti ei ole oltu kertaakaan yli 30 tuntia kerrallaan täysin maasta irti eli ikinä ei ole tarvinnut tehdä ns. isoa asiaa veneen vessaan. Mutta kun joskus käy tavallisessa kotivessassakin, jossa sentään on paljon paksummat putket, että tuotos tukkii pytyn, niin luulisi veneessä sen käyvän melkein joka kerta...

Lue lisää

60 litraa on minimi ellei yövytä joka päivä marinassa ja käydä siellä vessassa. Meillä tuo 60 l:n tankki täyttyy 2 henkilön toimesta parissa päivässä. Riittävä huuhtelu on tärkeää hajuhaittojen välttämiseksi!

Eihän siinä säästä paljon mitään laittamalla pienempi tankki, mutta voi pian alkaa kaduttaa muutaman kympin säästö...

joku laski asian kirjoitti:

Enpä ole asiaa mittaillut, mutta voisi arvella, että yksi pissakerta tuottaa enintään 0,5 litraa. Jos sitten noudatetaan tuota jonkun ylempänä laskemaa ohjetta huuhtelun määrästä, niin yhden kerran nestemäärä on 0,5 1 eli 1,5 litraa eli yhtä aikusta kohden tulee päivässä hereästi ainakin 6 litraa, neljällä aikuisella sis 24 eli 40 litran tankki on alle kahden vuorokauden täysi.

Ehkä sitten huuhtelua voisi vähentää, mutta mietityttää, kasvavatko hajuhaitat, jos pytyn ja tankin välisessä letkussa seisoo kovin virtsapitoista seosta. Meidän veneessä ainakin poistoletku nousee melko pystyssä tankin päälle ja neste pyrkii sieltä hitaasti valumaan takaisin pönttöön.

Enemmän minua on kuitenkin mietityttänyt pidemmät purjehdukset. Tähän asti ei ole oltu kertaakaan yli 30 tuntia kerrallaan täysin maasta irti eli ikinä ei ole tarvinnut tehdä ns. isoa asiaa veneen vessaan. Mutta kun joskus käy tavallisessa kotivessassakin, jossa sentään on paljon paksummat putket, että tuotos tukkii pytyn, niin luulisi veneessä sen käyvän melkein joka kerta...

Lue lisää

Jos ollaan matkalla, jonka kesto on yli 30 h, onko pienintäkään järkeä yrittää olla laskematta kaikkea mereen? Sellaista aikaa ei kukaan purjehdi muualla kuin avomerellä.

Kotona kaikki toimii painovoimaisesti ja pienillä kaateilla. Paitsi jos sitä kaadetta ei voi tehdä, voi käyttää kotonakin pumpullista pyttyä, jolloin asennuskin on saman kokoisilla putkilla kuin veneessäkin. Monesti muuten veneissäkin septin tyhjennys mereen on painovoimainen, myös omassani, eikä mitään tukoksen tapaisia ole ikinä ollut. Toimii kuin se kuuluisa junan vessa ainakin.

Meillä on uusi vene, jossa 20l septi, jolla kaksi aikuista pärjää min. 4 päivää ja kun on toinen pariskunta vieraana, niin max 2 päivää. Itse käymme maissa vessassa aina kun mahdollista ja kertaakaa ei ole tarvinnut sepiä tyhjentää mereen, kun poikkeamme matkalla johonkin satamaan tyhjentämään.

ei kusessa kirjoitti:

Jos ollaan matkalla, jonka kesto on yli 30 h, onko pienintäkään järkeä yrittää olla laskematta kaikkea mereen? Sellaista aikaa ei kukaan purjehdi muualla kuin avomerellä.

Kotona kaikki toimii painovoimaisesti ja pienillä kaateilla. Paitsi jos sitä kaadetta ei voi tehdä, voi käyttää kotonakin pumpullista pyttyä, jolloin asennuskin on saman kokoisilla putkilla kuin veneessäkin. Monesti muuten veneissäkin septin tyhjennys mereen on painovoimainen, myös omassani, eikä mitään tukoksen tapaisia ole ikinä ollut. Toimii kuin se kuuluisa junan vessa ainakin.

Lue lisää

onkin osuus pöntöltä tankkiin. Sekä pöntössä että tankin yhteessä on sitäpaitsi jyrkkä mutka. Mitenkäs siitä järeä pökäle tai kunnon satsi löysempää kamaa menee läpi?

Luulisi, että vähän aikaa tankissa lillunut kama toki liettyy sopivasti ja painovoimatyhjennyshän siitä tankista mereen on, joskin ei se oikeastaan kivalta tunnu siellä avomerelläkään mereen panna. Tosin, jos joskus päästään vaikka jotain Atlantin ylitystä yrittämään, niin siellä on kai pakkokin.

A33 kirjoitti:

60 litraa on minimi ellei yövytä joka päivä marinassa ja käydä siellä vessassa. Meillä tuo 60 l:n tankki täyttyy 2 henkilön toimesta parissa päivässä. Riittävä huuhtelu on tärkeää hajuhaittojen välttämiseksi!

Eihän siinä säästä paljon mitään laittamalla pienempi tankki, mutta voi pian alkaa kaduttaa muutaman kympin säästö...

