Vanhasen uusin älynväläys

Sanoin jo tämän saittiurani alussa, mikä mies Vanhanen onkaan, mutta "Minkä kirouksen niskaani sainkaan", lauleli aikoinaan Juice Leskinenkin. Totuudenpuhujat eivät ole olleet koskaan Politiikassa suosiossa. Niimpä olenkin saanut kärsiä suorapuheisuudestani. Siksi on ilo lukea, näitä Vahasesta kertovia kannanottoja.

Tekisipä mieleni nostaa se oma "Kissanhäntäni", mutta nöyränä ja vaatimattomana ihmisenä, en sitä tee, vaan nöyrästi vain toten, kuinka oikeassa olinkaan. Tuolloin neljä vuotta sitten, nyt kun tämänkin avauksen kannanotot noinkin selvästi minun slloisia kannanottojani tukevat, jopa monissa miehin. Eläköön siis Suomalainen rehellisyys, ja rehelliset yhteiskuntamme politiikot.??

Vanhanen ennakoi nyt räjähdysmäisen työttömyyden kasvun muuttuvan rakennetyöttömyydeksi. Hänen tässä kannanotostaan on selkeästi nähtävissä se, että talouskehityksen ei arvioida paranevan muutamaan vuoteen.

Työttömyys jaotellaan rakenne- ja kausityöttömyyteen. Vahva kausityöttömyys on ongelmallista, koska se kertoo siitä, etteivät talousrakenteet ole kovin vakaita, on aikoja jolloin on työvoimapula ja välillä työttömyysjaksoja. Kausityöttömyys ei ole niin vaikeasti hoidettava nykyisin, koska Unionin alueella on työvoiman mahdollista liikkua vapaasti.

Rakennetyöttömyys on paha ongelma, se on eräs yhteiskunnan pahimpia ongelmia. Rakennetyöttömyys on sitä, että työttömyys johtuu yhteiskunnallisista rakenteista. Ihmiset ovat kouluttautuneet aloille, joista työpaikkoja ei ole, tai työpaikkoja ei ole alueilla, joissa joissa on väestökeskittymiä. Rakennetyöttömyys merkitsee sitä, että pitkäaikaistyöttömyys lisääntyy ja myös sitä, ettei työura pääse lainkaan alkamaan.

Nuorisotyöttömyys on monessakin mielessä vakavampia työllisyysongelmia. Mikäli nuorisoa ei saada töihin, silloin on vaarana syrjäytyminen. Jos pystyisimme pitämään nuoret edes koulutuksen piirissä, silloin voisi ajatella valmiuksia löytyvän työelämään, kuin lamasta toivutaan. Mikäli nuorella ei ole työtä eikä opiskelupaikkaa, hän saa tukea myös silloin, tämä tuki on varsin passivoivaa ja vähentää itsetuntoa. Viime laman jäljiltä meille syntyi syrjäytyneitä nuoria, ihmisiä joiden on ollut varsin vaikeaa löytää paikkaansa yhteiskunnassa. Syrjäytymiskehityksen pysäyttäminen on kalliimpaa, kuin kehityksen estäminen, näin, mikäli ajatellaan myös inhimillisen kärsimyksen vähentämistä.

Vanhasen ajatussuunta on oikea. Kuitenkin, mikäli lisäisimme opiskelupaikkoja ja nykyjärjestelmän mukaisesti opiskelijoiden valmistumisen mukaan oppilaitokset saavat korvauksia, silloin tutkintojen arvo laskee. Tutkinnon arvo on kuitenkin varsin merkittävä tekijä myös. Jos koulunsa päättäneiden tieto- ja taitotasoon ei voida luottaa, silloin nuorisotyöttömyys on edelleenkin ongelmana. Suomessa työnantajilla on velvollisuus antaa työhön liittyvä opetus työpaikoilla, mutta perusvalmiudet tulisi olla valmiiksi opiskeltuina, muuta vastavalmistuneet eivät töitä tule saamaan.

