mongoolien haarniska?

Muistan lukeneeni jostain että silkki on antibakteerinen aine ja että mongolien silkkipaidat ehkäisivät haavojen tulehtumista. Minä en oikein jaksa uskoa tuohon mongolien "panssarin" nuolen kestävyyteen sillä jousen teho perustuu nimenomaan nuolen leikkaavaan kärkeen.

Terävä nuolen kärki läpäisee helposti mainitsemasi materiaalit vaikka nuolen iskuteho ei ole varmaan kuin 30 joulen luokkaa kun esim. nykyisen 223 Nato kaliiperisen rynnäkkökiväärin luodin muistaakseni noin 2500 joulen luokkaa.

Mongolien paras suoja oli kuitenkin kenties näiden taisttelutapa jossa vältettiin "täyttä" taistelukosketusta viholliseen toisin kuin eurooppalaiset ritarit. Mongolit sotivat miekuiten jousin ja nopeilla hyökkäyksillä.

panssarina kirjoitti:

Muistan lukeneeni jostain että silkki on antibakteerinen aine ja että mongolien silkkipaidat ehkäisivät haavojen tulehtumista. Minä en oikein jaksa uskoa tuohon mongolien "panssarin" nuolen kestävyyteen sillä jousen teho perustuu nimenomaan nuolen leikkaavaan kärkeen.

Terävä nuolen kärki läpäisee helposti mainitsemasi materiaalit vaikka nuolen iskuteho ei ole varmaan kuin 30 joulen luokkaa kun esim. nykyisen 223 Nato kaliiperisen rynnäkkökiväärin luodin muistaakseni noin 2500 joulen luokkaa.

Mongolien paras suoja oli kuitenkin kenties näiden taisttelutapa jossa vältettiin "täyttä" taistelukosketusta viholliseen toisin kuin eurooppalaiset ritarit. Mongolit sotivat miekuiten jousin ja nopeilla hyökkäyksillä.

Mongolien hygieniatason tietäen olisi ollut enemmän kuin paikallaan tuo mainitsemasi silkin antibakteerinen funktio. Noita silkkipaitoja kun kuulemma vaihdeltiin uusiin sitä mukaa kuin vanha lahosi hien ja käytön jäljiltä pois kantajansa päältä..

Tuota tietoa vasten "ei välitön hengenmeno" -kohtaan osunut ja haavasta ulossaatu nuoli saattoi varmasti aiheuttaa hengenmenon viiveellä pahan tulehduksen seurauksena. Eipä silti että nuo mongolit ainakaan paljon pask likaisempia olivat kuin monet muutkaan aikalaisensa, tietämys mistään bakteereista oli tuohon aikaan vielä kaukana ihmiskunnan tulevaisuudessa.

Nuolihan tosiaan leikkaa tiensä kohteen sisään, kuten sanoit. Muistaisin lukeneeni että nuo mongolien nahat käsiteltiin jollain kalaperäisellä aineella joka olisi edelleen "parkinnut" nahkaa lujemmaksi, suojasi rutkasti paremmin kuin joku "raakavuota" ainakin.

"Mongolien paras suoja oli kuitenkin kenties näiden taisttelutapa jossa vältettiin "täyttä" taistelukosketusta viholliseen toisin kuin eurooppalaiset ritarit. Mongolit sotivat miekuiten jousin ja nopeilla hyökkäyksillä"

Mongoleillahan oli parikin taktiikkaa joita sovellettiin pitkälle viedyllä tieteellisyydellä kulloiseenkin taistelutantereeseen sopivaksi. Karkeastihan mongoliratsuväen voi jakaa kevyeeseen ja raskaaseen. Pahaa jälkeä sai usein aikaan juuri se kevyt joka ratsasti kohti vihollista ampuen nuolikuuroja, toinen joukko saattoi kiertää sivustaan samoin nuolikuuroja laukoen.

Vastustajaa pyrittiin heikentämään nuolien tuottamilla tappioilla ja kun hetki oli oikea, hyökkäsi silmille raskas ratsuväki joka oli sitten varustettu peitsillä, pitkillä keihäillä ja helvatan isoilla miekoilla. (Kuvaavasti isoin miekka oli nimeltään zhanmadao joka vääntyy suomeksi suunnilleen "hevosenpilkkomismiekka). Raskaan ratsuväen rynnäköidessä ampui usein vielä jousimiesjoukko nuolikuuroja omiensa päiden yli jatkuvalla syötöllä kohti vihollista.

Tämä vain esimerkiksi siitä että vaikka mongolisoturiiin eniten liitetty ase on jousi niin "kunnon käsikähmä" peitsin, kirvein, sotanuijin ja miekoin ei ollut lainkaan vierasta heidän sodankäynnilleen.