Lue lisää

tila veneessä septille onkin suurempi rajoittava tekijä. Suuren septitankin vuoksi suuremman veneen hankkiminen onkin suurempi kustannuserä, ja lisäksi järjetäntä.

epäilyttävä kohta kirjoitti:

onkin osuus pöntöltä tankkiin. Sekä pöntössä että tankin yhteessä on sitäpaitsi jyrkkä mutka. Mitenkäs siitä järeä pökäle tai kunnon satsi löysempää kamaa menee läpi?

Luulisi, että vähän aikaa tankissa lillunut kama toki liettyy sopivasti ja painovoimatyhjennyshän siitä tankista mereen on, joskin ei se oikeastaan kivalta tunnu siellä avomerelläkään mereen panna. Tosin, jos joskus päästään vaikka jotain Atlantin ylitystä yrittämään, niin siellä on kai pakkokin.

Lue lisää

Pöntön lähdössä on takaiskuventtiili, jonka aukeama on takuulla pienempi kuin mikään muu kohta sen jälkeen. Hiukan vastusta pökäle pumppaukseen tekee, mutta ei todellakaan mitään voimamiestä vaadi.

Mistä ihmeestä on suomalaisille saatu moinen synnintunto parista kikkareesta meressä. Laivat päästelevät surutta tuhansien matkustajien jätteet sinne, kaikesta meren olioista puhumattakaan. Siinä puuhastelu lähinnä sadoissa laskettavien kikkareiden kanssa on puhdasta hurskastelua. Satamalahdet ovat toinen juttu, eivätkä liity tähän pohdintaan edes etäisesti.

kusessa... kirjoitti:

Pöntön lähdössä on takaiskuventtiili, jonka aukeama on takuulla pienempi kuin mikään muu kohta sen jälkeen. Hiukan vastusta pökäle pumppaukseen tekee, mutta ei todellakaan mitään voimamiestä vaadi.

Mistä ihmeestä on suomalaisille saatu moinen synnintunto parista kikkareesta meressä. Laivat päästelevät surutta tuhansien matkustajien jätteet sinne, kaikesta meren olioista puhumattakaan. Siinä puuhastelu lähinnä sadoissa laskettavien kikkareiden kanssa on puhdasta hurskastelua. Satamalahdet ovat toinen juttu, eivätkä liity tähän pohdintaan edes etäisesti.

Lue lisää

Suomalaiset matkustajalaivat eivät enää nykyään tyhjennä septejään mereen. Ulkomaalaisia risteilyaluksia ei ole _vielä_ saatu kuriin. Melko turha on lisäksi puhua parista kikkareesta. 10 000 veneilijää jo pk-seudulla viettäessään 2-4vk merellä 2-4hengen voimin tekee jo aika monta kikkaretta hyvien pienelle alueelle levitettynä.

Miksi Suomalaisilla tulisi olla enemmän huolta aiheesta? Itämeri on maailman saastunein meri. (oikeasti) Meillä on erittäin matala saaristo (vertaa esim. Ruotsiin) ja olemme tuoreen veden ääreltä kaukana (vrt. Tanksa, Saksa, eteläinen ruotsi). Paskat mitkä Itämereen suollamme jäävät riesaksemme. Tapaisesi minä, minä, minä, minä, minä, minä ja vain minä ajattelevat ihmiset tuhoavat luonnon meiltä kaikilta muiltakin. Tänä kesänä saattoi sentään melko hyvin käydä uimassa purjehduksella, mutta välillä tuokin on ollut jo tosi kiven alla ja pelottaa millaista purjehdus on kymmenen vuoden kuluttua tyttäreni kanssa kun sinunlaiset itsekkäät luvalla sanoen ääliöt tuhoavat luontomme.

Käytettävissä oleva kirjoitti:

tila veneessä septille onkin suurempi rajoittava tekijä. Suuren septitankin vuoksi suuremman veneen hankkiminen onkin suurempi kustannuserä, ja lisäksi järjetäntä.

Vie vähän tilaa eli n. 35x35 45 cm. Yli 8 metrin purkareista riittävä kolo helposti. Meillä keulapunkan alla.

toukka kirjoitti:

Suomalaiset matkustajalaivat eivät enää nykyään tyhjennä septejään mereen. Ulkomaalaisia risteilyaluksia ei ole _vielä_ saatu kuriin. Melko turha on lisäksi puhua parista kikkareesta. 10 000 veneilijää jo pk-seudulla viettäessään 2-4vk merellä 2-4hengen voimin tekee jo aika monta kikkaretta hyvien pienelle alueelle levitettynä.

Miksi Suomalaisilla tulisi olla enemmän huolta aiheesta? Itämeri on maailman saastunein meri. (oikeasti) Meillä on erittäin matala saaristo (vertaa esim. Ruotsiin) ja olemme tuoreen veden ääreltä kaukana (vrt. Tanksa, Saksa, eteläinen ruotsi). Paskat mitkä Itämereen suollamme jäävät riesaksemme. Tapaisesi minä, minä, minä, minä, minä, minä ja vain minä ajattelevat ihmiset tuhoavat luonnon meiltä kaikilta muiltakin. Tänä kesänä saattoi sentään melko hyvin käydä uimassa purjehduksella, mutta välillä tuokin on ollut jo tosi kiven alla ja pelottaa millaista purjehdus on kymmenen vuoden kuluttua tyttäreni kanssa kun sinunlaiset itsekkäät luvalla sanoen ääliöt tuhoavat luontomme.

Lue lisää

"Tapaisesi minä, minä, minä, minä, minä, minä ja vain minä ajattelevat ihmiset tuhoavat luonnon meiltä kaikilta muiltakin. "

Sinun tapaisesi on/off ajattelu ei hyödytä ketään ja on muutenkin typerää.

