Mielenkiintoinen on se väite, että ruotsin kieli jotenkin uhkaisi suomen kielen asemaa. Onko väitteelle perusteita? Enemmän tai vähemmän virtuaalisen kielisodan "rintamalinjojen" välissä olevana jää kyllä ihmettelemään ajatuksia, joissa on epäilty suomen kielen olevan huonossa jamassa ja ruotsin kielen sitä uhkaavan.
Mitä sitten ajatuksella tarkoitetaan? Suomen kieli on maan hallinnon, oikeuslaitoksen, elinkeinoelämän ja kulttuurin ehdoton valtakieli. Tilanne on muuttunut olennaisesti 1800-luvun ja 1900-luvun alkupuolen tilanteesta. Kiitos omana aikanaan edistyksellisen fennomaanisen liikkeen.
Mutta 200-luvun tilanteen tarkasteleminen sadan vuoden takasin premissein ei taida olla ihan asianmukaista. Tässä maassa tosiasiassa suomen kielen asema on nnin johtava, että voidaan pelätä ruotsin kielen asteettaista poistumista ja vajoamista harvinaisuudeksi. Joku ilmeisesti pitää tätä kehitystä toivottavana ja haluaisi sitä edistää. Minä en sitä halua. Haluan, että myös ruotsin kieli säilyy maassamme ja sen puhujille annetaan oikeutensa oman kielen ja kulttuurinsa ylläitämiseen. Kokonaan eri asia on se, onko kyseistä kieltä opettaa koko suomalaiselle valtaväestölle. Miielestäni ei välttämättä tähän ole tarvetta.
Nykyiseen ns. suomalaisuustyöhön, jota sen kärjessä edustaa Suomalaisuuden liitto, liittyy lisäksi varsin inhottavia piirteitä siinä loanheitossa, joka kohdistuu ruotsinkieliseen vähemmistöömme. Kyseisen liiton etisen puheenjohtajan Martti Häikiöntäällä esitettyihin arvioihinn voi varsin hyvin yhtyä.
Minua häiritsee suomalaisuuden ystävänä ja tukijana suuresti se, että tuossa propagandassa turvaudutaan liioitteluun, osatotuuksien ja suoranaisten väärien tietojen antamiseen. Sellaisessa suomalaisuustyössä minun on mahdotonta olla mukana enkä voisi kuvitellakaan olevani nykyisen kaltaisen Suomalaisuuden liiton jäsen.
Lopuksi, en näe englannin kielen uhkaavan suomen kielen asemaa; sen sijaan kuinka käykään ruotsin ja saamen. Mutta se on oma juttunsa se.
Mitä sitten ajatuksella tarkoitetaan? Suomen kieli on maan hallinnon, oikeuslaitoksen, elinkeinoelämän ja kulttuurin ehdoton valtakieli. Tilanne on muuttunut olennaisesti 1800-luvun ja 1900-luvun alkupuolen tilanteesta. Kiitos omana aikanaan edistyksellisen fennomaanisen liikkeen.
Mutta 200-luvun tilanteen tarkasteleminen sadan vuoden takasin premissein ei taida olla ihan asianmukaista. Tässä maassa tosiasiassa suomen kielen asema on nnin johtava, että voidaan pelätä ruotsin kielen asteettaista poistumista ja vajoamista harvinaisuudeksi. Joku ilmeisesti pitää tätä kehitystä toivottavana ja haluaisi sitä edistää. Minä en sitä halua. Haluan, että myös ruotsin kieli säilyy maassamme ja sen puhujille annetaan oikeutensa oman kielen ja kulttuurinsa ylläitämiseen. Kokonaan eri asia on se, onko kyseistä kieltä opettaa koko suomalaiselle valtaväestölle. Miielestäni ei välttämättä tähän ole tarvetta.
Nykyiseen ns. suomalaisuustyöhön, jota sen kärjessä edustaa Suomalaisuuden liitto, liittyy lisäksi varsin inhottavia piirteitä siinä loanheitossa, joka kohdistuu ruotsinkieliseen vähemmistöömme. Kyseisen liiton etisen puheenjohtajan Martti Häikiöntäällä esitettyihin arvioihinn voi varsin hyvin yhtyä.
Minua häiritsee suomalaisuuden ystävänä ja tukijana suuresti se, että tuossa propagandassa turvaudutaan liioitteluun, osatotuuksien ja suoranaisten väärien tietojen antamiseen. Sellaisessa suomalaisuustyössä minun on mahdotonta olla mukana enkä voisi kuvitellakaan olevani nykyisen kaltaisen Suomalaisuuden liiton jäsen.
Lopuksi, en näe englannin kielen uhkaavan suomen kielen asemaa; sen sijaan kuinka käykään ruotsin ja saamen. Mutta se on oma juttunsa se.
Vastaukset 50
Vanhimmat
Kiva juttu ioni. Paneppa toimeksi.Mitä olet omalta osaltasi tehnyt?
http://ryyti.blogspot.com/2009/02/suomen-kieli-ahtaalla-suomessa.html
Mitäkö tulen tekemään? En mitään, koska en tällä iällä kovin viitsi ja toisekseen - kuten totesin - asia ei ole kuitenkaan kovin merkittävä. Suomen kieli ei todellakaan ole uhattuna, ei ruotsin eikä muunkaan kielen taholta. En tunne vastenmielisyyttä ruotsinkielisiämme kohtaan. Hajanainen osallistuminen kielikeskusteluun on johtunut mielenkiinnosta siihen kiihkeyteen, jolla sitä käydään. Toisekseen olen voinut havaita varsin selkeitä ja ylilyöntejä ja virheellisiä väitteitä, joista osa on ilmeisimminkin johtunut tietämättömyydestä muun muassa lainsäädännön ja talouden suhteen, joita on ollut toisaalta mukava näiden kysymysten osalta niistä jonkin verran tietävänä korjailla. Osa näitä väitteistä on annettu vastoin ns. parempaa tietoa. Kyse lienee siis perusteettomasta propagandasta.