Opiskelun eräs tärkeä funktio on se, että nuorella on opiskelujen jälkeen paljon suuremmat valmiudet vaihtaa paikkakuntaa, mikäli omalta seudulta ei sopivaa löydy. Jos pahimmat skenaariot toteutuvat, Suomesta häviää lähes täysin paperintuotanto, tällöin kuihtuvia vanhoja tehdaspaikkakuntia on paljon. Rakennetyöttömyys on silloin varsin paha ongelma. Olisimme siis varsin hankalassa tilanteessa, toisaalla työvoimapula ja joissakin alueilla sitkeä pitkäaikaistyöttömyys.

Erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja tulisi miettiä ja Vanhasen avaus oli askel oikeaan suuntaan. Jotainhan tehtävä on.

Niinpä niin kirjoitti:

Vanhanen ennakoi nyt räjähdysmäisen työttömyyden kasvun muuttuvan rakennetyöttömyydeksi. Hänen tässä kannanotostaan on selkeästi nähtävissä se, että talouskehityksen ei arvioida paranevan muutamaan vuoteen.

Työttömyys jaotellaan rakenne- ja kausityöttömyyteen. Vahva kausityöttömyys on ongelmallista, koska se kertoo siitä, etteivät talousrakenteet ole kovin vakaita, on aikoja jolloin on työvoimapula ja välillä työttömyysjaksoja. Kausityöttömyys ei ole niin vaikeasti hoidettava nykyisin, koska Unionin alueella on työvoiman mahdollista liikkua vapaasti.

Rakennetyöttömyys on paha ongelma, se on eräs yhteiskunnan pahimpia ongelmia. Rakennetyöttömyys on sitä, että työttömyys johtuu yhteiskunnallisista rakenteista. Ihmiset ovat kouluttautuneet aloille, joista työpaikkoja ei ole, tai työpaikkoja ei ole alueilla, joissa joissa on väestökeskittymiä. Rakennetyöttömyys merkitsee sitä, että pitkäaikaistyöttömyys lisääntyy ja myös sitä, ettei työura pääse lainkaan alkamaan.

Nuorisotyöttömyys on monessakin mielessä vakavampia työllisyysongelmia. Mikäli nuorisoa ei saada töihin, silloin on vaarana syrjäytyminen. Jos pystyisimme pitämään nuoret edes koulutuksen piirissä, silloin voisi ajatella valmiuksia löytyvän työelämään, kuin lamasta toivutaan. Mikäli nuorella ei ole työtä eikä opiskelupaikkaa, hän saa tukea myös silloin, tämä tuki on varsin passivoivaa ja vähentää itsetuntoa. Viime laman jäljiltä meille syntyi syrjäytyneitä nuoria, ihmisiä joiden on ollut varsin vaikeaa löytää paikkaansa yhteiskunnassa. Syrjäytymiskehityksen pysäyttäminen on kalliimpaa, kuin kehityksen estäminen, näin, mikäli ajatellaan myös inhimillisen kärsimyksen vähentämistä.

Vanhasen ajatussuunta on oikea. Kuitenkin, mikäli lisäisimme opiskelupaikkoja ja nykyjärjestelmän mukaisesti opiskelijoiden valmistumisen mukaan oppilaitokset saavat korvauksia, silloin tutkintojen arvo laskee. Tutkinnon arvo on kuitenkin varsin merkittävä tekijä myös. Jos koulunsa päättäneiden tieto- ja taitotasoon ei voida luottaa, silloin nuorisotyöttömyys on edelleenkin ongelmana. Suomessa työnantajilla on velvollisuus antaa työhön liittyvä opetus työpaikoilla, mutta perusvalmiudet tulisi olla valmiiksi opiskeltuina, muuta vastavalmistuneet eivät töitä tule saamaan.

