Kuvassa on uhmakkaan näköinen ja sotaisa suomenruotsalainen, vai onko?
TOINEN kuva kyseisestä henkilöstä, joka on tullut ikänään vastaan Kurt Erik Bäckmanista! Kuva lienee kuvatekstin (viipurin valloitus 001) mukaan kesältä 1941, jolloin hän oli 36 vuotias.
http://2.bp.blogspot.com/_uy4vuBbsXMk/SbFwUODOMpI/AAAAAAAAA9E/wOCRw7AMFp4/s1600-h/viipurin valloitus 001.jpg
Täällä on Erkki Ahon juttu miehestä ja kuva on tästä Porvalin kirjasta ja juttukin on sen mukaan kirjoitettu.
Sankarina sotaoikeuteen
http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2009/03/sankarina-sotaoikeuteen.html
Porvali Seppo Talvisodan sankarit. 105 kunnian päivää - 105 legendaa
Valitut Palat, 2004, 340 s.
Paljon enemmän tietoa on Ilmari Turjan kirjassa KUMURI ja Veikko Juraman kirjassa Hannuksela vastaan Laurila.
Kurt E. Bäckman oli kiistelty sotilas, jonka ura sisälsi sekä kiitettyjä että kirottuja jaksoja.
http://www.jrkakkonen.net/KurtB.htm
Jutun lopussa on lainauksia kirjallisuudesta, MUTTA siitä puutuu kaikkein mielenkiintoisimmat kirjat.
Tässä onkin pieni luettelo kirjoista, joissa myöskin kerrotaan samaisesta henkilöstä, eli Kurt Erik Bäckmanista. Kirjoja löytyy hyvin nettidivareista!
Jurama Veikko: Hannuksela vastaan Laurila - eräiden 19. Divisioonan komentajien henkilösuhteista v.1941 sekä näiden suhteiden taustaa ja seurauksia
Marktar Oy, 2002, 141 s.
Turja Ilmari: Kahden everstin taistelu
WSOY, 1989, 169 s.
Martti Sinerma ja Reino Hirviseppä: Kaaderikaskuja
Jukka L. Mäkelän kirja Aunuksen savut, WSOY 1974
Uuno Tarkki: Taistelu Viipurista, 1992
Uuno Tarkki: Miksi menetimme Viipurin, 1996
Puhevikainen majuri 20. Pr:n II pataljoonan komentajana!
Onko hullumpaa juttua kuultu ennen tai jälkeen? Kuinka merkittävä osuus tuolla seikalla oli tapahtumien kulkuun II -pataljoonan osalta? Olihan tiedossa että Bäckmanin kiihtyessä hänen änkytysvikansa paheni niin, ettei puheesta tahtonut saada mitään tolkkua. Tätä 20. Pr:n II pataljoonan komentajan ominaisuutta ja sen osuutta ei Viipurin tapahtumia käsittelevissä kirjoissa juurikaan kerrota, miksiköhän ei? Varmankin häveliäisyyssyistä, koska juttuhan päätyi lopulta itsemurhaan. Kummallista häveliäisyyttä näyttävät nuo sotakirjojen kirjoittajat harrastavan vaikka nyt on jo teloitettujen rintamakarkureidenkin nimilistat kirjoissa ja kansissa!
Kuinka sellainen komentaja voi toimia tiukoissa paikoissa, jos ei pysty puhumaan kunnolla? Eikä varsinkaan kiihtyessään...
Kyllä upseerien virkauran vaatima tehtäväkierto oli viety älyttömyyksiin ainakin tässä tapauksessa. Olisihan tuollainen mies varmaankin pärjännyt jossakin takaportaan esikuntahommissa, mutta etulinjan pataljoonankomentajaksi laitetaan puhevammainen ja erään toisenkin, ehkä pahemmankin, henkilökohtaisen ongelman omaava mies.
Lisäksi hän oli jo saanut aika kyseenalaista mainetta aiemmissa yksiköissä aina 1941 hyökkäysvaiheen tapahtumista alkaen (Juraman kirja)
Tuolta samaisesta linkistä poimittuna:
http://www.jrkakkonen.net/KurtB.htm
Väkivaltainen tiedustelu Tirva 2:n kohdalla 5.11.-43
"Tämän homman täydellinen epäonnistuminen saattoi olla syy maj. Kurt Bäckmanin siirtoon JR 22:een."