Tuosta blogikirjoituksesta (Ryyti) ei minulle tullut esille mitään sellaista, joka olisi vakuuttanut minulle suomen kielen olevan ahtaalla ruotsin kielen takia Suomessa.
Itse asiassa on monen suusta täälläkin selitetty, että ruotsin kielen käyttö on supistunut julkisessa hallinnossa, kulttuurissa ja elinkeinoelämässä ja että suomenkielinen väestö ei tosiasiallisesti osaa ruotsia. Siis ruotsi on kielenä menettänyt aiemman merkityksensä. Saman aikaisesti väitetään, että tämä merkityksetön kieli uhkaisi jotenkin suomen kielen valta-asemaa. Kovin vaikeaa tällaista on nähdä, varsinkaan täältä yksikielisestä Sisä-Suomesta käsin. Jokin nyt mättää tässä; merkityksettömäksi käynyt kieli uhkaa valtakunnan pääkieltä.
Joten asia saa minun kohdaltani olla niin kuin se on. Minusta ei tule Suomalaisuuden liiton aktiivia eikä edes passiivikannattajaa. Mikäli liiton linja muuttuisi asialliseksi, saattaisin jäsenyyttä jopa harkita. Häikiö taitaa olla vain arvioissaan oikeassa ja arvion jälkeisten vuosien kokemukset ovat hänen arvionsa merkitystä korostaneet.
Aiheetta enempää ja hyvää kesänjatkoa! Kirjoittelen jos niin hotsittaa.
Ionix kirjoittaa 12.8.09 kello 10.39 näin: "- - ruotsin kielen käyttö on supistunut julkisessa hallinnossa, kulttuurissa ja elinkeinoelämässä ja suomenkielinen väestö ei tosiasiallisesti osaa ruotsia."
Näinhän asia on. Miksi ihmeessä sitten on pidettävä yllä 5 miljoonan enemmistökielisen pakkoruotsitusta: peruskoulun pakkoruotsia, lukion pakkoruotsia, pakollista virkamiesruotsia ja kaikkea noihin liittyvää. Pelkkien kulissien vuoksiko? Onko todellakin mukamas niin, ettei vajaan 0,3 miljoonan kielivähemmistön etuja ja ihmisoikeuksiin kuuluvia asioita voida vähemmällä vaivalla hoitaa. Henrik Gabriel Porthan 1793 (Åbo Tidningar) ilmaisi närkästyksensä silloisesta kielipolitiikasta, silloisen pakkoruotsituksen syistä näin: "Niin, melkein samanlainen kuin se syy, joka sai paavin määräämään kaikki Euroopan kansanheimot - niin monta miljoonaa ihmistä! - joko opettelemaan latinaa tai kuuntelemaan jumalanpalvelusta ymmärtämättä sitä."
Suomenkielisen Suomen on vihdoinkin tehtävä loppu tästä pakollisesta ja naurettavasta kulissien rakentelusta ja ylläpidosta.
Aarnoltin kysymys on ihan aiheellinen, ja toisaalta Ionix on oikeassa todetessaan, että ruotsinkielen asema on käytännössä uhattuna. Joten miten sovittaa yhteen kaksi sinänsä yhtä pätevää vaatimusta, 1) ruotsinkielisyyden säilyminen ja 2) kieliopetuksen ja hallinnollisen kielenkäytön tarkoituksenmukaisuus?
Vaikka hurri olenkin, ymmärrän hyvin Tohmajärveläisten tarpeen osata venäjää eikä niinkään ruotsia, ja on itsestään selvää että kielikiintiöt ja yleinen vaatimus ruotsin hallitsemisesta ärsyttää erittäin monia. En tarkalleen osaa sanoa, miten ja miksi Suomessa on päädytty nykyiseen järjestelmään, mutta käsittääkseni kyse on yrityksestä turvata ruotsinkielisten asema nimenomaan vähemmistönä ilman, että luotaisiin ruosinkielisiä "ghettoja" rannikkoseudulle itsemääräämisoikeuksineen sun muine hankaline erityissäädöksineen. Tarkoitus lienee alun alkaen ollut hyvä, ja ehkä sitä myös voidaan perustella historiallisilla näkökohdilla (ruotsi oli aikaisemmin ainoa hallintokieli, joten siirtyminen yksikielisesti suomenkieliseen hallintoon olisi ehkä ollut liian radikaali toimenpide - mutta kuten sanottu, en tiedä tarkalleen). Toisaalta historian kaivaminen tässä yhteydessä ei ole hyvä ajatus, sillä herätetään puolin toisin henkiin typeriä vanhoja haamuja, jotka joutavat jo unohtumaan jos ei nyt sitten väen väkisin haluta lietsoa vihamielisyyttä kansanryhmien välille.
Pakkoruotsin ja virallisen kaksikielisyyden logiikka on minun mielestäni pähkinänkuoressa seuraavanlainen: Suomen (Ahvenanmaata lukuunottamatta) ruotsinkieliselle väestölle ei tarvitse luoda ja/tai ylläpitää erityisiä vähemmistöalueita, koska jokaisella ruotsinkielisellä henkilöllä on lain mukaan oikeus saada asiansa (viranomaisten edessä) hoidetuksi ruotsinkielellä missä päin maata tahansa. Jotta tämä järjestelmä voitaisiin käytännössä toteuttaa, on tietysti varmistettava, että Suomesta löytyy ruotsia hallitsevia virkamiehiä (ja lääkereitä, ja inisinöörejä jne). Ja jotta virkamiesruotsi voitaisiin totetuttaa, on kouluissa opetettava tuleville virkamiehille ruotsia.