Opiskelun eräs tärkeä funktio on se, että nuorella on opiskelujen jälkeen paljon suuremmat valmiudet vaihtaa paikkakuntaa, mikäli omalta seudulta ei sopivaa löydy. Jos pahimmat skenaariot toteutuvat, Suomesta häviää lähes täysin paperintuotanto, tällöin kuihtuvia vanhoja tehdaspaikkakuntia on paljon. Rakennetyöttömyys on silloin varsin paha ongelma. Olisimme siis varsin hankalassa tilanteessa, toisaalla työvoimapula ja joissakin alueilla sitkeä pitkäaikaistyöttömyys.

Erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja tulisi miettiä ja Vanhasen avaus oli askel oikeaan suuntaan. Jotainhan tehtävä on.

Juuri kun pääsin ylistämästä, noita Vanhasta arvostelevia puheenvuoroja, sinä Niipä niin löysit Vanhasen ajatusmaailmasta jotakin ideaakin. Kun oikein perehdyt tuon Vanhasen taktiikkaan, niin huomaat kuinka hapuilevaa, ja epävarmaa hänen tekojensa aikomukset ovat. Ja yleensä hänen tekonsa jäävätkin aikomuksiksi, ainakin minua vaivaa tavattomasti, hänen epävarma käyttäytymisensä ja änkytyksensä jolla hän asiansa esittää.

Ja esityksiä ja visioita hänellä kyllä on, mutta visioiksi ne aina ovat jääneetkin, kyllä Katainen on aina sitten ollut se mies joka on asiat oordinkiin laittanut. En tiedä sinulla voi olla hyvinkin toisenlainen käsitys Vanhasen toimista, mutta nuo muutamat puheenvuorot, tämän avauksen myötä, tukevat kyllä minun ajatuksiani, Vanhasesta ja hänen kyvyistään hoitaa tehtäviään.

Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla sinun, niipä niin ajatuksia, tämän Vanhasen isän "Rotuopista", onko kunnioituksesi niin suurta näitä "maisterismiehiä", vai oliko hän peräti Prohvessori miehiä, että et voi heitä lähteä arvostelemaan, etkä arvioimaan.?

Niinpä niin kirjoitti:

Vanhanen ennakoi nyt räjähdysmäisen työttömyyden kasvun muuttuvan rakennetyöttömyydeksi. Hänen tässä kannanotostaan on selkeästi nähtävissä se, että talouskehityksen ei arvioida paranevan muutamaan vuoteen.

Työttömyys jaotellaan rakenne- ja kausityöttömyyteen. Vahva kausityöttömyys on ongelmallista, koska se kertoo siitä, etteivät talousrakenteet ole kovin vakaita, on aikoja jolloin on työvoimapula ja välillä työttömyysjaksoja. Kausityöttömyys ei ole niin vaikeasti hoidettava nykyisin, koska Unionin alueella on työvoiman mahdollista liikkua vapaasti.

Rakennetyöttömyys on paha ongelma, se on eräs yhteiskunnan pahimpia ongelmia. Rakennetyöttömyys on sitä, että työttömyys johtuu yhteiskunnallisista rakenteista. Ihmiset ovat kouluttautuneet aloille, joista työpaikkoja ei ole, tai työpaikkoja ei ole alueilla, joissa joissa on väestökeskittymiä. Rakennetyöttömyys merkitsee sitä, että pitkäaikaistyöttömyys lisääntyy ja myös sitä, ettei työura pääse lainkaan alkamaan.