Jos lähden avomerelle pitkälle legille ja tiedän ettei septi tule riittämään, lasken kaikki kuset mereen, kunnes tulee ensimmäinen kakkakikkare, joka menee septiin. Tämän jälkeen käytetään septiä, joka tyhjennetään mereen a) kun se tulee täyteen tai b) kun arvioin matkaa olevan jäljellä sen verran, että tyhjästä aloittava tankki riittää seuraavaan tyhjennyspaikkaan asti, kumpi näistä sitten tulee vastaan ensimmäiseksi. Jos kaikki toimisivat tällä tavalla, mereen menevien paskojen määrä olisi täysin mitätön.

Jos oikeasti halutaan omaa (=huviveneilyn) kuormitusta vähentää, niin henkilökohtaisina toimina tiskivedet maihin ja yhteisöllisinä toimina tiskauspaikat rannoille ja lisää septin imutyhjennysasemia.

Jonkun yksittäisen avomeri-istunnon syyllistäminen on ihan silkkaa jeesustelua.

Tässä on aivan huikea ero, puhutaanko paskojen päästämisestä saaristoon vai tankkien tyhjentämisestä avomerellä. Joka ei sitä ymmärrä, ei ymmärrä biologiasta mitään. Luonnollisesti tankkeja ei tyhjennetä avomerelläkään, jos se on jotenkin kohtuudella vältettävissä.

toukka kirjoitti:

Suomalaiset matkustajalaivat eivät enää nykyään tyhjennä septejään mereen. Ulkomaalaisia risteilyaluksia ei ole _vielä_ saatu kuriin. Melko turha on lisäksi puhua parista kikkareesta. 10 000 veneilijää jo pk-seudulla viettäessään 2-4vk merellä 2-4hengen voimin tekee jo aika monta kikkaretta hyvien pienelle alueelle levitettynä.

Miksi Suomalaisilla tulisi olla enemmän huolta aiheesta? Itämeri on maailman saastunein meri. (oikeasti) Meillä on erittäin matala saaristo (vertaa esim. Ruotsiin) ja olemme tuoreen veden ääreltä kaukana (vrt. Tanksa, Saksa, eteläinen ruotsi). Paskat mitkä Itämereen suollamme jäävät riesaksemme. Tapaisesi minä, minä, minä, minä, minä, minä ja vain minä ajattelevat ihmiset tuhoavat luonnon meiltä kaikilta muiltakin. Tänä kesänä saattoi sentään melko hyvin käydä uimassa purjehduksella, mutta välillä tuokin on ollut jo tosi kiven alla ja pelottaa millaista purjehdus on kymmenen vuoden kuluttua tyttäreni kanssa kun sinunlaiset itsekkäät luvalla sanoen ääliöt tuhoavat luontomme.

Lue lisää

Pahinta, mitä ympäristönsuojelussa voidaan tehdä, on unohtaa pilkun paikka. Puuhastellaan täysin yhdentekevien asioiden kanssa ja tunnetaan hyvää omaatuntoa aikaansaannoksista. Samalla voi osoittaa muita syyttävällä sormella ja nostaa itseään vielä hiukan ylemmäs. Kuitenkin pienikin virhe jossain merkittävämmässä asiassa kasvattaa oman jalanjäljen monikertaiseksi siihen syyllistettyyn verrattuna. Helsingin edustalla olevalla avomerellä ei suinkaan vietä tuhansia ihmisiä aikaansa, kymmenistä tuhansista puhumattakaan. Veneilijöitä siellä on korkeintaan satoja, niillä risteilijöillä ovat ne tuhannet. Ja vielä se laskutapa, josta vertailuksi omat tekoset. Puolentoista kuukauden aikana kahdelta henkilöltä jäi mereen 5-6 kikkaretta, niilläkö tosiaan Itämeri pilataan? Monikertaisen vahingon aiheuttivat tiskivedet, joita joutui väkisin muuallekin kuin avovesiin, vaikka mahdollisuuksien mukaan maissa tiskattiin.

Eikä muuten ole edes horisontissa nähtävissä aikaa, jolloin laivojen jätevesille tulisi joitain rajoituksia. Eihän septitankkejakaan tosiaan tunneta muualla kuin Suomessa, ei edes Euroopan kanavilla, joihin verrattuna Suomenlahden vedet ovat valtameren kokoisia.

yksi ajattelu kirjoitti:

"Tapaisesi minä, minä, minä, minä, minä, minä ja vain minä ajattelevat ihmiset tuhoavat luonnon meiltä kaikilta muiltakin. "

Sinun tapaisesi on/off ajattelu ei hyödytä ketään ja on muutenkin typerää.

Jos lähden avomerelle pitkälle legille ja tiedän ettei septi tule riittämään, lasken kaikki kuset mereen, kunnes tulee ensimmäinen kakkakikkare, joka menee septiin. Tämän jälkeen käytetään septiä, joka tyhjennetään mereen a) kun se tulee täyteen tai b) kun arvioin matkaa olevan jäljellä sen verran, että tyhjästä aloittava tankki riittää seuraavaan tyhjennyspaikkaan asti, kumpi näistä sitten tulee vastaan ensimmäiseksi. Jos kaikki toimisivat tällä tavalla, mereen menevien paskojen määrä olisi täysin mitätön.