Paperilla systeemi saattaa näyttää hyvältä, mutta käytännössä se ei toimi ja kumpikin kieliryhmä on ihan ymmärrettävistä syistä tyytymätön. Suomenkieliset kokevat ruotsin opettelemisen turhaksi ajan ja resurssien tuhlaamiseksi (ja moni ei varmaan eläissään edes joudu tekemisiin yhdenkään ruotsia puhuvan suomenruotsalaisen kanssa), ruotsinkieliset taasen eivät käytännössä kuitenkaan saa palveluja ruotsiksi, koska pelkkä kouluruotsi ei anna riittäviä taitoja sujuvaan kielenkäyttöön mutta enempääkään ei voida vaatia. Lisäksi ruotsinkielisiä paikkakuntia voidaan valtiovallan mielestä surutta suomenkielistää viralliseen kaksikielisyyteen vedoten, eli ei pidetä tarpeellisena varjella ruotsinkielisten asuttamia paikkakuntia suomenkielistämiseltä kun hallintoa tehokkuuden nimissä uudistetaan ja kuntia liitetään yhteen. Näin ollen nykyjärjestelmä saattaa itse asiassa olla uhka ruotsinkielisyyden säilymiselle, mutta ikävä kyllä RKP, folktinget jne ovat tässä asiassa jossain määrin juuttuneet vanhoihin ajatusmalleihin ja kaavoihin. Perustuslain muuttaminen ei myöskään käytännössä ole mikään ihan yksinkertainen asia.
Olipa kerrankin yritystä tasapainoiseen ajatteluun tässä ikäväksi värittyneessä "kielisodassa". Suomalaisuuden Liittokaan ei ole ottamassa vähemmistökielisiltä mitään ihmisoikeuksiin kuuluvaa, sillä niihin oikeuksiinhan ei voi kuulua enemmistön minkäänlainen pakkoruotsittaminen, josta 2/3:n enemmistö haluaa päästä eroon poliittisen eliitin päätöksistä huolimatta. Ei Ruotsissakaan suomen kielen säilyminen ole riippuvainen 9 miljoonan ruotsalaisen pakkosuomettamisesta. Se säilyy tai on säilymättä aivan muista syistä. Vaikka Suomesta tulee aikaa myöten yksikielisesti suomenkielinen, ruotsin kieli säilyy täällä hamaan tulevaisuuteen, ja ruotsinkielinenkin vähemmistö voi elää ja toimia arvostettuna vähemmistönä. Sitä tämä "puolihurri hesasta" odottaa, jonka kirjoituksessa ei ole väähääkään minkään sortin arroganssia eikä kiihkoa.
Onko virtuaalisessa kielisodassa useita rintamia? Minä olen kyllä huomannut vain yhden rintaman joka sotii keksimiään satuolentoja vastaan. Mitä satuolentojen ja netifennojen linjojen väliin jää?
Virtuaali on suomennettuna muka. Siis käytä sanan virtuaali kohdalla aina sanaa muka.
Ei tuo käännös nyt mitekään hyvin toimi, ja siksi virtuaalinen on parempi, vaikka se alkuperäisaeti onkin lainasana ainakin germaanisista kielistä.
Varmasti löytyy vivahteiltaan osuvampiakin synonyymejä rikkaasta suomenkielestämme.
suomen kielen asemaa? Missä ja milloin?
Toisaalta, jos käytetään samoja argumentteja kuin ruotsinkieliaktiivit, niin silloin meidän pitäisi olla äärettömän huolissamme suomen kielen asemasta esimerkiksi Ruotsissa, jossa sitä ei ruotsin kansa jostain syystä pakolla opiskele - suomen kieli lienee siis viittä vaile kuollut siellä.
Rädyn sanoilla viittaan tällä kertaa siihen että kielipoliittisesti Ruotsi on Suomea vähemmän tasa-arvoinen, eli siis huonompi. Mutta onhan siellä tietysti kaksikielisyyden kannalta paljon heikommat lähtökohdat.
Meillähän aikoinaan kävi niin että nostimme toisen kielen viralliseksi siksi että se oli maan pääkieli. Ja sitten vain emme viitsineet hölmöillä ihan niin ryhtinaallisesti että olisimme räjäyttäneet jo hyvin toimivat ruotsinkieliset rakenteet. Emmekä viitsi edelleenkään vaikka jotkut tämän palon pyromaaneiksi tai räjäyttämisen terroristeiksi ilmoittautuisikin.
kakiskielisyydelle? Lähtökohtahan on nimenomaan se, että siellä on aina ollut suomea puhuva vähemmistö - jo paljon ennen 70-lukua. Suomalaiset ja suomen kieli kuuluu kiinteästi Ruotsin historiaan. Meillä on yhteistä historiaa - mutta kahdet pelisäännöt...
Minusta ruotsinkielisten olisi jo aika niellä ylpeytensä, sillä tasa-arvoa ei ole mahdollista vaatia aivan kaikissa asioissa. Ei pieni kielivähemmistö voi odottaa, että sillä olisi mahdollisuus yhtä rikkaaseen elämään omalla kielellä kuin maan suurella enemmistökieliryhmällä. Se ei valitettavasti vain ole mahdollista.
Valittamaan voitte ryhtyä vasta sitten, jos teiltä evätään perusoikeudet ja - palvelut sen takia, että äidinkielenne on ruotsi.
Itä-Ruotsissa mentiin kielellisesti ikäänkuin peppu ensin puuhun. Tällä alueella oli suomenkieliset enemmistössä, mutta koko maan virallinen virkakieli, ja ainoa toimiva opetuskieli oli ruotsi. Länsi-Ruotsissa tilanne oli pääkielen suhteen toinen. Siellä ruotsinkieli oli enemmistökieli.
Sittemin maa jakautui kahtia Ruotsiksi ja "mutkan kautta" Suomeksi. Molemmissa oli jo kielelliset instituutiot yhdellä kielelä: ruotsiksi.
Ruotsiassa tilanne oli luonnollinen koska kieli oli selkeä enemmistökieli. Mutta Suomessa suomenkieli oli melkein yhtä selvästi enemmistökieli. Siksi Suomesa päädyttiin pönkittämään suomenkielestä "toista kotimaista". Toinen vaihtoehto olisi luultavasti ollut kielen hidas kuolema jos koko kansaa ryhdyttäisiin kouluttamaan mutta vain ruotsiksi. No onneksi päätimme silloin viisaasti. Mutta täysin hullujen hommaahan olisi ollut fennomaaninen ajatus että ruotsinkieli väkisin tukahdutettaisiin. Näin siis syntyi meidän kaksikielisyytemme.