Nuorisotyöttömyys on monessakin mielessä vakavampia työllisyysongelmia. Mikäli nuorisoa ei saada töihin, silloin on vaarana syrjäytyminen. Jos pystyisimme pitämään nuoret edes koulutuksen piirissä, silloin voisi ajatella valmiuksia löytyvän työelämään, kuin lamasta toivutaan. Mikäli nuorella ei ole työtä eikä opiskelupaikkaa, hän saa tukea myös silloin, tämä tuki on varsin passivoivaa ja vähentää itsetuntoa. Viime laman jäljiltä meille syntyi syrjäytyneitä nuoria, ihmisiä joiden on ollut varsin vaikeaa löytää paikkaansa yhteiskunnassa. Syrjäytymiskehityksen pysäyttäminen on kalliimpaa, kuin kehityksen estäminen, näin, mikäli ajatellaan myös inhimillisen kärsimyksen vähentämistä.

Vanhasen ajatussuunta on oikea. Kuitenkin, mikäli lisäisimme opiskelupaikkoja ja nykyjärjestelmän mukaisesti opiskelijoiden valmistumisen mukaan oppilaitokset saavat korvauksia, silloin tutkintojen arvo laskee. Tutkinnon arvo on kuitenkin varsin merkittävä tekijä myös. Jos koulunsa päättäneiden tieto- ja taitotasoon ei voida luottaa, silloin nuorisotyöttömyys on edelleenkin ongelmana. Suomessa työnantajilla on velvollisuus antaa työhön liittyvä opetus työpaikoilla, mutta perusvalmiudet tulisi olla valmiiksi opiskeltuina, muuta vastavalmistuneet eivät töitä tule saamaan.

Opiskelun eräs tärkeä funktio on se, että nuorella on opiskelujen jälkeen paljon suuremmat valmiudet vaihtaa paikkakuntaa, mikäli omalta seudulta ei sopivaa löydy. Jos pahimmat skenaariot toteutuvat, Suomesta häviää lähes täysin paperintuotanto, tällöin kuihtuvia vanhoja tehdaspaikkakuntia on paljon. Rakennetyöttömyys on silloin varsin paha ongelma. Olisimme siis varsin hankalassa tilanteessa, toisaalla työvoimapula ja joissakin alueilla sitkeä pitkäaikaistyöttömyys.

Erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja tulisi miettiä ja Vanhasen avaus oli askel oikeaan suuntaan. Jotainhan tehtävä on.

Ja tilastojen vääristelyä.

Uusi-Ukki kirjoitti:

Juuri kun pääsin ylistämästä, noita Vanhasta arvostelevia puheenvuoroja, sinä Niipä niin löysit Vanhasen ajatusmaailmasta jotakin ideaakin. Kun oikein perehdyt tuon Vanhasen taktiikkaan, niin huomaat kuinka hapuilevaa, ja epävarmaa hänen tekojensa aikomukset ovat. Ja yleensä hänen tekonsa jäävätkin aikomuksiksi, ainakin minua vaivaa tavattomasti, hänen epävarma käyttäytymisensä ja änkytyksensä jolla hän asiansa esittää.

Ja esityksiä ja visioita hänellä kyllä on, mutta visioiksi ne aina ovat jääneetkin, kyllä Katainen on aina sitten ollut se mies joka on asiat oordinkiin laittanut. En tiedä sinulla voi olla hyvinkin toisenlainen käsitys Vanhasen toimista, mutta nuo muutamat puheenvuorot, tämän avauksen myötä, tukevat kyllä minun ajatuksiani, Vanhasesta ja hänen kyvyistään hoitaa tehtäviään.

Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla sinun, niipä niin ajatuksia, tämän Vanhasen isän "Rotuopista", onko kunnioituksesi niin suurta näitä "maisterismiehiä", vai oliko hän peräti Prohvessori miehiä, että et voi heitä lähteä arvostelemaan, etkä arvioimaan.?

Hallituksen talouspoliittinen linja on ollut oikean suuntainen, pyrkimys pehmentää laman vaikutuksia ja loiventaa sitä kotimarkkinakysynnän voimin, on oikeaa politiikkaa. Vanhasen ulkoinen esiintyminen on haparoivaa ja lievä änkytys lisää hänen epävarman oloisen esiintymisensä uskottavuutta. Vanhanen ei ole kuitenkaan todellisuudessa mitenkään tempoileva ja hän pitää hallituksessa ohjat käsissään. Vanhasen ongelma on se, että häneltä puuttuvat sosiaaliset taidot varsin tarkkaan, tämä on iso puute politiikoille.