Jos oikeasti halutaan omaa (=huviveneilyn) kuormitusta vähentää, niin henkilökohtaisina toimina tiskivedet maihin ja yhteisöllisinä toimina tiskauspaikat rannoille ja lisää septin imutyhjennysasemia.

Jonkun yksittäisen avomeri-istunnon syyllistäminen on ihan silkkaa jeesustelua.

Tässä on aivan huikea ero, puhutaanko paskojen päästämisestä saaristoon vai tankkien tyhjentämisestä avomerellä. Joka ei sitä ymmärrä, ei ymmärrä biologiasta mitään. Luonnollisesti tankkeja ei tyhjennetä avomerelläkään, jos se on jotenkin kohtuudella vältettävissä.

Lue lisää

A) Suurin osa ei purjehdi kuten esittelet ja edellä olleet kommentit koskevat pitkälti "suurinta osaa".


B) Sinäkin pääsisit nollatasoon jos hankkisit isomman septin, joka olikin ketjun aihe: "miksi veneissä on niin pienet septit, että niillä ei oikeasti pärjää?"


C) Tiskivesistä olet ehdottomasti oikeassa, että ne pitäisi saada kaikki maihin. Yhdessäkään viimekesän satamassa ei ollut tiskauspaikkaa.

ja ymmärrys kirjoitti:

Pahinta, mitä ympäristönsuojelussa voidaan tehdä, on unohtaa pilkun paikka. Puuhastellaan täysin yhdentekevien asioiden kanssa ja tunnetaan hyvää omaatuntoa aikaansaannoksista. Samalla voi osoittaa muita syyttävällä sormella ja nostaa itseään vielä hiukan ylemmäs. Kuitenkin pienikin virhe jossain merkittävämmässä asiassa kasvattaa oman jalanjäljen monikertaiseksi siihen syyllistettyyn verrattuna. Helsingin edustalla olevalla avomerellä ei suinkaan vietä tuhansia ihmisiä aikaansa, kymmenistä tuhansista puhumattakaan. Veneilijöitä siellä on korkeintaan satoja, niillä risteilijöillä ovat ne tuhannet. Ja vielä se laskutapa, josta vertailuksi omat tekoset. Puolentoista kuukauden aikana kahdelta henkilöltä jäi mereen 5-6 kikkaretta, niilläkö tosiaan Itämeri pilataan? Monikertaisen vahingon aiheuttivat tiskivedet, joita joutui väkisin muuallekin kuin avovesiin, vaikka mahdollisuuksien mukaan maissa tiskattiin.

Eikä muuten ole edes horisontissa nähtävissä aikaa, jolloin laivojen jätevesille tulisi joitain rajoituksia. Eihän septitankkejakaan tosiaan tunneta muualla kuin Suomessa, ei edes Euroopan kanavilla, joihin verrattuna Suomenlahden vedet ovat valtameren kokoisia.

Lue lisää

Pilkun paikka on toki tärkeä, mutta tärkeää on myös asioiden järjestys. Jos purjehtija&veneilyliitto saisivat jäseniensä ulosteet pysymään mantereella niin he voisivat ihan eri vaikutusmahdollisuuksin ruveta taistelemaan risteilylaivojen merityhjennyksiä vastaan ja maaseudun päästöjen rajoittamisen puolesta. Nyt he eivät voi tehdä sitä, kun jäsenistö kusee ja paskoo minne sattuu.

Jos muutosta ei tapahdu niin tämä meidän meri ja kesäisen harrastuksemme elinehto tuhoutuu käyttökelvottomaksi.

paikkako kirjoitti:

Pilkun paikka on toki tärkeä, mutta tärkeää on myös asioiden järjestys. Jos purjehtija&veneilyliitto saisivat jäseniensä ulosteet pysymään mantereella niin he voisivat ihan eri vaikutusmahdollisuuksin ruveta taistelemaan risteilylaivojen merityhjennyksiä vastaan ja maaseudun päästöjen rajoittamisen puolesta. Nyt he eivät voi tehdä sitä, kun jäsenistö kusee ja paskoo minne sattuu.

Jos muutosta ei tapahdu niin tämä meidän meri ja kesäisen harrastuksemme elinehto tuhoutuu käyttökelvottomaksi.

Lue lisää

Asioiden järjestys nimenomaan on tärkeä. Ja tärkeysjärjestys riippuu pilkun paikasta juuri sillä tavoin, että jos pilkkua siirtää pykälän vasemmalle, on asia kymmenen kertaa tärkeämpi. Ottaen huomioon, että risteilylaivojen päästöt ovat monesta muusta tekijästä vähintään pari pykälää oikealla ja huviveneilijät edelleen niistä kolme pykälää eteenpäin, voi helposti päätellä sen piipityksen voiman, joka liitoilla aiheessa on.

Aivan ensimmäisenä pitäisi siis olla varma tieto asioiden tärkeysjärjestyksestä. Toisena sitten toimitaan sen järjestyksen mukaan. Tärkeysjärjestyksen taas voi tietää vasta ymmärtämällä biosysteemin toiminnan.

hukassa... kirjoitti:

Asioiden järjestys nimenomaan on tärkeä. Ja tärkeysjärjestys riippuu pilkun paikasta juuri sillä tavoin, että jos pilkkua siirtää pykälän vasemmalle, on asia kymmenen kertaa tärkeämpi. Ottaen huomioon, että risteilylaivojen päästöt ovat monesta muusta tekijästä vähintään pari pykälää oikealla ja huviveneilijät edelleen niistä kolme pykälää eteenpäin, voi helposti päätellä sen piipityksen voiman, joka liitoilla aiheessa on.