"Minusta ruotsinkielisten olisi jo aika niellä ylpeytensä, sillä tasa-arvoa ei ole mahdollista vaatia aivan kaikissa asioissa. "
Enköhän minä ja rymäni ole vapaa vaatimaan samaa kuin muutkin. Epärealistista on luulla sen toteutuvan kaikilta osin. Mutta sitähän ei kukaan luulekaan.
"Valittamaan voitte ryhtyä vasta sitten, jos teiltä evätään perusoikeudet ja - palvelut sen takia, että äidinkielenne on ruotsi."
Mitäköhän sinä tuolla tarkoitat? Oliko tarkoitus kirjoittaa että suot meille armollisesti mahdollisuuden valittaa jos meiltä evätään OMAKIELISET perusoikeudet ja palvelut. No niitähän tässä varjellaan. Mutta jos tarkoitit tuon ihan sanatarkasti niin silloin olet vinksahtanut.
kuin Suomikin. Mikään ei estäisi.
Miksi se ei kuitenkaan ole? No siksi, ettei siinä olisi mitään järkeä. Kuten ei ole Suomenkaan kaksikielisyydessä. Kyllä vähemmistölle riittää tunnustettu vähemmistön asema, ja se olisi suomenruotsalaistenkin pikkuhiljaa syytä hyväksyä.
Mutta kyse onkin pitkälti siitä, että ruotsia puhuvat ovat tottuneet olemaan erityisasemassa yhtä lailla kuin suomenkieliset ovat samalla alisteisessa asemassa ruotsinkielisiin nähden. Tästä perinteestä suomenruotsalaiset eivät hevin luovu.
Edelleen pitäisi suomalaisen piikoa ja palvella suomea täydellisesesti osaavaa "kartanonherraa" hänen pyhällä äidinkielellään. Ja tällaiseen simputusasenteeseen jotkut liittävät vieläpä sanan sivistys...
Sinä ja ryhmäsi saatte ihan tasan tarkkaan samat palvelut kuin muutkin. Vai onko esimerkiksi joku kunnillinen virasto, terveyskeskus yms kieltäytynyt palvelemasta sinua, koska olet ruotsinkielinen?
Kylklähän Ruotsin kaksikielisyydessä olisi järkeä. Hinta olisi vain korkea. Heillähäön pitäisi rakentaa kakkki instituutiot. Meillä riittää kun ylläpidetään jo aikoja sitten kyhättyjä rakennelmia.
Se on juuri se pieni ero. Suomessa nostetiin toinen kieli viralliseksi, suomenkieli, siksi että Ruotsin jakautumisen jälkeen se oli alueellamme suuren enemmistön kieli. Jos suomenkieliset olisi ollet vähemmistössä niin sen nostamiseen ei oltaisi ryhdytty ja tilanne olisi sama kuin Ruotsissa.
Jos Suomen kielipolitiikkaa aivan oikeasti - juhlapuheiden ja kohteliaisuuksien ulkopuolellakin - ihastellaan maailmalle mahtavana esimerkkinä, niin kummallista kun mikään muu maa ei sitä ole omaksunut ja kopioinut.
No, ei tietenkään ole, koska tosiasiassa mm. taloudellisesti ja kansan kielitaitovarannon kannalta suomalaisessa kielipolitiikassa ei ole mitään järkeä. Laittaa nyt koko kansa piikomaan ja pokkuroimaan pienen, edelleen siirtomääisäntä-mtentaliteettia edustavan kielivähemmistön edessä - monissa maissa siitä olisi vakavia seuraamuksia.
Tämä iänikuinen käsitys suomenruotsalaisista jonain siirtomaa-herroina on todella ikävä, ja siitä pitäisi jotenkin päästä eroon. On tietysti totta, että entisinä aikoina "yläluokka" oli ruotsinkielistä, mutta Suomi-filmeistä ja kartano-romaaneista tutut ruotsinkieliset patruunat ovat jo aikoja sitten kuopattu - ja valtaosa ruotsinkielisestäkin väestöstä on aina ollut ns tavallista kansaa.
Mutta niin tai näin, nykypäivän suomenruotsalaiset ovat, joitakin erittäin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta, ihan tavallisia ihmisiä jotka eivät miellä itseään miksikään yläluokaksi. Ruotsinkielisillä paikkakunnilla ihmiset elävät ihan samalla tavalla kuin vastaavanlaisilla suomenkielisillä alueilla, eli on maanviljelijää, pienyrittäjää, toimihenkilöä ja tehdastyöntekijää, ja jotkut harvat kirjaniekat ovat lukeneet itsensä lääkäriksi, juristiksi tms asti. Ihmisillä on tietysti samanlainen tunneside kotikyläänsä kuin suomenkielisilläkin, ja perinteitä halutaan ylläpitää ja vaalia eikä omaa paikkakuntaa koskevaa ulkopuolisten kritiikkiä katsota hyvällä. Ruotsinkielisillä alueilla tähän kotiseutu-kulttuuriin kuuluu tietysti myös ruotsinkielisyys, mutta se ei missään nimessä ole mitään "siirtomaamenttaliteettia".
Hyvin harvassa maassa on historia toistanut Suomen koukeroita. Ukraina on tosin jossain määrin samantapainen esimerkki. Siellä enemmistökieli nostettiin viralliseksi heti kun maa itsenäistyi. Venäjänkielen status on hiukan auki, koska ukrainalaiset kuten monet muut jotka pääsivät irti irvokkaasta hirmuhallinnosta helusivat "kostaa".
Käytännössä Ukraina on kaksikieilinen, ja tekisi viisaasti jos se sellaisen pysyisikin ja virallistaisi tämän kannan. Vironkin kannattaisi miettiä asiaa hartaasti, niin sisä- kuin ulkopoliittisista syistä. Mutta sielläkin haavat ovat vielä osittain auki.
"No, ei tietenkään ole, koska tosiasiassa mm. taloudellisesti ja kansan kielitaitovarannon kannalta suomalaisessa kielipolitiikassa ei ole mitään järkeä."
