Mitä on naisten esineellistäminen?

Maailman kauneimmalla naisella on kaikki kaunista, mitä naisella voi olla. Kauniit huulet, kaunis nenä, kauniit poskipäät, kauniit kulmakarvat, kauniit silmät, kaunis leuka, kauniit hiukset, kaunis kaula, kauniit olkapäät, kauniit rinnat, kaunis selkä, kaunis vatsa, kaunis napa, kaunis takapuoli, kauniit reidet, kauniit sääret, kauniit säärikarvat, kauniit nilkat, kauniit jalkaterät.

Maailman toiseksi kauniimmalla naisella on yksi näistä hieman vähemmän kaunis, kuin maailman kauneimmalla. Maailman kolmanneksi kauneimmalla yksi tai kaksi vähemmän kauniita, jne. Joillakin naisilla ei ole kaunista otsaa, eikä kaunista nenää, eikä kauniita silmiä, eikä kauniita reisiä.

Ja sitten on naisia joilla on vain vähän kauniita piirteitä, Ehkä kauniit silmät ja kauniit sääret.

Jos sitten mies kohtaa naisen, jolla ei ole juuri mitään muuta kaunista, kuin poikkeuksellisen hyvät rinnat, niin on luonnollista, että mies sitten katselee näitä rintoja.

MUUTTA TÄMÄ ON VÄÄRIN!!!!!! Näin huutavat feministit. Vaikka jollain raukalla naisella ei ole juuri mitään, millä vedota miehiin, kuin hyvät rinnat, niin feministin mielestä miehet eivät saa katsella näitä rintoja. Mies muka objektivoi naisen, objektivoi naisen rinnat, ei havainnoin naista kokonaisuutena. Feministien mielestä on niin väärin, niin väärin, että vain rintoja katsellaan.

naisten esineellistämis -termin lanseerasi suomen kieleen sari näre menneellä 1980-luvulla suorana käännöksenä aikansa angloamerikkalaisista feministisistä teoksista, joissa objectificationia käytettiin syvemmässä, kulttuurisessa, mielessä tarkoittamaan naisiin kohdistuvaa ennen kaikkea seksuaalista välineellistämistä.

käsitykset ja arvot ovat tietysti muuttuneet kasari-ajoista. nykyisin ei mm missikisojen kilpailijattaria tai muotimannekiineja pidetä yksinomaan miesten katseille alistettuina objekteina, vaan heille on kehittynyt omat yksilölliset luonteenpiirteensä ja heidät nähdäänkin pikemminkin strategisina sankareina, --kulutusyhteiskunnan suuntaanäyttävinä selviytyjinä. samoin myös mies karaktäärinä on tunkeutumassa visuaalisen kauneudenpalvonnan fokukseen, minkä seurauksena miesten ulkonäköpaineet ovat yleisesti länsimaissa kasvaneet. markkinoinnissa tämä näkyy mm miehille suunnattujen kosmetiikkatuotteiden määrällisenä lisääntymisenä sekä erilaisina ulkonäköön kohdistuvien kuntoilu- ja kehonrakennustuotteiden aggressiivisena markkinointina. dynaamisyys on avainsana nuorekkuuden lisäksi.
tähän miehiin kohdistuvien ulkonäköpaineiden lisääntymisen yhteydessä ei voi olla huomioimatta samaan aikaan tapahtunutta seksuaalisten vähemmistöjen eli lähinnä homoseksuaalien elinolojen parantumista. homomiehiä, kuten myös homonaisia eli lesboja, tuodaan mediassa esille yleensä positiivisissa merkeissä, jolloin korostuneesti nousee esille seksuaalivähemmistöläisyyteen kuuluvaksi esitetty nuorekkuus, elinvoimaisuus sekä moderni suvaitsevaisuus. vielä mainitulla kasariaikakaudella seksuaalivähemmistöt olivat esillä suhteellisen ankeissa konteksteissa, kuten aidsin yhteydessä tai elokuvissa nyrjähtäneinä seksuaalirikollisina.

esineellistämisellä on siis suomessa ainakin kaksi sanakirjamuotoista merkitystä. virallisesti toki esineellistäminen tarkoittaa juurikin tuota abstraktion konkretiaa. esimerkkinä voisin mainita yleisesti tunnetun sanonnan, joka tuntee "oikukkaan tai julman kohtalon". kuten hyvin tiedämme, kohtalo ei ole mitenkään konkreettinen olio, vaan mitä suurimmassa määrin yhteisöllisen mielikuvituksen tuottamaa sopimuksenvaraista meemitietoa. kohtalolla ei ole siis todellista muotoa eikä mittakaavaa. kuitenkin ihminen tarvitsee oman rajallisen käsityskykynsä ja maailmanjärjestyksensä puitteisiin sopivan määritelmän tapahtumienkuluille, jolloin on tietysti luontevaa inhimillistää oman elinkaaren aikana tapahtuneita kausaaliketjun muodostavia sattumuksia näennäisen "järkeviksi" kokonaisuuksiksi. :)

Vain rumat ämmät erottaa sen ja niitä vituttaa kun kukaan ei esineellistä niitä, ja sit niistä tulee feministejä