Loppuun pieni kevennys aikansa sotilashuumoria:
Kurt Erik Bäcmanin kiitospuhe Syvärillä 1944:
Lähteenä on Jukka L. Mäkelän kirja Aunuksen savut, WSOY 1974. s. 25
"Viimeisenä tai ainakin yhtenä viimeisimmistä viihdytyskiertueista Syvärin alueella kävivät Viipurilaisen osakunnan tytöt piristämässä sotilaita ohjelmanumeroillaan.
Ne lienevät olleet sangen vaikuttavia, koska majuri Kurt Bäckman, jota puhevikaisuutensa takia Bä-Bä-Bäckmaniksi kutsuttiin, innostui pitämään kiitospuheen. Se ei ollut pitkä, mutta tunnepitoinen: - O-o-oli oikein ha-ha-hauskaa saada nä-nä-nähdä täällä muutakin kuin pe-pe-pelkkää pu-pu-purkkilihaa."
Pallen alias Reino Hirvisepän ja Martti Sinerman Kaaderikaskut -kirjassa kerrotaan Bäckmannista parikin kaskua ja toinen meni näin: Bäckman kertoi jollekin upseeritutulleen käyneensä Helsingin reissullaan "jonkinlaisessa änkytysopetuksessa" ja kaveri sanoi tähän "mitä sinä sinne enää menet kun osaat änkyttää jo muutenkin ihan tarpeeksi hyvin"!
Toinen kasku liittyykin Bäckmannin juomatapoihin nuorena upseerina. Hän tapasi olla niitä maan hiljaisia sivusta katsojia joka vain veti kuppia kunnolla. Illan myötä, juuri ennen sammumistaan pöydän alle, hän lauloi aina saman venäläisen laulunpätkän ja senkin varmuuden vuoksi nuotin vierestä. Nämä tarinat on kertonut Palle itse kirjassaan.
Juraman tai Turjan kirjassa on kerrottu kuinka Juva, Bäckman ja Lilius ryyppätessään ja kuppia ottaessaan kertoivat juttua hirmuisesta Hilja Riipisestä sanoen aina lopuksi "Kaamottavaa, höpsis".
TOINEN kuva kyseisestä henkilöstä, joka on tullut ikänään vastaan Kurt Erik Bäckmanista! Kuva lienee kuvatekstin (viipurin valloitus 001) mukaan kesältä 1941, jolloin hän oli 36 vuotias.
http://2.bp.blogspot.com/_uy4vuBbsXMk/SbFwUODOMpI/AAAAAAAAA9E/wOCRw7AMFp4/s1600-h/viipurin valloitus 001.jpg
Täällä on Erkki Ahon juttu miehestä ja kuva on tästä Porvalin kirjasta ja juttukin on sen mukaan kirjoitettu.
Sankarina sotaoikeuteen
http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2009/03/sankarina-sotaoikeuteen.html
Porvali Seppo Talvisodan sankarit. 105 kunnian päivää - 105 legendaa
Valitut Palat, 2004, 340 s.
Paljon enemmän tietoa on Ilmari Turjan kirjassa KUMURI ja Veikko Juraman kirjassa Hannuksela vastaan Laurila.
Kurt E. Bäckman oli kiistelty sotilas, jonka ura sisälsi sekä kiitettyjä että kirottuja jaksoja.
http://www.jrkakkonen.net/KurtB.htm
Jutun lopussa on lainauksia kirjallisuudesta, MUTTA siitä puutuu kaikkein mielenkiintoisimmat kirjat.
Tässä onkin pieni luettelo kirjoista, joissa myöskin kerrotaan samaisesta henkilöstä, eli Kurt Erik Bäckmanista. Kirjoja löytyy hyvin nettidivareista!
Jurama Veikko: Hannuksela vastaan Laurila - eräiden 19. Divisioonan komentajien henkilösuhteista v.1941 sekä näiden suhteiden taustaa ja seurauksia
Marktar Oy, 2002, 141 s.
Turja Ilmari: Kahden everstin taistelu
WSOY, 1989, 169 s.
Martti Sinerma ja Reino Hirviseppä: Kaaderikaskuja
Jukka L. Mäkelän kirja Aunuksen savut, WSOY 1974
Uuno Tarkki: Taistelu Viipurista, 1992
Uuno Tarkki: Miksi menetimme Viipurin, 1996
Puhevikainen majuri 20. Pr:n II pataljoonan komentajana!