Aivan ensimmäisenä pitäisi siis olla varma tieto asioiden tärkeysjärjestyksestä. Toisena sitten toimitaan sen järjestyksen mukaan. Tärkeysjärjestyksen taas voi tietää vasta ymmärtämällä biosysteemin toiminnan.

Lue lisää

ja siihen astikko kannattaa suosiolla tyhjentää septi mereen, kun millään ei kuitenkaan ole mitään vaikutusta mihinkään? just joo.

septi kirjoitti:

A) Suurin osa ei purjehdi kuten esittelet ja edellä olleet kommentit koskevat pitkälti "suurinta osaa".


B) Sinäkin pääsisit nollatasoon jos hankkisit isomman septin, joka olikin ketjun aihe: "miksi veneissä on niin pienet septit, että niillä ei oikeasti pärjää?"


C) Tiskivesistä olet ehdottomasti oikeassa, että ne pitäisi saada kaikki maihin. Yhdessäkään viimekesän satamassa ei ollut tiskauspaikkaa.

Lue lisää

Sinulta on jäänyt osoittamatta, että suurin osa veneilijöistä laskisi paskojaan mereen.

Koko homman pointti on nimenomaan väite, että veneissä olisi niin pienet septit, ettei niillä pärjäisi. Tämä väite ei pidä paikkaansa. Tässäkin ketjussa on usealta taholta kerrottu tankin riittävän ihan hyvin omassa käytössä.

Sinun päättelyketku tankit on liian pienet -> veneilijät laskevat paskojaan mereen on kertakaikkiaan täynnä reikiä.

Minä pääsen nollatasoon jo nykyisellä viritykselläni. Jos olen saaristossa ja septitankki täyttyy ja tulee pakottava tarve, minulla on sitä varten kannellinen ämpäri, ei ole vielä kertaakaan tarvittu. Minä siis pärjään hyvin 40 litran septillä kun veneessä on 2 aikuista ja 2 lasta.

Jos ei suostu menemään rantojen yleisiin vessoihin tai muutenvaan haluaa käyttää vessaa ylenpalttisesti, silloin varmaan kannattaa laittaa isompi septi.

Mutta 40 litran septi EI ole kaikille liian pieni, joillekin se voi olla. Ja vaikka septi olisi liian pieni, se EI välttämättä tarkoita että kyseinen veneilijä laskisi paskojaan mereen.

Minulla lavuaarin vesi meneen mereen. Olenkoko veneilyurani käyttänyt vain ja ainoastaan mänty suopaa. En koe olevani pahis kun huudon ja pesen lautaseni siten, että jokunen ruuanmuru menee mereen.

Vaihdoin 7 vuotta sitten veneeni vanhat käsipumppuvessat alipainekäyttöisiksi (vacuflush) ja silloin septitankin riittävyys vähintään tuplaantui, 140 litran tankki riittää 4 hengellä aina yli viikon. Ikinä en käy maissa vessassa, ne on ällöttäviä ja krapulapaska omassa veneessä on nautinnollista. Ikinä ei tukoksia, paperit tietysti panemme samaan pönttöön, ei roskispussiin niinkuin jotkut. Kun rannassa on helposti hyvä imuhärveli, hörppään paskat putkistoon, joskus olosuhteiden vaatiessa ulompana isolla selällä ( okei, 12 mpk rannasta) näpsäytän macerator-katkaisijan päälle jolloin kakat menevät ulos ja pohjaa kohti. Kuka on nähnyt kotivessassa kakan kelluvan?
Joku puhui huuhtelutarpeesta ikäänkuin putki pitäisi aina huuhdella tyhjäksi asti, en ymmärrä. Jos kikerrän puolenlitran kakan, se etenee putkessa tilavuutensa verran ja edellispäivien tuotoksista puoli litraa humpsahtaa septitankkiin. Hyvä putki pitää hajut sisällään.
HARMAAVEDET: mulla menee suoraan mereen - olisihan se hyvä jos voisi pidättää niitä harmaavesitankissa vaikka 100 litraa ja laskea ulos vasta ulompana. Nyt satama-allas on tiskin jälkeen valkoisena kermakastikkeesta, noloa. Ja luonnonsatamissa olisihan se hygieenisempää jemmata harmaavesiä.
Vielä kerran että maissa puuceessä käyminen ei tulisi mieleenikään kun on tottunut siihen että omassa veneessä on hyvä vessa. Samoin käyn mieluummin suihkussa omalla veneellä kuin jossain karavaanarialueen kommuunisuihkussa.
Ja viisastelijoille kerrottakoon, että viihdyn nimenomaan luonnonsatamissa enkä karavaanarimarinoissa. Vien mukavuudet mukanani luontoon ja kuljetan paskani pois sieltä - en tarvitse joka vrk palveluja. Rakennan lähivuosina harmaavesivälitankin/ varaajan jonka voi pumpata ulos tai täyttyessään tulvii suoraan ulos. ugh olen puhunut

Tallinna-Helsinki -välillä mereenlasku on kyllä ihan laillista. En ole varma, onko Tallink jo antanut periksi ja ruvennut tyhjentämään maihin, mutta ennen ne laskivat mereen.