Taloudellisesti kaksikielisyyden alasajo olisi typerää, sen verran pienet ovat ylläpitokustannukset hyötyihin verrattuina. Suomalaisten kielitaitovaranto on sekin kansainvälisesti mitattuna todella hyvä.
Jos tuo "kielitaitovarantohöpötys" pitäisi paikkansa niin hurrien kielitaidot pitäisi olla heikompia kuin suomenkielisillä. Nehän joutuvat lukemaan kouluissa, ja oppimaan myös käytännössä, suomenkieltä paljon enemmän kuin suomenkielisten ruotsia. Hurreilla on kuitenkin keskimäärin paremmat käytännön vieraan kielen taidot, vaikka ne opiskelevat esim. englantia vähemmän kuin suomenkieliset.
Kun mietimme taustoja maamme kaksikielisyydelle niin ne täytyy penkoa historiastamme, vaikka tietysti kaikki aina muuttuu.
Omintakeinen historiamme yhdistettynä yleismaailmallisiin virtauksiin selittää miksi meidän kiellakimme poikkeaa tältä osin muiden maiden käytännöstä. Siski on siis älyvapaata argumentoida meidän malliaame vastaan vertaamalla muihin maihin.
Suomenruotsalaiseten sosiotaloudellinen jakauma oli täysin sama kuin suomenkielisten, sillä pienellä erolla että luokkayhteiskunnan aikaan yläluokka ruotsinkielistyi (koska se oli ainoa opetuskieli ja valtakunnan virallinen kieli).
1800-luvun yleiseurooppalainen kansallisromanttinen muotivirtaus, sekä maamme ulkopoliittinen tilanne oli ne ulkoiset tekijät jotka vaikuttivat ja innoittivat joitakin suomalaisuustyöhön. Työn tekijät olivat yläluokan suuri osa. Näistä vain osa ryhtyi fennomaaneiksi - eli yhden kielen mallia ihannoviksi ehkä jälkikäteen arvioiden jopa hiukan fanaattisesti asiaan suhtautuen.
Fennomaanien ja muiden suomalaisuuden rakentajien ero oli vain se että muiden mielestä molemilla kielillä piti pystyä eläämään, joka tarkoitti toisaalta suomenkielen, kultuurin ja varsinkin kolutuksen nostaminen, ja toisaalta sitä että ruotsinkielikin sai jatkua elävänä.
Kun sitten 1920-30 luvuilla kansallisuusromantiikka vaihtui äärikansallisuusliikkeeksi fennomaanien yksisilmäinen fanaattisuus oli jo rasite - eikä se sen jälkeen ole oikein koskaan noussut merkittäväksi.
Suomalaistyötä, eli suomenkielisten instituutioiden kehittäminen hoitui jo ihan itsestään synnynnäisten suomenkielisyten voimin. Heidän piirissään ei haikailtu yhden kielen malliin, vaan saatettiin loppuun "nuoremman virallisen" kielen instituutioiden rakentaminen vanhempien ruotsinkielisten rinnalle.
"Kokonaan eri asia on se, onko kyseistä kieltä opettaa koko suomalaiselle valtaväestölle. Miielestäni ei välttämättä tähän ole tarvetta."
Juuri näin. Olen samoilla linjoilla.
Ihan toinen asia on sitten että mitä minä tekisin jos minulla olisi päättäjän vastuu, eikä vain nettihölöttäjän vapaus. Uskaltaisinko oikeasti kokeilla jotain muuta mallia kuin nykyistä, jos kuitenkin minä kuten sinäkin toivon maamme kakikielisyyden mainitsemallasi tavalla jatkuvan?
"Lopuksi, en näe englannin kielen uhkaavan suomen kielen asemaa; sen sijaan kuinka käykään ruotsin ja saamen. Mutta se on oma juttunsa se."
Ruotsissa päättäjät näkevät englanninkielen uhkaavan kansallisia kieliä. Oletko eri linjoilla vai johtuuko tämä siitä että ruotsin- ja englanninkielen läheinen sukulaisuus rapauttaa, köydyttää ja heikentää ruotsinkieltä nopeammin kuin suomenkieltä?
vaan monikielinen maa.
Toisekseen, Suomi on aina ollut monikielinen maa ilman, että kansalaisia on pakotettu opettelemaan kaikkia maan kieliä.
Kolmannekseen, ruotsin kieli ei takuulla kuole tästä maasta mihinkään, vaikka kaikista ruotsin kielen osaamisvelvoitteista luovutaan.
No muiden vähemmistökielten osalta sovellamme Ruotsin mallia. Eli kaikki ne kielet jotka edellyttäisivärt että rakennetaan uusia istituutioita tasavertaisuuden nimissä, saavat "pärjätä" hiukan vähemmällä.
Ruotsissahan on vanhastaan olemassa täysimittaiset rakenteet vain yhdelle kielelle. Meillä ne on kahdelle kielelle, koska aikanaan päätettiin nosta toisenkin kielen, suomenkielin, viralliseksi. Syy oli yksinkertainen: suomenkieli oli lukumääräisesti maamme pääkieli.
"ruotsin kieli ei takuulla kuole tästä maasta mihinkään, vaikka kaikista ruotsin kielen osaamisvelvoitteista luovutaan."
Tuo on helppo väite heittää, mutta päättjät kantavat myös vastuun päätöksistään. Siksi se ei heille ole yhtä helppoa.
Vai onko suomen kieli kuollut Ruotsista? Tai saamen kieli Suomessa?
Suomen kaksikielisyys on kansainvälisessä vertailussa kummajainen. Mutta niin on Suomen historiakin. Omaan historiankulkuumme nähden mallimme on luonnollinen ja toimiva.
Eli vertailut esimerkiksi Ruotsiin tai laajennettuun Itämeren alueeseen (aina Sveitsiin asti) on silkkaa typeryyttä tai suorastaan asenteellista.
Suomen kieli ei ole ollut enemmistökieli Ruotsissa, eikä saamen keili Suomessa.