Onko hullumpaa juttua kuultu ennen tai jälkeen? Kuinka merkittävä osuus tuolla seikalla oli tapahtumien kulkuun II -pataljoonan osalta? Olihan tiedossa että Bäckmanin kiihtyessä hänen änkytysvikansa paheni niin, ettei puheesta tahtonut saada mitään tolkkua. Tätä 20. Pr:n II pataljoonan komentajan ominaisuutta ja sen osuutta ei Viipurin tapahtumia käsittelevissä kirjoissa juurikaan kerrota, miksiköhän ei? Varmankin häveliäisyyssyistä, koska juttuhan päätyi lopulta itsemurhaan. Kummallista häveliäisyyttä näyttävät nuo sotakirjojen kirjoittajat harrastavan vaikka nyt on jo teloitettujen rintamakarkureidenkin nimilistat kirjoissa ja kansissa!
Kuinka sellainen komentaja voi toimia tiukoissa paikoissa, jos ei pysty puhumaan kunnolla? Eikä varsinkaan kiihtyessään...
Kyllä upseerien virkauran vaatima tehtäväkierto oli viety älyttömyyksiin ainakin tässä tapauksessa. Olisihan tuollainen mies varmaankin pärjännyt jossakin takaportaan esikuntahommissa, mutta etulinjan pataljoonankomentajaksi laitetaan puhevammainen ja erään toisenkin, ehkä pahemmankin, henkilökohtaisen ongelman omaava mies.
Lisäksi hän oli jo saanut aika kyseenalaista mainetta aiemmissa yksiköissä aina 1941 hyökkäysvaiheen tapahtumista alkaen (Juraman kirja)
Tuolta samaisesta linkistä poimittuna:
http://www.jrkakkonen.net/KurtB.htm
Väkivaltainen tiedustelu Tirva 2:n kohdalla 5.11.-43
"Tämän homman täydellinen epäonnistuminen saattoi olla syy maj. Kurt Bäckmanin siirtoon JR 22:een."
Loppuun pieni kevennys aikansa sotilashuumoria:
Kurt Erik Bäcmanin kiitospuhe Syvärillä 1944:
Lähteenä on Jukka L. Mäkelän kirja Aunuksen savut, WSOY 1974. s. 25
"Viimeisenä tai ainakin yhtenä viimeisimmistä viihdytyskiertueista Syvärin alueella kävivät Viipurilaisen osakunnan tytöt piristämässä sotilaita ohjelmanumeroillaan.
Ne lienevät olleet sangen vaikuttavia, koska majuri Kurt Bäckman, jota puhevikaisuutensa takia Bä-Bä-Bäckmaniksi kutsuttiin, innostui pitämään kiitospuheen. Se ei ollut pitkä, mutta tunnepitoinen: - O-o-oli oikein ha-ha-hauskaa saada nä-nä-nähdä täällä muutakin kuin pe-pe-pelkkää pu-pu-purkkilihaa."
Pallen alias Reino Hirvisepän ja Martti Sinerman Kaaderikaskut -kirjassa kerrotaan Bäckmannista parikin kaskua ja toinen meni näin: Bäckman kertoi jollekin upseeritutulleen käyneensä Helsingin reissullaan "jonkinlaisessa änkytysopetuksessa" ja kaveri sanoi tähän "mitä sinä sinne enää menet kun osaat änkyttää jo muutenkin ihan tarpeeksi hyvin"!
Toinen kasku liittyykin Bäckmannin juomatapoihin nuorena upseerina. Hän tapasi olla niitä maan hiljaisia sivusta katsojia joka vain veti kuppia kunnolla. Illan myötä, juuri ennen sammumistaan pöydän alle, hän lauloi aina saman venäläisen laulunpätkän ja senkin varmuuden vuoksi nuotin vierestä. Nämä tarinat on kertonut Palle itse kirjassaan.
Juraman tai Turjan kirjassa on kerrottu kuinka Juva, Bäckman ja Lilius ryyppätessään ja kuppia ottaessaan kertoivat juttua hirmuisesta Hilja Riipisestä sanoen aina lopuksi "Kaamottavaa, höpsis".
Vastaukset 1
Vanhimmat
Viipurin pikajuoksija kesällä 1944: II/20.Pr komentaja, majurina Talvisodassakin.