Saaristossa on varmaankin kuten sanot eli enemmän jätevesiä laskevat pienveneet. Tosin suomalaiseen jyväjemmariin nähden nekin ovat pikkutekijä.

sano skåånelainen kirjoitti:

Tallinna-Helsinki -välillä mereenlasku on kyllä ihan laillista. En ole varma, onko Tallink jo antanut periksi ja ruvennut tyhjentämään maihin, mutta ennen ne laskivat mereen.

Saaristossa on varmaankin kuten sanot eli enemmän jätevesiä laskevat pienveneet. Tosin suomalaiseen jyväjemmariin nähden nekin ovat pikkutekijä.

Lue lisää

hyvä kuitenkin muistaa, että jyväjemmarit tekevät meille leipää, joka pitää nälän poissa. Me sen sijaan vain pidämme hauskaa vesillä.

sano skåånelainen kirjoitti:

Tallinna-Helsinki -välillä mereenlasku on kyllä ihan laillista. En ole varma, onko Tallink jo antanut periksi ja ruvennut tyhjentämään maihin, mutta ennen ne laskivat mereen.

Saaristossa on varmaankin kuten sanot eli enemmän jätevesiä laskevat pienveneet. Tosin suomalaiseen jyväjemmariin nähden nekin ovat pikkutekijä.

Lue lisää

jos kakkavesiä pelkäät. En ole vielä kuullut, että parin vuoden takainen uutinen eli "kaikki mereen vain hiukan siivilöitynä" -meininki ko yhtiön laivoilla olisi nyttemmin loppunut.

Ja risteilyaluksia käy Suomen vesillä n 300 /kesä, kussakin n. 1500 - 2000 matkustajaa, ja aluksista vain jokunen jättää kikkarat satamien viemäriverkostoon, muuten ne menevät iloisesti mereen. Puhutaan siis sadoista tuhansista kuutioista mereen lasketusta jätevedestä. Onko siis mieltä syyllistää purjehtijoita (rekisterissä vähän yli 11 000), jos pikku septitankkinsa muutaman kerran kesässä tyhjentävät jonnekin selälle? Se 12 m rannasta on aika teennäinen raja: ulkomereltä näyttävät sinilevälautat meille tulevan joka tapauksessa, kaipa siis kakkalautat yhtä hyvin.

Pietarissa ja sen lähialueella on 5-6 milj. asukasta, joiden jätevesistä alle puolet puhdistetaan (sekin osuus suomalaisten rahoittamalla laitoksella). Loput pumpataan suoraan Suomenlahteen. Jos jokainen pietarilainen joutuisi satsaamaan vedenpuhdistukseen saman rahan kuin suomalainen pikku mökkiläinen tai veneilijä on lain mukaan velvollinen investoimaan jäteveden keräykseen ja septitankkeihinsa, niin sillä vasta olisi jotain oikeaa merkitystä.

Tätä odotellessa voidaan rauhassa nalkuttaa veneilijöiden kakoista ja tiskivesistä täällä Suomen puolella, mutta itäisen Suomenlahden karmeaan tilaan niillä ei ole enää yhtään mitään vaikutusta. Jos hiukan olisi ympäristökeskustelussa suhteellisuudentajun poikastakaan, niin motiivi vahtia joka kahvikupin tiskauksen päästöjä olisi suurempi, ainakin laskutaitoisilla.

Ihmisen mahdollisuudet toimia ovat rajalliset. Siksi se, mitä tehdään, pitää kohdistaa mahdollisimman oikein. Jos teemme suuria ponnistuksia vaikuttaaksemme asiaan, joka kohdistuu sinne jonnekin kolmannen tai neljännen desimaalin taakse, teemme ympäristölle raskaan karhunpalveluksen. Saattaahan hyvin olla, että ne maatalouden ja teollisuudenkin päästöt ovat epäoleellisia tekijöitä Itämeren rehevöitymisessä. Jos näin on, pitäisi kai ensimmäisenä varmuudella tietää, mitä ensisijaisesti kannattaa tehdä ja panostaa siihen. Tämä epäilyksen varjo ei ole suinkaan itse keksimääni, eikä edes mitään harrastelijatuotantoa.

hyvä olla kirjoitti:

Ihmisen mahdollisuudet toimia ovat rajalliset. Siksi se, mitä tehdään, pitää kohdistaa mahdollisimman oikein. Jos teemme suuria ponnistuksia vaikuttaaksemme asiaan, joka kohdistuu sinne jonnekin kolmannen tai neljännen desimaalin taakse, teemme ympäristölle raskaan karhunpalveluksen. Saattaahan hyvin olla, että ne maatalouden ja teollisuudenkin päästöt ovat epäoleellisia tekijöitä Itämeren rehevöitymisessä. Jos näin on, pitäisi kai ensimmäisenä varmuudella tietää, mitä ensisijaisesti kannattaa tehdä ja panostaa siihen. Tämä epäilyksen varjo ei ole suinkaan itse keksimääni, eikä edes mitään harrastelijatuotantoa.

Lue lisää

Mielestäni tässä menee vähän puurot ja vellit sekaisin...
Mainitsemasi pointti on kyllä aivan taloustieteen tehokkuusperiaatteen mukainen ja sinänsä olen asiasta aivan samaa mieltä. Päästövähennykset olisi järkevintä toteuttaa siellä, missä samalla rahalla saadaan eniten vähennyksiä. Joskus tv:ssä (Ylen MOT?) oli kriittistä juttua siitä, että onko järkevää että jokainen Suomen haja-asutusalueen asukas joutuu pian käsittelemään jätevetensä, kun tämän vaikutus tietyllä alueilla Itämeren tilaan on aivan minimaalinen. Samalla rahamääräisellä satsauksella voitaisiin muilla osa-alueilla saada paljon merkittävämpi vaikutus meren tilan kannalta. Tutkimustietoa tarvitaan siitä, millä toimenpiteillä on eniten käytännön vaikutusta meren tilaan.

