Ateistin määritelmä ei ole yksiselitteinen. Ateismi on jumaluskon puutetta, mutta syyt uskon puutteeseen vaihtelevat. Usein myös agnostikot lasketaan mukaan ateisteihin, koska eivät suoranaisesti myönnä jumalan olemassa oloa. Vapaa-ajattelijoiden sivuilla on mielestäni hyvä katsaus filosofi Michael Scriven näkemykseen ateismin, agnostisismin ja teismin eri tasoista. http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2001_01/ateismi.html
Scriven jakaa ihmiset jumaluskon perusteella seitsemään eri luokkaan. Ateistit hän jakaa positiivisiin ja negatiivisiin ateisteihin. Agnostikot skeptisiin ja "puhtaasti agnostisiin". Teistit hän jakaa käytännön teisteihin, moderneihin teisteihin ja vanhakantaisiin teisteihin.
Olisi mielenkiintoista tietää palstalaisten näkemyksiä omasta ateismistaan. Minkälaisena ateistina pidät itseäsi ja mistä syistä?
Scriven jakaa ihmiset jumaluskon perusteella seitsemään eri luokkaan. Ateistit hän jakaa positiivisiin ja negatiivisiin ateisteihin. Agnostikot skeptisiin ja "puhtaasti agnostisiin". Teistit hän jakaa käytännön teisteihin, moderneihin teisteihin ja vanhakantaisiin teisteihin.
Olisi mielenkiintoista tietää palstalaisten näkemyksiä omasta ateismistaan. Minkälaisena ateistina pidät itseäsi ja mistä syistä?
Vastaukset 40
Vanhimmat
muuhun kuin pelkkään faktaan, esim kastelli ei ole hyvä talo vaikka se on suomen myydyin. Lammitalo betonisena esim on faktatietojen perusteella parempi.
Myöpskin lehtien testeihin 100% atte suhtautuu halveksien, paremman tuloksen saa esim googlamalla hakusanoilla _tuote_ problem. Tai ostaa verkkokaupasta tuotteen kokeeksi, jolloin sen voi huoletta palauttaa.
Eli,
Vahvoja todisteita olemassaoloa vastaan, ei mitään todisteita puolesta
--
jota myös narsistiksikin kutsutaan, jakaa ateistit ainoastaan yhteen luokkaan. He eivät usko jumaliin.
enkä mihinkään henkiolentoihin. Ihmettelen tuollaista luokittelua. Onko joku nyt miten monta prosenttia sitä tai tätä! Jokseenkin typerää.
Onhan niitä "ehkä"- ateisteja ja sinäkin jopa mainostat paidoillasi heitä. Itse sitten väität olevasi täysin ateisti. Olet ja et ole tällä paitatouhullasi!
Miksi olet niin vihainen ja katkera, ja miksi valehtelet niin paljon.
ymmärrä mistään mitään? Osaatko kertoa mistä se voisi johtua?
Koska mielipide on pysynyt samana lapsuudesta asti.
En usko mihinkään jumalaan, mitenkään, missään tapauksessa.
Ihmiset, jotka eivät kerää postimerkkejä, voidaan jakaa seuraaviin luokkiin:
Öööh...
...postimerkkejä keräilemättömät luokitellaan seuraavin perustein:
* Ei kerää postimerkkejä, koska ei pidä postimerkkien keräilystä. Apostimerkisti.
* Ei kerää postimerkkejä, koska ei tiedä postimerkkien olemassaolosta. Apostimerkkignostikko.
* Ei kerää postimerkkejä vaikka haluaisi, koska ei pysty hankkimaan postimerkkejä. Köyhä.
Keksikää itse lisää!
Tavallaan olen kolmekymppisenä aikuiseksi kasvanut, entinen aivopesun uhri. Paitsi, että olen sitä mieltä, että itse paikalla hirsistä sata vuotta sitten rakennettu talo on paras. In-duh-vidualist ja indyvisualisti loppuun asti.
En myöskään pidä minkään asian määrittelyä kovin tärkeänä. Ateismi tarkoittaa jumaluskon puuttumista. Kukaan ei ole samanlainen kuin toinen ja jokaiselle pitäisi joko luoda oma määritelmänsä (miksi?) tai koittaa sovittaa itsensä johonkin ei niin hyvin sopivaan määritelmään.