Suomessa virallistettiin toinenkin kieli, suomenkieli, ensimmäisen lisäksi koska se sattui olemaan enemmistökieli siinä vaiheessa kun Ruotsi jakautui.
on kummajainen. Sitähän se on. Onneksemme meillä on kuitenkin kaikki mahdollisuudet muuttaa asioita niin, ettei Suomen kielipolitiikka ole enää tulevaisuudessa maailmallakin kummastusta herättävää.
Miksi Suomen kielipolitiikkaa ei saisi verrata naapurimaahamme Ruotsiin, johon joka tapauksesa muutenkin vertaamme itseämme monissa asioissa ja otamme sieltä päin mallia? No, tietenkin siksi, että se on joidenkin mielestä kovin kiusallista...
Eipähän se ole ruotsinkaan kieli enemmistökieli Suomessa, että virallinen asema ei muuta kuin pois.
Olisi sangen typerää muutta kielipolitiikkaamme. Sitä hän ihaillaan kautta maailman. Se on myönteisessä mielessä kummajainen. Sitä mieltä ovat sekä maanmiehemme että ulkomaailma.
Toki saa verrata, ja sitähän tehdään, mutta silloin on muistettava että verrataa keskenään lähtökohdiltaan eri asioita. Looginen johtopäätös vertailusta ei siis ole se etä jomman kumman malli on huono. Molemmat ovat kohtalaisen hyviä vaikkei tietenkään ole samankaltaisia. Samankaltaisuuden ihannointi on typerää.
Piiiiitkä vittu ja lähde soutaan sinne ihannemaahas Ruotsiin.
Piiiiitkä vittu ja lähde soutaan sinne ihannemaahas Ruotsiin.
"Sääli suomalaisuustyötä "
Säälijöitä on paljon, kuten esim:
Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Erkki Pennanen:
Suomalaisuuden liitosta ja kaksikielisyydestä
Helsingin Sanomat - pääkirjoitus - 2.9.2002
Hienon nimen likaajat
"Suomalaisuuden liitto perustettiin 1906 J. V. Snellmanin syntymän satavuotispäivänä vaalimaan suomen kieltä ja suomalaista kirjallisuutta sekä herättämään kansallishenkeä.
Valitettavasti niin hienon nimen omaava järjestö on joutunut virallisesti hyvän kielisovun maassa ahdasmielisten kielikiihkoilijoiden johtamaksi.
Liitto on keskittynyt nostattamaan suomalaista kansallistuntoa kampanjoimalla ruotsin kieltä, suomenruotsalaista vähemmistöämme sekä ”entistä siirtomaavaltaa” Ruotsia vastaan 1930 luvun henkeen, vaikka tämän päivän Suomi on aivan toinen maa.
Suomalaisuuden liiton alennustilaa kuvaa sinänsä, että se saa nykyisin hyvin vähän huomiota julkisuudessa suomenkielisellä taholla. Liiton aktiivijäsenten määrä on muutama sata.
Suomalaisuuden liitto on kuitenkin tähän saakka vastannut itsenäisyyspäivän valtakunnallisesta lipunnostotilaisuudesta Helsingin Tähtitorninmäellä. Lippukulttuurin vaalimisen ja valistuksen jakamisen nimissä se on myös saanut vuosittaista valtionapua, mikä on ollut sen suurin yksittäinen tulonlähde.
Suomalaisuuden liitto on kuitenkin kieltäytynyt jyrkästi lippukulttuurin levittämisestä ja tiedon jakamisesta ruotsin kielellä. Sillä perusteella sisäministeriö puolitti viime vuonna valtionavun, koska järjestö ei kerran suostunut hoitamaan ruotsinkielistä palvelua.
Nyt sisäministeriö on päättänyt lopettaa avun kokonaan sillä perusteella, että ministeriö on ottanut lippuvalistuksen kokonaan omaan hoitoonsa. Menettely on näppärä tapa päästä maksamasta valtionapua järjestölle, jolle sitä ei kaiken järjen mukaan pitäisikään maksaa.
Ruotsin kieli on Suomalaisuuden liiton vihapropagandan keskeinen kohde. Verkkosivuillaan Suomalaisuuden liitto jakaa itsestään tietoa kyllä englanniksi ja esittelee joukon suuria suomalaisia ("great and famous Finns"). Se ilmoittaa olevansa englanniksi Finnish Alliance, saksaksi Verband für das Finnentum ja ranskaksi La Ligue Finlandaise. Ruotsinkielistä käännösnimeä se ei suostu edes mainitsemaan, puhumattakaan toimintansa ruotsinkielisestä esittelystä.
Suomalaisuuden liiton verkkosivuilta voi lukea Suomen kaksikielisyyden kalleudesta, lasten kielikylpyyn pakottamisen vaarallisuudesta, ruotsalaisten omistamien (ruotsinmaalaisten) yritysten häikäilemättömästä taloudellisesta vallankäytöstä Suomen kansaa vastaan ja niin edelleen.
No kyllähän internetiin paljon törkyä mahtuu, eikä sille mitään voi. Kansalaiset esittäkööt mielipiteitään vapaasti keskustelusivuilla. Mutta että sellaista tapahtuu ja vulgääripropagandaa levitetään myös Suomalaisuuden liiton nimissä, on jo eri asia.
On hyvä, että kokoomuslainen sisäministeri Ville Itälä on jo aikaisemmin kiinnittänyt huomiota Suomalaisuuden liiton vastenmielisiin piirteisiin. Vapaassa maassa yhdistystoiminnan ja mielipiteen vapaus ovat tärkeitä arvoja. Vaikka Suomalaisuuden liiton toiminnassa on arveluttavia ja Suomen ruotsinkielistä kansanosaa loukkaavia piirteitä, niihin puuttuminen juridisin toimin voi olla vaikeaa ja epäviisasta. Olan kohauttamista ei toisaalta pidä jatkaa loputtomiin.
Hienointa olisi, jos Suomalaisuuden liiton nimen likaamisesta huolestuneet kansalaiset lähtisivät mukaan järjestön toimintaan ja palauttaisivat sen sivistyneille urille sanoutumalla irti vähemmistöön kohdistuvan kielivihan ja Ruotsin vastaisuuden lietsonnasta.
Ruotsin kieli sinänsä ei uhkaa suomen kielen asemaa.
