Tule apuun Oiva!
Selitä, selitä...
2201
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Lama on luonnollinen ilmiö hyvien vuosien jälkeen. Vanhemmat ihmiset ovat niihin tottuneet ja tietävät niiden aikanaan päättyvän. Nuorten, jotka tulevat työelämään juuri laman aikana, tulisi myös muistaa, edessäpäin ovat paremmat päivät.
Kapitlitinen talous on vain tämmöistä, mutta sosilistinen talous oli vielä surkeampi kokeilu. Sen aikana itäisen Euroopan maat köyhtyivät surkeasti, jotta niillä kestää vielä vuosikymmeniä päästä samalle tasolle kapitalismin säilyttäneiden länsimaiden kanssa.
Fuusioreaktiossa suurtuotannon edut olivat ilmeisiä ja Suomelle edullisia. Nyt olemme siirtymässä ketjureaktioiden fissiotalouteen, jossa verkostoituneista arvoketjuista siirrytään kansallisiin liiketoimintamalleihin.
Tässä ajatuksessa köyhien kansantalouksien välttämättömyydestä, esimerkiksi energiaomavaraisuudesta tulee rikkaiden talouksien etuoikeus. Myös erilaisten valuuttojen syntyminen Eurooppaan on täysin realistista. Myös virtuaalisten yhteisöjen merkitystä korostetaan uudenlaisen työttömyyden oloissa. Useilla kuluttajilla on edellytyksiä toimia tehokkaasti myös työttömyyden oloissa uuden tekniikan avulla.
Kriiseistä on tultu ulos aina jossain määrin uusin keinoin. Silti on hyvä muistaa muumien toimintamalli pahojen päivien varalle. Muumit säilövät hilloa niin kuin aina ennenkin, sillä ”huonot ajat tulevat ja menevät” ilman lamaakin.
Kapitalistinen teollisuus joutuu nörtymään nykyään kommunistisen mahdin alla - mm. Kiinalla on rahaa sijoittaa teollistuneisiin maihin ja kotiuttaa siten voitot,
markkinatalous näyttää muuttaneen muotoaan.
Eipä taida löytyä sellaista gurua, joka pystyy ennustamaan pitkälle tulevaisuuteen - varsinkaan siten että lama olisi aina voitettavissa ja sen päättyvän aikanaan - siis taas nousun alkavan kuten ennenkin - ja kaikki kuluttavat samaan tahtiin kuin ennekin. Ehkä nykynuoriso ei ole enää valmis toimimaan kuten "oivat ennenmuinoin", ehkä kuluttamiseen ja ympäristöstä huolehtimiseen kiinnitetään enemmän huomiota ja "entisajan paremmat päivät" eivät enää synny samalla tavalla, kun tehotuottamista ei pidetä ainoana oikeana toimintamallina.