Mutta tämä periaate ei millään tavalla poissulje sitä, mitä kirjoitin aiemmassa viestissäni, että jokaisen veneilijän pitäisi silti pyrkiä minimoimaan omat päästönsä mereen. Septitankin asentaminen veneeseen, imutyhjennyspaikkojen käyttäminen tai tiskivesien kuskaaminen maihin eivät kilpaile resursseista muiden ympäristöä parantavien toimenpiteiden kanssa ja vaikuttavat siten toteutettuina "positiivisesti" omalla hyvin vaatimattomalla panoksellaan meren tilaan.

Ihmisen mahdollisuudet toimia ovat rajalliset. Siksi se, mitä tehdään, pitää kohdistaa mahdollisimman oikein. Jos teemme suuria ponnistuksia vaikuttaaksemme asiaan, joka kohdistuu sinne jonnekin kolmannen tai neljännen desimaalin taakse, teemme ympäristölle raskaan karhunpalveluksen. Saattaahan hyvin olla, että ne maatalouden ja teollisuudenkin päästöt ovat epäoleellisia tekijöitä Itämeren rehevöitymisessä. Jos näin on, pitäisi kai ensimmäisenä varmuudella tietää, mitä ensisijaisesti kannattaa tehdä ja panostaa siihen. Tämä epäilyksen varjo ei ole suinkaan itse keksimääni, eikä edes mitään harrastelijatuotantoa.

vastuu saaristosta? kirjoitti:

Mielestäni tässä menee vähän puurot ja vellit sekaisin...
Mainitsemasi pointti on kyllä aivan taloustieteen tehokkuusperiaatteen mukainen ja sinänsä olen asiasta aivan samaa mieltä. Päästövähennykset olisi järkevintä toteuttaa siellä, missä samalla rahalla saadaan eniten vähennyksiä. Joskus tv:ssä (Ylen MOT?) oli kriittistä juttua siitä, että onko järkevää että jokainen Suomen haja-asutusalueen asukas joutuu pian käsittelemään jätevetensä, kun tämän vaikutus tietyllä alueilla Itämeren tilaan on aivan minimaalinen. Samalla rahamääräisellä satsauksella voitaisiin muilla osa-alueilla saada paljon merkittävämpi vaikutus meren tilan kannalta. Tutkimustietoa tarvitaan siitä, millä toimenpiteillä on eniten käytännön vaikutusta meren tilaan.

Mutta tämä periaate ei millään tavalla poissulje sitä, mitä kirjoitin aiemmassa viestissäni, että jokaisen veneilijän pitäisi silti pyrkiä minimoimaan omat päästönsä mereen. Septitankin asentaminen veneeseen, imutyhjennyspaikkojen käyttäminen tai tiskivesien kuskaaminen maihin eivät kilpaile resursseista muiden ympäristöä parantavien toimenpiteiden kanssa ja vaikuttavat siten toteutettuina "positiivisesti" omalla hyvin vaatimattomalla panoksellaan meren tilaan.

Lue lisää

Ah kun kaikki tämänkin palstan lukijat vielä ymmärtäisivät sanomasi.

Kunnioitan ihmisiä, jotka jaksavat tyhjennellä septitankkejaan imutyhjennyksellä ja pohdiskelevat harmaavesitankkeja.
Itse en ole koskaan vielä vaivautunut kokeilemaan ko. laitetta...
Veneessäni on n. 80 l septitankki ja se riittää kaikkiin tarpeisiin neljällä hengellä noin kolmeen päivään. Sitten ensimmäisellä selällä tyhjennys.

Oma ekotekoni on, että en enää heitä tyhjiä kaljatölkkejä laidan yli.

vastuu saaristosta? kirjoitti:

Mielestäni tässä menee vähän puurot ja vellit sekaisin...
Mainitsemasi pointti on kyllä aivan taloustieteen tehokkuusperiaatteen mukainen ja sinänsä olen asiasta aivan samaa mieltä. Päästövähennykset olisi järkevintä toteuttaa siellä, missä samalla rahalla saadaan eniten vähennyksiä. Joskus tv:ssä (Ylen MOT?) oli kriittistä juttua siitä, että onko järkevää että jokainen Suomen haja-asutusalueen asukas joutuu pian käsittelemään jätevetensä, kun tämän vaikutus tietyllä alueilla Itämeren tilaan on aivan minimaalinen. Samalla rahamääräisellä satsauksella voitaisiin muilla osa-alueilla saada paljon merkittävämpi vaikutus meren tilan kannalta. Tutkimustietoa tarvitaan siitä, millä toimenpiteillä on eniten käytännön vaikutusta meren tilaan.

Mutta tämä periaate ei millään tavalla poissulje sitä, mitä kirjoitin aiemmassa viestissäni, että jokaisen veneilijän pitäisi silti pyrkiä minimoimaan omat päästönsä mereen. Septitankin asentaminen veneeseen, imutyhjennyspaikkojen käyttäminen tai tiskivesien kuskaaminen maihin eivät kilpaile resursseista muiden ympäristöä parantavien toimenpiteiden kanssa ja vaikuttavat siten toteutettuina "positiivisesti" omalla hyvin vaatimattomalla panoksellaan meren tilaan.

