Joutuukohan kirkko nostamaan kirkollisveroprosentteja ensi vuodelle vai aikooko se selvitä laman yli velanotolla? Luultavasti kirkon tulopohja on huomattavasti heikentynyt johtuen eroajista (suurin osa eroajista parhaassa työiässä) sekä taantumasta (enemmän työttömiä, pienemmät tulot yleensä). Menot ovat kuitenkin ilmeisesti pysyneet monessa paikassa samalla tasolla eikä suuria leikkauksia tai toiminnan tehostamista ole suoritettu.
Toinen asia mikä kiinnostaisi on se, että kuinka kirkon tulee tiedottaa kirkollisveroprosentin nostosta? Voiko esim. Haukiputaan srk päättää syksyllä 2009, että vuonna 2010 kirkollisvero on 25% ja kuntalainen saa tiedon tästä vasta vuonna 2010 (jolloin eroaminen ei enää auta)?
Toinen asia mikä kiinnostaisi on se, että kuinka kirkon tulee tiedottaa kirkollisveroprosentin nostosta? Voiko esim. Haukiputaan srk päättää syksyllä 2009, että vuonna 2010 kirkollisvero on 25% ja kuntalainen saa tiedon tästä vasta vuonna 2010 (jolloin eroaminen ei enää auta)?
Vastaukset 24
Vanhimmat
Kirkko on halki vuosien hoitanut talouttaan hyvin. Jo viime laman aikaan nähtiin, kuinka tulojen hiipuminen pystyttiin loiventamaan sillä, että edellisten vuosien kasvu oli osin laitettu talteen. Samoin tämän kuluvan ja ensi vuoden aikana syödään hyvien vuosien säästöjä. Pitkässä juoksussa on tultava nykyistä vähemmällä toimeen, niinpä henkilöstön määrä vähenee hitaasti luonnollisen poistuman kautta.
Niin kirkkohan saa tulonsa käytännössä ilmeisesti kolmesta lähteestä?
1. Kirkollisvero
2. Yhteisövero
3. Hautainhoitosopimukset
1. ja 3. kohdat laskevat tasaisesti eroamisten mukana ja 2. kohta sen mukaan mitä kulttuuriministeri milloinkin saa päähänsä. Tämä tulojen lasku voidaan varmaan pitkälle kompensoida luonnollisella poistumalla. Tosin henkilöstörakenne muuttuu aina vain vanhemmaksi ja myös rekrytointi on vähäistä. Normaali tapakristitty ei myöskään valita kirkon palveluiden laadusta, koska ei juuri käytä niitä. Kirkko siis jatkaisisi hidasta kuolemistaan, eikä toivomaani jyrkempää alamäkeä välttämättä tule.
Jos taloutta hoidetaan hyvin, miksi sitten on tarve laittaa työntekijöitä pakkolomalle?
Tuo on juuri hyvää talouden hoitoa. Tai no, ainakin talouden hoitoa.
1. Lisää tuloja. Omaisuuden myynti, kirkollisveroprosentin nosto, jäsenten hankkiminen, hautaustoimen maksujen nosto, Wallinille puhelinsoitto...
tai
2. Vähemmän menoja. Pakkolomat, leikkaukset, palkanalennukset...
kirkon ainoat tulolähteet. Ei suinkaan. Kirkolla on grynderitoimintaa, se omistaa sekä asuin -että liikekiinteistöjä, maata ja metsää. Lisäksi sillä on mittavaa sijoitustoimintaa. Miksi ne aina unohdetaan?
Ilmankos yhteisöverosta saatavan osuuden määrää kirkolle nostettiin. Muut vaihtoehdot kun olisivat olleet kirkolle liian noloja: ihmiset olisivat huomanneet, että kirkosta on heille jopa kustannuksia!
En voi muuta kuin ihmetellä "kulttuuri"ministeriä...
Kehityskaaren loppupäässä lienee ratkaisu, jossa kirkko tunnustetaan siksi mitä se on: valtion virastoksi, joka suorittaa yleishyödyllisiä asioita ja siten saa rahoituksensa suoraan valtion budjetista, esim. sosiaalitoimen alta ilman erillistä kirkollisveroa.
tulosvastuullista toimintaa.
tulosvastuullista toimintaa?
Tarkoitatko että suomalaisten taivaaseenpääsyprosentti pienenisi, jos kirkosta tulisi virasto?
miksi pitäisi maksaa päällekkäisistä toiminnoista. Kirkolla on raskas organisaatio, enkä näe mitään järkeä siinä, että valtio sen maksaisi.
noudattaa vanhatestamentillista hyvää taloudenhoitoa. Lihavina vuosina säästetän ja laihoina vuosina säästöjä käytetään.
Näin vuosituhansien aikana hyväksi koettu järjestelmä toimii. Toimisipa yhteiskuntakin näin!
kirkko vaatii valtiolta rahaa. Ja myös saa sitä.
