Ihminen on tarkoitettu riippuvuuteen ja sitoutumiseen, sillä vain aidosti toisesta ihmisestä riippuvainen voi löytää rakkauden. Riippumattomuudesta, itsenäisyydestä ja sitoutumattomuudesta käsin rakkauden tavoittelu jää aina pelkäksi tarpeiden tyydyttämiseksi.
Suostuminen riippuvuuteen ja tietoinen sitoutuminen vapauttaa rakastamaan.
Ihmisen jumalasuhde ei ole erillään siitä, miten elämme toistemme kanssa. Jos uskallamme tunnustautua toisistamme riippuvaisiksi, myös rakkaussuhde Jumalaan Jeesuksen Kristuksen kautta tulee ulottuvillemme.
"Minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti"
Matt 28:20
Suostuminen riippuvuuteen ja tietoinen sitoutuminen vapauttaa rakastamaan.
Ihmisen jumalasuhde ei ole erillään siitä, miten elämme toistemme kanssa. Jos uskallamme tunnustautua toisistamme riippuvaisiksi, myös rakkaussuhde Jumalaan Jeesuksen Kristuksen kautta tulee ulottuvillemme.
"Minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti"
Matt 28:20
Vastaukset 7
Vanhimmat
kokonaisuudessaan-kumpa jokainen uskova ymmärtäisi tämän!
Riippuvuuteen suostuminen ei ole helppoa, saattaa olla mahdotonta ihmisen omalle itsekkäälle luonnolle. Mutta jos on saanut Jumalalta lahjan suostua Hänestä riippuvaisuuteen, niin sen jälkeen riippuvaisuuteen myös ihmissuhteista suhtautuu paljon myönteisemmin. Uskoisin tarvittavan ensin sen hyvän kokemuksen riippuvuudesta, ennen kuin voi täysin antautua vajavaisiin riippuvuus-suhteisiin täysin sydämin.
on siina,jos olet riippuvainen Vapahtajaan... et ihmisiin...
ihmis suhteet ..pettaa...erehdymme niissa.. ja lopuksi... viimeisella rajalla olet kuitenkin yksin....jollei sinulla ole turvaa Vapahtajaan.ainoa riippuvaisuus,joka kantaa tuonen rajan taakse.
Olemme kuitenkin uskossammekin riippuvaisia toisista. Herra ei oikeuta meitä kerskaamaan "minun uskostani" vaan "meidän uskostamme":
.......kaikki, mikä on syntynyt Jumalasta, voittaa maailman; ja tämä on se voitto, joka on maailman voittanut, meidän uskomme. 1 joh 5:4
Sitäpaitsi uskonelämämme keskeinen haaste on oppia tunnustamaan, että Herra vaikuttaa täällä keskellämme nimenomaan toisten uskovien muodossa. Jos emme uskalla kääntyä kenenkään uskovan ihmisen puoleen tarvitessamme Herran apua, emme todellisuudessa tunnusta, että Herra asuu omissaan. Silloin emme voi itsekään kasvaa uskossamme, sillä onhan sanottu esim:
.......hän antoi muutamat apostoleiksi, toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset paimeniksi ja opettajiksi, tehdäkseen pyhät täysin valmiiksi palveluksen työhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen, Ef 4:11-12
......Silmä ei saata sanoa kädelle: "En tarvitse sinua", eikä myöskään pää jaloille: "En tarvitse teitä." 1 Kor 12:21
Uskovien yhteys, miten kauniilta se kuulostaa. Silti juuri sen nostaminen Jumalan Sanan rinnalle tarjoaa kasvualustan Jehovan todistajien ja Mormonien kaltaisille sisäänpäin lämpeneville, sisäisesti sairastuneille lahkoille. Tälläkin hetkellä on monia muitakin, jotkin jopa kristillisiä piirejä, jotka hälyttävällä tavalla alkavat yhteisöllisyyden korostamisen kautta lämmetä ja kääntyä sisäänpäin. Pian nekin ovat sellaisia kuin Jehovan todistajat ja Mormonit ovat jo. Sisäisesti sairaita, opillisesti kieroutuneita, mutta yhteyttä ja yhteisöllisyyttä löytyy siitäkin edestä. Jopa niin paljon, että lahkosta eroon haluavia vainotaan lahkolaisten toimesta. Ei yhteisöllisyys ole pääasia, vaan pääasia on Jeesus ja todellisen uskon myötä tulee luonnostaan myös avointa ja tervettä yhteyttä. Jos yhteys ja yhteisöllisyys otetaan pääasiaksi, kasvetaan kieroon.
Ei kai yhteyden käsite tässä ongelma ole, sehän löytyy Jumalan Sanasta. Ongelma on muualla. Tuskin Raamatusta löytyy käsitettä, jota ei olisi joskus ylikorostettu. Toivottavasti emme kuitenkaan keskity väärien tulkintojen ja käytäntöjen vastustamiseen. Silloinhan Jeesus ei olisi pääasia vaan pahan torjuminen.
Kiitos kommentista. On todella tärkeä huomata, että riippuvuuteen antautuminen on äärimmäisen vaikeaa, jos siitä on vain huonoja kokemuksia. Sitäpaitsi vääriä riippuvuuksia maailma on pullollaan.
Siksi onkin hyvä pitää mielessä, että meidän uskomme ja terve riippuvuutemme yhteydestämme uskossa rakentuu keskinäisestä rakkaudesta:
Pitäkäämme huolta toisistamme rohkaisuksia rakkauteen ja hyviin tekoihin. Hepr 10:24
Pitäkää huoli siitä, ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta Hepr 12:15