BocksCar kirjoitti:

Mongolien hygieniatason tietäen olisi ollut enemmän kuin paikallaan tuo mainitsemasi silkin antibakteerinen funktio. Noita silkkipaitoja kun kuulemma vaihdeltiin uusiin sitä mukaa kuin vanha lahosi hien ja käytön jäljiltä pois kantajansa päältä..

Tuota tietoa vasten "ei välitön hengenmeno" -kohtaan osunut ja haavasta ulossaatu nuoli saattoi varmasti aiheuttaa hengenmenon viiveellä pahan tulehduksen seurauksena. Eipä silti että nuo mongolit ainakaan paljon pask likaisempia olivat kuin monet muutkaan aikalaisensa, tietämys mistään bakteereista oli tuohon aikaan vielä kaukana ihmiskunnan tulevaisuudessa.

Nuolihan tosiaan leikkaa tiensä kohteen sisään, kuten sanoit. Muistaisin lukeneeni että nuo mongolien nahat käsiteltiin jollain kalaperäisellä aineella joka olisi edelleen "parkinnut" nahkaa lujemmaksi, suojasi rutkasti paremmin kuin joku "raakavuota" ainakin.

"Mongolien paras suoja oli kuitenkin kenties näiden taisttelutapa jossa vältettiin "täyttä" taistelukosketusta viholliseen toisin kuin eurooppalaiset ritarit. Mongolit sotivat miekuiten jousin ja nopeilla hyökkäyksillä"

Mongoleillahan oli parikin taktiikkaa joita sovellettiin pitkälle viedyllä tieteellisyydellä kulloiseenkin taistelutantereeseen sopivaksi. Karkeastihan mongoliratsuväen voi jakaa kevyeeseen ja raskaaseen. Pahaa jälkeä sai usein aikaan juuri se kevyt joka ratsasti kohti vihollista ampuen nuolikuuroja, toinen joukko saattoi kiertää sivustaan samoin nuolikuuroja laukoen.

Vastustajaa pyrittiin heikentämään nuolien tuottamilla tappioilla ja kun hetki oli oikea, hyökkäsi silmille raskas ratsuväki joka oli sitten varustettu peitsillä, pitkillä keihäillä ja helvatan isoilla miekoilla. (Kuvaavasti isoin miekka oli nimeltään zhanmadao joka vääntyy suomeksi suunnilleen "hevosenpilkkomismiekka). Raskaan ratsuväen rynnäköidessä ampui usein vielä jousimiesjoukko nuolikuuroja omiensa päiden yli jatkuvalla syötöllä kohti vihollista.

Tämä vain esimerkiksi siitä että vaikka mongolisoturiiin eniten liitetty ase on jousi niin "kunnon käsikähmä" peitsin, kirvein, sotanuijin ja miekoin ei ollut lainkaan vierasta heidän sodankäynnilleen.

"tietämys mistään bakteereista oli tuohon aikaan vielä kaukana ihmiskunnan tulevaisuudessa."

Kyllähän esimerkiksi mongoolit tiesivät että mädäntyvät ruumiit aiheuttavat tauteja saarretussa linnakkeessa kun ne sinne katapultilla ammutaan.

OsulanKioski kirjoitti:

"tietämys mistään bakteereista oli tuohon aikaan vielä kaukana ihmiskunnan tulevaisuudessa."

Kyllähän esimerkiksi mongoolit tiesivät että mädäntyvät ruumiit aiheuttavat tauteja saarretussa linnakkeessa kun ne sinne katapultilla ammutaan.

sä haukkaat kakkaa tolla teitämys bakteereista jutulla mm.?"

että... kirjoitti:

sä haukkaat kakkaa tolla teitämys bakteereista jutulla mm.?"

Kyllä ne ilmeisesti tiesivät kuinka taudit leviävät kun tahallisesti ampuivat mädäntyviä raatoja kaupunkiin. Mongooleilla oli myös omat alueet minne tekivät tarpeensa kun leiriytyivät... samaan aikaan Euroopassa paskat ja kuset heitettiin ikkunasta kadulle.

OsulanKioski kirjoitti:

"tietämys mistään bakteereista oli tuohon aikaan vielä kaukana ihmiskunnan tulevaisuudessa."

Kyllähän esimerkiksi mongoolit tiesivät että mädäntyvät ruumiit aiheuttavat tauteja saarretussa linnakkeessa kun ne sinne katapultilla ammutaan.

"Kyllähän esimerkiksi mongoolit tiesivät että mädäntyvät ruumiit aiheuttavat tauteja saarretussa linnakkeessa kun ne sinne katapultilla ammutaan"

You bet. Varmasti jo historian aamunkoitosta on kokemus opettanut ihmiskuntaa kaikenlaisten pilaantuneitten raatojen vaarallisuuden.

Ei vain ollut ymmärrystä tuohon aikaan siitä että elävänkin ihmisen likaisella iholla ja varusteissa pesi paljon pahoja näkymättömiä partikkeleita jotka tunkeutuvan esineen työntäminä ruumiin sisään päästessään olivat kuollettavan vaarallisia vaikka haava sinänsä ei olisi ollut haavoittuneelle fataali.