Vaikka en Vanhasta kovin suuresti arvostakaan, en näe oikeaksi sitä, että tämän vuoksi torjuisin kaikki hänen ajatuksensa. Harva ihminen on totaalisen kehno, samoin hyvin harva on täydellisen hyvä. Mikäli joitakin ihmisten tekoja ja asioita pyrkii arvioimaan ennakkoluulottomasti, kannattaa miettiä sitä, mikä kantani olisi, jos asiaa esittäisi jokin toinen, minulle kenties mieluisampi henkilö.

Älykkyystestit ovat mielenkiintoisia, niiden avulla voidaan varsin helposti tehdä hyvin erikoisia tulkintoja. Ihmisten älykkyys kun on oikeasti varsin vaikeasti mitattavissa. Nykyiset testit mittaavat lähinnä matemaattista lahjakkuutta johon lasketaan kuuluvaksi myös päättelykyky. Matemaattinen lahjakkuus on lahjakkuuden lajeista, musikaalisuuden lisäksi, vahvasti perinnöllinen ominaisuus, jota voi kehittää jo varhaislapsuudessa. Kulttuuriominaisuudet vaikuttavat älykkyystesteihin hyvinkin paljon, jopa enemmän kuin yksilöiden. Maiden ja rotujen väliset vertailut ovat hankalia ja jopa mahdottomia, siksi Tatu Vanhasen tutkimukset, vaikkakin ne ovat tuloksiltaan oikeita, eivät ole tieteellisessä mielessä kurantteja. Tieteellisen tuloksen, ollakseen oikean, tulee täyttää monia kriteereitä, toistettavuus on eräs tärkeimmistä. Vanhasen tutkimukset eivät tätä peruskriteeriä täytä. Tulokset muuttuvat, jos testejä muokataan.

Niinpä niin kirjoitti:

Hallituksen talouspoliittinen linja on ollut oikean suuntainen, pyrkimys pehmentää laman vaikutuksia ja loiventaa sitä kotimarkkinakysynnän voimin, on oikeaa politiikkaa. Vanhasen ulkoinen esiintyminen on haparoivaa ja lievä änkytys lisää hänen epävarman oloisen esiintymisensä uskottavuutta. Vanhanen ei ole kuitenkaan todellisuudessa mitenkään tempoileva ja hän pitää hallituksessa ohjat käsissään. Vanhasen ongelma on se, että häneltä puuttuvat sosiaaliset taidot varsin tarkkaan, tämä on iso puute politiikoille.

Vaikka en Vanhasta kovin suuresti arvostakaan, en näe oikeaksi sitä, että tämän vuoksi torjuisin kaikki hänen ajatuksensa. Harva ihminen on totaalisen kehno, samoin hyvin harva on täydellisen hyvä. Mikäli joitakin ihmisten tekoja ja asioita pyrkii arvioimaan ennakkoluulottomasti, kannattaa miettiä sitä, mikä kantani olisi, jos asiaa esittäisi jokin toinen, minulle kenties mieluisampi henkilö.