Sen verran olen määritelmille antanut periksi, että kun aloitin tällä palstalla hillumisen, olin aluksi sitä mieltä, että olen "uskonnoton, mutten ateisti". Luulin itsekin ateismin tarkoittavan aktiivista jumalankieltämistä. Nyttemmin olen tajunnut, että ateistihan se siellä!
Uskovaisilla on suht helppoa, koska heidän näkökulmastaan tarvitsee ottaa kantaa vain yhteen jumalaan, siihen heidän omaansa. Mutta miten ateisti voisi ottaa tarkalleen saman suhtautumisen kaikkiin mahdollisiin jumaliin? Kristinuskon Jahve ei ole ollenkaan sama asia kuin deistien epämääräinen alkusyyjumala. Ensinmainitun suhteen olen positiivinen ateisti, jälkimmäisen suhteen negatiivinen. Kumpi siis oikein olen?
Mielipiteeni ovat melko hyvin linjassa tämän suhteen: "2. Ei mitään yleisiä tai erityisiä perusteita tai todisteita puolesta", negatiivinen l. heikko ateismi. Perusteethan tuossa on jo sanottu itse määritelmässä: en ole tavannut todisteita jumalan olemassaolosta, vaikka niin monet se väittävätkin olevan olemassa.
Jotkut ateistit ovat todenneet minulle että kyseessä on kaikki tai ei mitään, eikä mitään eri ateismin muotoja ole. Siis jos ei julistaudu ykköstason positiiviseksi ateistiksi, niin sitten on teisti. Minusta tuo on typerää mustavalkoisuutta. Melkeinpä missä vain elämän osa-alueessa ei ole vain oikeaa ja väärää, mustaa ja valkoista, vaan väliin mahtuu se harmaa alue jolle enemmistö sijoittuu.
Kysehän on aina todennäköisyyksistä, koska jumalolentojen määritellyistä ominaisuuksista johtuen varmaa tietoa kumpaankaan suuntaan on mahdoton saada. Toistaiseksi jumalolennoista ei ole mitään todisteita, ja uskontojen sosiologiset ja psykologiset ilmenemismuodot (eli uskontojen ainoat näkyvät vaikutukset) selittyvät paljon todennäköisemmin muilla syillä. Siksi oma todennäköisyysarvioni pyöristyy aika monen desimaalin tarkkuudellakin nollaan.
Ja itse olen ateistina syntynyt niinkuin muutkin, eikä kukaan ole onneksi missään vaiheessa onnistunut aivopesemään minkään uskonnon kannattajaksi. Vaikka ev. lut. kirkkoon minut toki vauvana liitettiin, niinkuin käytännössä kaikki muutkin (ja sieltä erosin vasta lähemmäs kolmekymppisenä kun tulin vasta silloin koko asiaa ajatelleeksi.)
No entäs sitten palstan uskovaiset? Mikä on teidän todennäköisyysprosenttinne?
ateismin määritelmä on. Miksi vatvoa eri ateismin asteita ja lokeroida ihmisiä keinotekoisesti. Kun ei usko, niin ei usko. Ja vaikeaa minun ainakin olisi uskoakaan minkäänlaiseen jumalaan.
Paljonko niitä jumalia onkaan ihmisten mielissä? Jo se kertoo, että ne ovat kaikki satua ja mielikuvituksen tuotetta. Ei mitään muuta.
Vapareiden sivustolla ei kerrottu, minkälaisista jumaluuksista oli kyse. En usko Raamatun, Koraanin tai Veda-kirjojen mukaisiin persoonallisiin jumaluuksiin. Sen sijaan koen luonnon jossain määrin pyhänä ja tästä syystä olen kallellani panteismiin, jos johonkin.
Ihminen on vastuussa omista teoistaan vain itselleen ja ympäristölleen. Sen sijaan en pidä poissuljettuna jonkinlaisen sielun olemassaoloa, tietoisuuden, joka ei olisi sidoksissa fyysiseen ruumiiseen. Pidän ihmistä lähinnä oppimiskoneena, jonka elämän tarkoituksena on kerätä alkuräjähdyksessä pirstoutunutta informaatiota.