Oma myrkkynsä on tietysti kautta aikain ollut se kroppaan tunkeutunut likainen miekanterä, nuolenkärki tms, siinähän ei suuremmin saunapuhtaus ja puhtaat vaatteet auta jos astuu vaikkapa ihmispaskassa huolellisesti pyöriteltyyn punjikeppiin. Nykypäivänä vain on niin kovan luokan tropit että selviytymismahdollisuudet ovat suorastaan hulppeat verrattuna muutaman vuosisadan takaiseen tilanteeseen, kunhan hoitoa ei joudu odottamaan liian kauan.

Kyllähän vielä "aika äskettäin" vaikka Yhdysvaltain sisällissodassa haavoittuneiden kuolleisuus oli huimaa luokkaa. Ei edes 1860 -luvulla ollut tietoa lääkintäjoukkojen instrumenttien puhtauden merkityksestä potilaan selviytymismahdollisuuksille.

Aika vertahyytäviä esimerkkejä tullut eri lähteissä vastaan mm miten samaa pesusientä käytettiin haavojen pyyhkimeen, huuhtaistiin haaleassa vedessä ja käytettiin seuraavaan mieheen. Voi kuvitella miten iloisesti tulehduksenaiheuttajat hyppivät haavasta toiseen, vesipaljussa huuhtaisu ei ihmeemmin väkeviä bakteereja pelota.

Yleisesti hoitokeinona käytettyä raaja-amputaatiota seurasi lähes aina tulehdus, siitä selviytyminen oli sitten onnenkauppaa. Jotkut selivisivät, hyvin usea ei. Mahdollisuudet selvitä olivat yleensä sitä paremmat (vähemmän huonot voisi olla parempi ilmaisu) mitä kauempaa vartalosta katkaisu suoritettiin.

BocksCar kirjoitti:

"Kyllähän esimerkiksi mongoolit tiesivät että mädäntyvät ruumiit aiheuttavat tauteja saarretussa linnakkeessa kun ne sinne katapultilla ammutaan"

You bet. Varmasti jo historian aamunkoitosta on kokemus opettanut ihmiskuntaa kaikenlaisten pilaantuneitten raatojen vaarallisuuden.

Ei vain ollut ymmärrystä tuohon aikaan siitä että elävänkin ihmisen likaisella iholla ja varusteissa pesi paljon pahoja näkymättömiä partikkeleita jotka tunkeutuvan esineen työntäminä ruumiin sisään päästessään olivat kuollettavan vaarallisia vaikka haava sinänsä ei olisi ollut haavoittuneelle fataali.

Oma myrkkynsä on tietysti kautta aikain ollut se kroppaan tunkeutunut likainen miekanterä, nuolenkärki tms, siinähän ei suuremmin saunapuhtaus ja puhtaat vaatteet auta jos astuu vaikkapa ihmispaskassa huolellisesti pyöriteltyyn punjikeppiin. Nykypäivänä vain on niin kovan luokan tropit että selviytymismahdollisuudet ovat suorastaan hulppeat verrattuna muutaman vuosisadan takaiseen tilanteeseen, kunhan hoitoa ei joudu odottamaan liian kauan.

Kyllähän vielä "aika äskettäin" vaikka Yhdysvaltain sisällissodassa haavoittuneiden kuolleisuus oli huimaa luokkaa. Ei edes 1860 -luvulla ollut tietoa lääkintäjoukkojen instrumenttien puhtauden merkityksestä potilaan selviytymismahdollisuuksille.

Aika vertahyytäviä esimerkkejä tullut eri lähteissä vastaan mm miten samaa pesusientä käytettiin haavojen pyyhkimeen, huuhtaistiin haaleassa vedessä ja käytettiin seuraavaan mieheen. Voi kuvitella miten iloisesti tulehduksenaiheuttajat hyppivät haavasta toiseen, vesipaljussa huuhtaisu ei ihmeemmin väkeviä bakteereja pelota.

Yleisesti hoitokeinona käytettyä raaja-amputaatiota seurasi lähes aina tulehdus, siitä selviytyminen oli sitten onnenkauppaa. Jotkut selivisivät, hyvin usea ei. Mahdollisuudet selvitä olivat yleensä sitä paremmat (vähemmän huonot voisi olla parempi ilmaisu) mitä kauempaa vartalosta katkaisu suoritettiin.

"Oma myrkkynsä on tietysti kautta aikain ollut se kroppaan tunkeutunut likainen miekanterä, nuolenkärki tms, siinähän ei suuremmin saunapuhtaus ja puhtaat vaatteet auta jos astuu vaikkapa ihmispaskassa huolellisesti pyöriteltyyn punjikeppiin"

Eikö amerikkalaissoltut Vietnamissa varustettu maihareilla joissa oli metallilevy kengän pohjassa noiden ansojen takia.