Älykkyystestit ovat mielenkiintoisia, niiden avulla voidaan varsin helposti tehdä hyvin erikoisia tulkintoja. Ihmisten älykkyys kun on oikeasti varsin vaikeasti mitattavissa. Nykyiset testit mittaavat lähinnä matemaattista lahjakkuutta johon lasketaan kuuluvaksi myös päättelykyky. Matemaattinen lahjakkuus on lahjakkuuden lajeista, musikaalisuuden lisäksi, vahvasti perinnöllinen ominaisuus, jota voi kehittää jo varhaislapsuudessa. Kulttuuriominaisuudet vaikuttavat älykkyystesteihin hyvinkin paljon, jopa enemmän kuin yksilöiden. Maiden ja rotujen väliset vertailut ovat hankalia ja jopa mahdottomia, siksi Tatu Vanhasen tutkimukset, vaikkakin ne ovat tuloksiltaan oikeita, eivät ole tieteellisessä mielessä kurantteja. Tieteellisen tuloksen, ollakseen oikean, tulee täyttää monia kriteereitä, toistettavuus on eräs tärkeimmistä. Vanhasen tutkimukset eivät tätä peruskriteeriä täytä. Tulokset muuttuvat, jos testejä muokataan.

Sinulta kyllä saa perustellun vastauksen, mutta onkohan Vanhasella kuitenkaan "ohjakset" käsissään. Jos onkin, niin kyllä ne ohjakset ovat aika löysällä. Entisenä raviohjastajana tiedän, jos hevosen on pidettävä haluamallaan ravilla, on ohjakset pidettävä aina mahdollisimman tiukalla. Muuten Hevonen saattaa ryöstäytyä laukalle.

Tämän Vanhasen Hallituksen Ministerit eivät ole pysyneet alkuunkaan "ravilla", siellä eri Ministerit eivät ole pysyneet ruodussa, koska Vanhanen on jättänyt ohjakset oman onnensa nojaan, joten tässäkin suhteessa ei Vanhasta voi mitenkään ylistää. Onhan tietenkin niin, että asiat menevät suureksi osaksi omalla painollaan, olipa Pääministerinä kuka hyvänsa. Mutta sitä täytyy ihmetellä, että miksi Kepu ei vaihda Ministeriään. Onhan tietenkin niinkin, että tässävaiheessa ei tuohon vakanssiin ole pyrkijöitäkään.

Kiitokset sinulle kannustuksestasi palstan seriffiksi, tosin tuolla jo joku kademielinen yrittää vesittää minun "kunigastietäni", kuinka kateellista ja katkeraa onkaan joidenkin ihmisten mieli ja ajatusmaailma. Voipihan se olla niin, että minun Kansakoulupohjalla ei ole mahdollisuutta Seriffin korkeaan virkaan. Suosittelenkin ystävääni Oivaa tähän vaikeaan tehtävään. Onhan oiva kuitenkin insinööri mies, mutta Oivalla on kyllä taakkana tuo liiallinen Kepumielisyys, joten häntä ei ehkä siksi hyväksytä.

Uusi-Ukki kirjoitti:

Sinulta kyllä saa perustellun vastauksen, mutta onkohan Vanhasella kuitenkaan "ohjakset" käsissään. Jos onkin, niin kyllä ne ohjakset ovat aika löysällä. Entisenä raviohjastajana tiedän, jos hevosen on pidettävä haluamallaan ravilla, on ohjakset pidettävä aina mahdollisimman tiukalla. Muuten Hevonen saattaa ryöstäytyä laukalle.

Tämän Vanhasen Hallituksen Ministerit eivät ole pysyneet alkuunkaan "ravilla", siellä eri Ministerit eivät ole pysyneet ruodussa, koska Vanhanen on jättänyt ohjakset oman onnensa nojaan, joten tässäkin suhteessa ei Vanhasta voi mitenkään ylistää. Onhan tietenkin niin, että asiat menevät suureksi osaksi omalla painollaan, olipa Pääministerinä kuka hyvänsa. Mutta sitä täytyy ihmetellä, että miksi Kepu ei vaihda Ministeriään. Onhan tietenkin niinkin, että tässävaiheessa ei tuohon vakanssiin ole pyrkijöitäkään.