Sen sijaan PAKKORUOTSI todellakin uhkaa.
Pakkoruotsi vie resursseja äidinkielen opetukselta..
Pakkoruotsiin käytettävät resurssit tulisikin kohdistaa äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen, erityisesti korkeakouluissa.
Nykyään joissakin korkeakouluissa opetetaan ENEMMÄN pakkoruotsia kuin äidinkieltä.
Miten meillä ns. sivistysmaassa on varaa laiminlyödä maamme pääkielen opetusta ?
Suomen kielen opetusta tulee tehostaa, niin suomenkielisille kuin maahanmuuttajille ja ruotsinkielisillekin..
Ruotsinkieliseen kansanosaan kohdistuva vieroksunta on seurausta vuosikymmeniä jatkuneesta pakkoruotsin pakkosyötöstä.
Maammehan toimii suomen kielellä- ja sitten päätökset käännetään ruotsiksi.. Siis käännöskaksikielisyyttä, ei mitään "elävää kaksikielisyyttä".
Vai millä kielellä luulette RKP:n tekevän lehmänkauppojaan hallituksessa ?
Miksi siis valtaväestöä edelleen kiusataan pakkoruotsilla ?
Suomalaisuushan voi olla suomen-, ruotsin- , venäjän-, englannin- tai vaikka kiinankielistä.. Miksi ruotsin kielellä on niin ylikorostunut asema vielä 2000-luvullakin ? Ruotsin kieli kyllä säilyy rikkaiden säätiöiden rahoilla ilman nykyisiä valtion massiivisia tukitoimiakin.
Kohtuus kaikessa, myös ruotsin kielen tukemisessa.
Göbbelskin ylpeä, jos eläisi.
sitä näytettiin eilen pääuutisissa.
"Nykyään joissakin korkeakouluissa opetetaan ENEMMÄN pakkoruotsia kuin äidinkieltä."
TKK:lla ei ollut yhtään tuntia suomea. Sen sijaan oli pakko suoritaa virkamiesruotsi. Suomea, englantia ja japania tarvitsen joka päivä töissä. Ruotsia en ole tarvinnut kertaakaan.
Ymmärrän ruotsin opetuksen mutten sen pakollisuutta.
Olen ollut jo kauan sitä mieltä että vain diplomi-insinöörit osaa hoitaa asiat järkevällä tavalla. Kun mukana roikkuu ekonomeja, humanisteja ja muuta poppoota niin tuloksena on se että kouluissa pakko-opetetaan kieliä joita ei koskaan tarvitse.
pakko-englannittajanörtti ole juurikaan panostanut suomen kielen opiskeluun ja lisäksi on havaittavissa pahaa englannin kielen ylialtistuksen aiheuttamaa typeryyttä.
Ei ole kaltaisistasi diplomi-insinööreistä tämän maan johtoon, onneksi.
Etkös sinä ole se datanomi-tyttö?
"TKK:lla ei ollut yhtään tuntia suomea. "
Itseasiassa oli.
TKK:n kielikeskus järjestää tieteellisen kirjoittamisen ja puheviestinnän opetusta osana eri laitosten ja tiedekuntien kandidaattiseminaareja. Tieteellisen kirjoittamisen osuus antaa opiskelijoille perustiedot, joita tarvitaan kandidaatintyön kirjoittamiseen. Kandidaattiseminaarin yhteydessä kirjoitetaan kypsyysnäyte, jonka kieliasu tarkastetaan. Puheviestinnän osuudessa annetaan perustietoja esittämistaidoista ja esityksen havainnollistamisesta. Luennoilla käsitellään myös ryhmätyötaitoja. Viimeisellä luennolla puhutaan opponoinnista. Jokaiselle seminaarilaiselle valitaan kurssilla opponentti, joka tutustuu hänen työhönsä ja antaa siitä palautetta sekä lomakkeella että suullisesti seminaarissa. Seminaarissa annetaan lomakepalautetta myös esitelmän esittämisestä.
vain harhaiset luulosi ;)
En luule/luullut, vaan pidin mahdollisena hassujen juttujen perusteella.
vasta-argumentointia kuin vähättelyä, neitiseni?
Minä vain mielestäni tunnistin sinut tyylisi perusteella ja kysyin vain varmistaakseni. Uskon kyllä kerrasta jos sanot, ettet ole tyttö, vaikka voithan silti olla vaikka vanha rouva. Niin, minä kyllä olen 47v mies ja minusta ei oikein neitiä saa tekemälläkään.
neitiseni.
ja siitähän tällä palstalla useimmat keskustelevat vaikka heittävätkin sekaan paljon muutakin?
Pakkoruotsi on totuus eikä mikään osatotuus. Ei siinä ole liiottelua, ei osatotuuksia tai suoranaisia väärien tietojen levittämisiä.
"Minua häiritsee suomalaisuuden ystävänä ja tukijana suuresti se, että tuossa propagandassa turvaudutaan liioitteluun, osatotuuksien ja suoranaisten väärien tietojen antamiseen."
Tässä olen täysin samaa mieltä, että englanti ei uhkaa suomen kieltä vielä aikoihin. Toivottavasti monet opiskelevat sitä ja todella kunnolla, että ei tarvitsisi Lenitankaan hävetä...
Suomen ei pidä myöskään huolehtia ruotsin kielen tulevaisuudesta koska meillä on naapurissa rikas valtio joka huolehtii omasta kielestään.
"Lopuksi, en näe englannin kielen uhkaavan suomen kielen asemaa; sen sijaan kuinka käykään ruotsin ja saamen."
Ionix:"Lopuksi, en näe englannin kielen uhkaavan suomen kielen asemaa; sen sijaan kuinka käykään ruotsin ja saamen. Mutta se on oma juttunsa se."
Sitä arvelinkin:
Ionix: "Mitäkö tulen tekemään? En mitään, koska en tällä iällä kovin viitsi ja toisekseen - kuten totesin - asia ei ole kuitenkaan kovin merkittävä. Suomen kieli ei todellakaan ole uhattuna, ei ruotsin eikä muunkaan kielen taholta."