Lue lisää

Nollasummapeliähän ympäristönsuojelukin viime kädessä on. Yhteiset ja yksityiset resurssimme ovat rajalliset. Jos minulla on vaihtoehtoina käyttää 100 euroa suuremman septitankin hankkimiseen tai tukea samalla summalla tutkimusta, jonka tulokset johtavat tuhat kertaa parempiin tuloksiin, kumpi pitäisi tehdä? 200 euroa ei yhdestä taskusta ole otettavissa.

Viimeksi vesillä ollessani ja joskus aikaisemminkin, näin kuinka lokki paskansi lennossa veteen. Voihan rähmä!

Ja lisäksi, pidän suomenkielestä ja toivon, että se säilyy. Tästä syystä harmittelen, että ruotsinkielisen pappilakulttuurin myötä sellaiset rehelliset perisuomalaiset sanat kuin paska ja kusi ovat vieläkin jotenkin näköjään pannassa.

Juuri näin. Meillä useimmiten ajatellaan septitankki ja imutyhjennys kuuluvan yhteen. Muualla ei näin ole. Septitankki on järkevä varuste kaikissa veneissä, muissa maissa vaan se tyhjennetään mereen sitten kun on päästy riittävän kauas rannasta.

Lähin länsimaa on Ruotsi. Siellä ollaan septi-asiassa 10 vuotta meistä jäljessä. Ruotsissa vasta keskustellaan pitäisikö todellakin asentaa kansityhjennys kaikkiin veneisiin ja milloin imutyhjennysasemia ruvetaan rakentamaan. Suomi on edelläkävijä tällä kertaa!
Mikä muuten on sellainen vuorovesialueen ankkuripaikka, jossa vesi ei ollenkaan vaihdu? Jos nousu- ja laskuveden ero on vaikkapa 3 metriä, miten vesi jää vaihtumatta?
Onnittelut, ettei sinun tarvitse rajoittaa 250-litraisen septitankkisi käyttöä. Harmaavesitankkisi lienee yli 500-litrainen?? Pykikää, pykikää, mutta ei rantavesiin.

vai länsimaissa? kirjoitti:

Lähin länsimaa on Ruotsi. Siellä ollaan septi-asiassa 10 vuotta meistä jäljessä. Ruotsissa vasta keskustellaan pitäisikö todellakin asentaa kansityhjennys kaikkiin veneisiin ja milloin imutyhjennysasemia ruvetaan rakentamaan. Suomi on edelläkävijä tällä kertaa!
Mikä muuten on sellainen vuorovesialueen ankkuripaikka, jossa vesi ei ollenkaan vaihdu? Jos nousu- ja laskuveden ero on vaikkapa 3 metriä, miten vesi jää vaihtumatta?
Onnittelut, ettei sinun tarvitse rajoittaa 250-litraisen septitankkisi käyttöä. Harmaavesitankkisi lienee yli 500-litrainen?? Pykikää, pykikää, mutta ei rantavesiin.

Lue lisää

Septitankki on ollut jo pitkään käytössä muualla maailmassa, suomeen se rantautui vasta hiljattain. Käyttötapa vaan on aina ollut erilainen. Muualla sen tarkoitus on vähentää paikalliskuormitusta, eli paskoja ei lasketa satama-altaaseen tai uinuvaan laguuniin, josa ollaan ankkurissa. Se septi on muuaalla aina tyhjennetty mereen, mutta vasta kauempana rannasta.
Vain suomessa septitankki ja imutyhjennys on ajateltu toisiinsa sidoksissa oleviksi.

Miten kakka ja kalat mielestäsi liittyvät toisiinsa? Tai miten juomaveteen? Aivan toisista syistä niitä septitankkeja käytetään.

Huolesi on aiheellinen, mutta tämä on aika väärä osasto tuollaisen palautteen antamiseen. Lähetä niille tahoille, jotka ovat se suurin onglema. Kunhan saadaan suuret linjaukset kuntoon, voi alkaa keskittyä lillukan varsiin ja muuhun näpertelyyn.

https://www.ts.fi/lukijoilta/4933578/Lukijalta Itameri tarvitsee maatalouden jarjestelman muutoksen ei yksiloiden syyllistamista

https://www.satakunnankansa.fi/kotimaa/art-2000007011384.html

Kalat pissaa ja ja kakkaa veteen. Lisäksi on aika paljon erilaista lintua ja nisäkästä joiden jätökset päätyy veteen.

Millainen on rakolevä ja missä sitä esiintyy?

Anonyymi kirjoitti:

Millainen on rakolevä ja missä sitä esiintyy?

rakkolevän liikakasvu, saaristomerellä. Hihhulit sanoo että se on kakkivien veneilijöiden syytä, vähän niin kuin maapallon etäisyydenkin muuttuminen aurinkoon nähden 300 vuoden syklissä. sekin on veneilijöiden syytä. Ilman veneitä maapallo olisi kauempana, ja ilmasto olisi viileämpi. Veneiden paino maailman vesissä (ja erityisesti septitankkien sisällön paino) aiheuttaa tämän epäbalanssin universumissa.

Rakolevää kertyy, jos ei paikkoja pese tarpeeksi usein ja ui liikaa septivedensekaisessa meressä kesällä, yleensä vain naispuolisilla.