Voiko joku olla vielä noin sinisilmäinen ja tietämätön?
Onko vanhatestamentti vielä muuten voimassa kuin taloudenhoidon osalta ja se yksi lause tietenkin homoista :)
Tiedätkö mikä on yhteiskunta ja miten se toimii?
Joo, ja unohtuu se että säästäminen hyvinä vuosina lopulta aiheuttaa ne huonot vuodet.
Seurakunnan pitää päättää kirkollisvero-% tiettyyn päivään mennessä syksyllä, ja toimittaa tieto verohallinnolle. Seurakunnan ei ole pakko aktiivisesti tiedottaa toimistaan, mutta väistämättä tuo tieto lehtiin menee. Tuota tietoa ei saa salata jos sitä joku kysyy, ja käytännössä seurakunnat itse tiedottavat.
Erojen vaikutus riippuu paljon siitä, mikä on verokertymä ikäluokittain.
Vuonna 2003 eronnut 18-vuotias lukiotaan lopetteleva on nyt 23-vuotias. Suurituloinen hän voi olla lähinnä saatuaan yliopisto-opinnot nopeasti loppuun ja päästyään töihin. Ongelma on, että eroakirkosta.fi -palvelun kautta eronneita vuonna 2003 oli alle tuhat. Uskoisin, että erojen vaikutus verotuloihin on paljon pienempi kuin suorilla laskelmilla saadaan. Toki eroajat eivät ole vain 18-vuotiaita, mutta eipä toisaalta joukossa voi olla montaa 50-vuotiasta isoa pomoa, kun ei ole 50-vuotiaita montaa ensinkään.
Yhteisövero-osuutta puolestaan nostettiin, joten taantuma ei sitä kautta vaikuta kirkkoon.
Suuret ikäluokatkin poistuvat kirkosta lähivuosina, ja ainakin heiltä saatu verotulo pienenee. Tämä ikäpoövi on eläköitymässä ja myös kuolleisuus on korkeampi kuin nuorilla ikäluokilla vastaavan ikäisinä tulee olemaan.
Suurilla ikäluokilla on perinteiset käsitykset ja tavat, joten useilla alkoholin käyttö lisääntyy kun aikaa ja rahaa on.
Ensi vuonna viimeistään kaikki 40-luvulla syntyneet ovat jo 60-vuotiaita.
Minusta tuollainen ihmisten niputtaminen perustuu tietämättömyyteen. Olen yli 60-vuotias ja tunnen pääasiassa vain kirkosta eronneita järkeviä ihmisiä, eikä heistä kukaan ole alkoholisoitunut.
Olen samaa mieltä, ettei saa ihmisiä niputtaa. On kuitenkin tutkittu, että vanhusten alkoholinkäyttö on lisääntynyt ja osittain se on mennyt jopa vakavaksi. Jotkut eivät edes tiedä, että omat isovanhemmat ovat piilojuoppoja. Joskus vanhusten asunnoista löytyy viinakätköjä, kun vanhus on kuollut. Toki jokainen saa juoda alkoholia, jos haluaa juoda, mutta alkoholismia en kenellekään toivo.
Olen eri kommentoija kuin tuo, jolle vastasit. Olen omassa tuttavapiirissäni huomannut, että kaiken ikäisiä eroaa kirkosta, myös perheitä. Joskus lapset jätetään jäseneksi ja usein lapsetkin eroaa tai sitten jos lapset ovat hyvin pieniä, heitä ei ole ehditty välttämättä liittää kirkkoon ollenkaan.
Kirkko voi lähivuosina joutua lakkauttamaan seurakuntia ja virkoja sekä myymään omaisuuttaan. Kirkon toimet eivät kuitenkaan kuulu kirkosta eronneille. Ihmettelen kiinnostustasi. Hoida vain omat asiasi!
Siellä kirkon kassassa on myös eronneitten verorahoja vai onko kirkolla aikomus palauttaa ne? Valtion maksamaan tukeen ja yhteisöverorahoihin ovat osallisia myös kirkosta eronneet.
Luuletko sinä, että kirkon jäsenenä olisit omistamassa kirkkoa.
Niin kauan kuin kirkon toimet vaikuttavat elämääni, olen oikeutettu olemaan myös niistä kiinnostunut.
Lakeja muodostettaessa kirkko käyttää kulisseissa poliittista valtaa. Joten on aiheellista, että myös kirkkoon kuulumattomat "valvovat" kirkon toimintaa.
asti kirkkoon kuulumattomat kansanedustajat eivät saaneet äänestää kirkon asioista. Se jos mikä, oli tosi outoa.
Eivät äänestäjät vieläkään tiedä, kuuluko ehdokas kirkkoon vai ei, jota he kuvan perusteella äänestävät.