"Säälii mutta toteaa ettei uhkaa"
Käsittääkseni ioni sanoo säälivänsä suomalaisuustyötä, joka ainakin tällä palstalla suomalaisuuden äänitorven aseman ottaneen Suomalaisuuden liiton tekemänä on liioittelua, loanheittoa, osatotuuksien ja suoranaista väärien tietojen antamista.
Jäikö asia ryytille jotenkin epäselväksi?
Ettet vain olisi Rautalapio. Nimittäin samanlaista kieroilua harrastat.
"Suomalaisuuden ystävä", salli meidän nauraa.
Olet esiintyvinäsi maltillisena ja puolueettomana, mutta teksti paljastaa kiiihkosvekon.
Et sinä ketään huijaa...
On vaikeaa ymmärtää väitettäsi, että nykyisen ns. suomalaisuustyön kärjessä olisi Suomalaisuuden liitto. Toki liitto pitää kielipolitiikkaa esillä ja sen puheenjohtaja on ahkera keskustelija, mutta suomalaistumista edistävät päätökset tehdään muualla eikä Suomalaiasuuden liitolla ole niihin osaa eikä arpaa.
Tietenkin on suomalaisuuden asialle eduksi, että SL asettuu tulilinjalle ja hyökkäiluyjen kohteeksi, mutta se on harhauttamista ja estää näkemästä todellisuutta.
Suomalaisuuden Liitto ry:n yksinoikeus, vaikka 103-liittomme onkin ollut usein kielipolitiikan edelläkävijä ja uusien urien avaaja. Suomessa on positiivinen ja negatiivinen yhdistymisvapaus - saa olla yhdistyksen jäsen ja jo kolme henkilöä voi perustaa yhdistyksen. Toisaalta kenenkään ei ole pakko kuulua mihinkään yhdistykseen.
Jos ruotsin kieli häviää Suomesta, niin se joutaa silloin hyvin sen tehdä. Miksi sanon näin? Koska Ruotsi on satojen vuosien ajan yrittänyt aktiivisin ja aggressiivisin toimin juuria suomen kielen siellä, ja mitenkäs on käynyt? Monella vanhalla suomalaisalueella suomi on tuhottu, mutta edelleen Ruotsissa tutkimusten mukaan on satoja tuhansia suomea osaavia.
Ei ruotsia Suomessa uhkaa mikään. Sen asema vain muuttuu kansalliseksi vähemmistökieleksi aivan kuten suomesta vihdoin tuli (tosin EN:n painostuksen jälkeen) kansallinen vähemmistökieli Ruotsissa. Nykyinen pakkoruotsi ja keinotekoinen kaksikielisyys itse asiassa ovat suurin uhka ruotsin kielelle täällä. Valitettavasti niiden ajaminen väkisin vastoin väestön enemmistön tahtoa on aiheuttanut vastenmielisyyden ruotsia kohtaan - ja mikä pahinta - myös suomenruotsalaisia kohtaan. Tosin suomenruotsalaisuuden historia on todella likainen nimenomaan kielipolitiikassa.
Suomessa on todella tarvittu Suomalaisuuden Liittoa, joka 1920- ja 1930-luvulla oli samanlaisen loanheiton kohteena kuin nykyisin. Silloinkin liiton keskeinen toiminta kohdistui kielipolitiikkaan. Nyt on ollut minun vuoroni luotsata liittoa. Aika huvittavaa muuten on, että vuoden 1988 vallanvaihto ruotsinmielisestä johdosta aktiiviseen suomalaisuustyöhön aiheutti sen, että entinen puheenjohtaja Martti Häikiö ja pari muuta suunnittelivat kaapata valta takaisin ja tämän porukan ehdokas puheenjohtajaksi oli - - - Heikki Tala! Häikiö kirjoitti tästä muutama vuosi sitten KANAVA-lehdessä.
Nyt on menossa melkoinen henkien taistelu, joka toivon mukaan päättyy pakkoruotsin poistamiseen ja suomen kielen säätämiseen ainoaksi viralliseksi pääkieleksi. Siis Ruotsin, jota pidetään demokratian esikuvana kaikissa mahdollisissa asioissa, uuden kielilain mallin mukainen käytäntö.
Suomessa on edelleen 5 % ruotsinkielinen vähemmistö. Lisäksi opetushallituksen selvitysten mukaan joka kolmas suomenkielinen olisi halukas oppimaan ruotsia, vaikka se olisi valinnainen aine. Ja edelleen 2/3 abeista kirjoitti ruotsin tänä keväänä, vaikka sille olisi ollut vaihtoehtoja. Kyllä ruotsi säilyy tärkeänä kielenä Suomessa monestakin syystä, mutta nykyiset pakkomenetelmät ovat sen suurin uhka. Toisaalta pakkoruotsi on tulppa suomalaisten kielitaidon laajentamiselle.
Kaikki tämä ilman sarvia ja hampaita, sillä tunnuslauseeni on "puhtain hampain puhtaan asian puolesta" (voitte vaikka käydä vilkaisemassa vaakunaani kotisivuillsani http://www.simplesite.com/Tala - silloin on muuten menossa vilkas keskustelu vieraskirjassa). :-)
Sillä jopa RKP:kin taitaa harrastaa enemmän todellista suomalaisuustyötä kuin SuoLi nykyään. Suoli:n puheenjohtajakin tuntuu harrastavan lähinnä amerikkalaistamistyötä...
Keskustelu vaikutti varsin virkeältä, mikä avauksen tekijänä on mukavaa havaita.
Loppukaneettina toteaisin sen, että suomalaisuus on niin arvokas ja moninainen asia, ettei sen määrittelyä voida jättää kenenkään yksinoikeudeksi. Kavahdan ajatusta sellaisesta. Ruotsinkielisyyskin on suomalaisuutta. Minusta ainakin.
Mutta omasta puolestani tämä riittäköön.
"Suoli:n puheenjohtajakin tuntuu harrastavan lähinnä amerikkalaistamistyötä..."
Itseasiassa kyseinen pj on kirjoittanut ihailevaan sävyyn myös Kiinan kielipolitiikasta.