Kiitokset sinulle kannustuksestasi palstan seriffiksi, tosin tuolla jo joku kademielinen yrittää vesittää minun "kunigastietäni", kuinka kateellista ja katkeraa onkaan joidenkin ihmisten mieli ja ajatusmaailma. Voipihan se olla niin, että minun Kansakoulupohjalla ei ole mahdollisuutta Seriffin korkeaan virkaan. Suosittelenkin ystävääni Oivaa tähän vaikeaan tehtävään. Onhan oiva kuitenkin insinööri mies, mutta Oivalla on kyllä taakkana tuo liiallinen Kepumielisyys, joten häntä ei ehkä siksi hyväksytä.

Suomi on hyvin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, ehkäpä eräässä historiansa vaikeimmassa. Teollinen murros on väistämätön ja koska muutos tulee koskemaan koko maan kannalta tärkeitä vientituotetta, tulevaisuus on vaikeasti ennustettavissa. Hallituksella on epäkiitollinen työsarka ja onki luonnollista että irtiottoja tullaan tekemään. Hyvässä taloustilanteessa pärjää huonostikin johdettu hallitus, mutta vaikeiden päätöksien tullessa ajankohtaiseksi silloin tarvitaan todellisia johtajia. Kasvaako Vanhanen johtajaksi se jää nähtäväksi. Hieman tosin epäilen sitä.

Ongelmat tulevat kaatumaan seuraavan hallituksen pulmiksi. Mikäli nousu-uralle ei päästä ja työttömyys yhä lisääntyy. Silloin valtion velanottoa on rajoitettava ja leikkauslistoja on tehtävä ja paljon. Velkamenojen kasvu ja korkoprosenttien nousu ovat väistämättä edessä. Jos lama ei ole kääntynyt, leikkauslistat iskevät kotimarkkinakysynnäniän vähenemisen vuoksi paljon työllistävää pienyrityssektoriin. Tämä kehityssuunta ei vaikuta herkulliselta. Kuitenkin, siinä vaiheessa on varsin kipeitä ratkaisuja pystyttävä tekemään. Onko Vanhasesta tähän, pystyykö hän olemaan uskottava myös silloin, kun omien peruskannattajajoukkojen etuja joudutaan mittavasti leikkaamaan?

Ei seriffin hommaan ole mitään pohjakoulutusta koskaan vaadittu. Pärjäisit toimessa aivan hyvin. Turha vaatimattomuus vain pois ja reippaasti hahmottelemaan hakemusta, mikäli ole tosissasi. Hakemuksessa kannattaa jättää kyllä pois kaikki se, mikä viittaa henkilökohtaisiin ambitioihin. Ylläpito ei pidä keskustelupalstoja siinä tarkoituksessa, että täällä ristiretkiä harrastettaisiin.

Onhan tuo Vanhasen idea ajatustasolla hyvä, mutta miten Vanhanen aikoo sen toteuttaa? Kaikki eivät nytkään pääse opiskelemaan ja joutuvat sivuraiteelle, kuten mainitsit. Vanhasen malli toteutuessaan olisi merkki siitä, että jokainen halukas pääsisi ammatti- ja ammatilliseenkouluun, lukemaan ylioppilaaksi ja pääsisivät yliopistoon, tai kuka minnekin opistoon, vaikkei "älli ihan riitäisikään". Riittäisi, että on halu opiskella ja se takaisi pääsyn kouluihin. Sitä lienee yhtä turha odottaa kuin on kuun vaihtumista vihreäksi.

Sitten tuleekin se varsinainen tenkkapoo. Miten kaikille halukkaille järjestetään paikat? Paikat ovat rajallisia, joten pitäisi kasvattaa luokkakokoja tai rakentaa uusia kouluja. Löytyykö rahaa uusiin kouluihin? Entäs uusiin opettajiin? Tuskinpa, sillä nyt on kova buumi lakkauttaa vanhojakin kouluja rahojen ( ja poliitikkojen taidon) puutteessa. Kouluelämästä nipistetään rajusti ja rahat siirretään kaikkeen turhaan ja toisarvoiseen.

Ja olisihan se aika paha niitti myös pienimmille koululaisille. Heiltä se olisi melko varmasti pois, jos vanhemmille opiskelijoille siirrettäisiin rahaa. Tänä vuonna on lakkautettu ja lakkautetaan pienempiä kouluja mahdoton määrä (mainittiin uutisissa) ja se tuo esim. maaseudulle suuria ongelmia. Koulumatkat pitenevät entisestä 5 kilometristä 50 kilometriin ja se tuo vanhemmille melkoisia haasteita niin rahallisesti kuin ajallisestikin. Pikkuväkeä kun eivät kaikki laske yksinään niille matkoille.

Jos Vanhanen haluaa panostaa koulunkäyntiin, niin tehkööt sen ensiksi vaikkapa lasten ja nuorten hyväksi. Heiltä on koko ajan otettu pois ja heistä on tullut yhä enemmän sairaampia (henkinen puoli), joten nyt olisi aika maksaa takaisin. Ei kuitenkaan taida Vanhasella ja hänen höpöhallituksellaan järki riittää niin hyvään tekoon.

Valtion idea-automaatti kirjoitti:

Onhan tuo Vanhasen idea ajatustasolla hyvä, mutta miten Vanhanen aikoo sen toteuttaa? Kaikki eivät nytkään pääse opiskelemaan ja joutuvat sivuraiteelle, kuten mainitsit. Vanhasen malli toteutuessaan olisi merkki siitä, että jokainen halukas pääsisi ammatti- ja ammatilliseenkouluun, lukemaan ylioppilaaksi ja pääsisivät yliopistoon, tai kuka minnekin opistoon, vaikkei "älli ihan riitäisikään". Riittäisi, että on halu opiskella ja se takaisi pääsyn kouluihin. Sitä lienee yhtä turha odottaa kuin on kuun vaihtumista vihreäksi.

Sitten tuleekin se varsinainen tenkkapoo. Miten kaikille halukkaille järjestetään paikat? Paikat ovat rajallisia, joten pitäisi kasvattaa luokkakokoja tai rakentaa uusia kouluja. Löytyykö rahaa uusiin kouluihin? Entäs uusiin opettajiin? Tuskinpa, sillä nyt on kova buumi lakkauttaa vanhojakin kouluja rahojen ( ja poliitikkojen taidon) puutteessa. Kouluelämästä nipistetään rajusti ja rahat siirretään kaikkeen turhaan ja toisarvoiseen.

Ja olisihan se aika paha niitti myös pienimmille koululaisille. Heiltä se olisi melko varmasti pois, jos vanhemmille opiskelijoille siirrettäisiin rahaa. Tänä vuonna on lakkautettu ja lakkautetaan pienempiä kouluja mahdoton määrä (mainittiin uutisissa) ja se tuo esim. maaseudulle suuria ongelmia. Koulumatkat pitenevät entisestä 5 kilometristä 50 kilometriin ja se tuo vanhemmille melkoisia haasteita niin rahallisesti kuin ajallisestikin. Pikkuväkeä kun eivät kaikki laske yksinään niille matkoille.

Jos Vanhanen haluaa panostaa koulunkäyntiin, niin tehkööt sen ensiksi vaikkapa lasten ja nuorten hyväksi. Heiltä on koko ajan otettu pois ja heistä on tullut yhä enemmän sairaampia (henkinen puoli), joten nyt olisi aika maksaa takaisin. Ei kuitenkaan taida Vanhasella ja hänen höpöhallituksellaan järki riittää niin hyvään tekoon.

ei ainakaan ole varaa että ihmiset jäävät kouluttamatta.

Sille sitä hintaa tulee. Kouluttamaton ihminen elää koko elämänsä sosiaalitukien varassa. Laskeppa kuinka paljon siitä tulee kustannuksia.