En poissulje ajatusta päivätietoisuutemme tavoittamattomasta "henkimaailmasta", mutta en usko, että sillä on suurtakaan merkitystä jokapäiväisen toimintamme kannalta.
Niin, että miten tuon nyt sitten tulkitsisi?
Luonto on sulle "pyhä", uskot sieluun ja henkimaailmaan ja ajattelet, että elämällä on "tarkoitus".
>>Luonto on sulle "pyhä", uskot sieluun ja henkimaailmaan ja ajattelet, että elämällä on "tarkoitus".
et olekaan ateisti, vaikka olet niin väittänytkin.
Ja kyllä sinä tuossa kirjoituksessasi puhuit juuri noista sieluista, henkimaailmoista ja elämän tarkoituksesta.
>>et olekaan ateisti, vaikka olet niin väittänytkin.>Ja kyllä sinä tuossa kirjoituksessasi puhuit juuri noista sieluista, henkimaailmoista ja elämän tarkoituksesta.
on eri asia kuin jumaliin uskominen? Millä tavalla? Onko sinulla ihan eri asteikko sille, uskotko helinä-keijuun, vai ukko-ylijumalaan, kun määrittelet itsesi ateistiksi.
koskee vain jumalia.
ne jumalat juuri ole henkiolentoja. Näin väitetään.
Että ei pidä todennäköisenä sellaisen jumalolennon/olentojen olemassaoloa, jotka olisivat jumalankaltaisia, eli kaikkivoipioa ja kaikkitietäviä (tai ainakin osavoipia ja osattietäviä ;o)
Kun tuo jumaluuden käsite poistetaan. Voi silti olla olemassa erilaisia havaintotasoja ja kaikenlaisia olentoja. Näistä spekuloidaan paljon esim. SciFi-kirjallisuudessa, joka ei ole uskonnollista.
Sellainen, joka sulkee pois meille toistaiseksi vieraat elämänmuodot ei ole mielestäni älyllisesti rehellinen, vaan rajoittaa syystä tai toisesta keinotekoisesti vaihtoehtoja.
En minä väitä, että sellaisia olentoja olisi, mutta oishan se ihan sikasiistii!
Jumalallisia olentoja ei ateistin mielestä sen sijaan ole. Ei siis mitään luojaa, joka vaatisi palvontaa. Se on typerä ajatus.
Itsekin kunnioitan elämää ja luonnon monimuotoisuutta, mutta kammoksun uskontojen omimien termien, kuten "pyhä" ja "sielu" käyttöä missään yhteydessä.
Jumalan määritelmänä pidetään yleisesti persoonallista henkiolentoa, jonka vallassa on määrätä ihmisten kohtalosta. Jumala on siis aina ylempi henkiolento, jonka huomaan ihminen antaa elämänsä suuret valinnat. Jumala on aina ihmistä YLEMPI olento, jolla on valta ohjata ihmisen elämää.
Itse en usko persoonallisten henkiolentojen olemassaoloon. Vielä vähemmän hahmojen, joilla olisi tuon taivaallista merkitystä oman elämäni ratkaisuihin, jotka teen ihan varmasti ihan itse.
Toisaalta olen törmännyt elämässäni ilmiöihin, jotka ovat saattaneet minut varsin kummallisten valintojen äärelle. Opiskellessani neurotieteitä ja varsinkin tietoisuustutkimusta, jouduin kyseenalaistamaan aika monta ennen niin valmiiksi pureksimaani näkökulmaa. Työni ohella törmäsin myös ilmiöihin, jotka eivät kerta kaikkiaan suostuneet noudattamaan enää niitä kvantitatiivisia lainalaisuuksia, joiden varaan olin aiemmman maailmankatsomukseni perustanut. En vanno enää ismien taikka uskontojen nimiin. Olen ainoastaan aivoimen utelias, sillä tämä maailma on ihmeellisempi kuin sitä voisi villeimmissäkään ajatuksissaan kuvitella.
"Jumala, jumaluus tai jumalolento on käsite, joka tarkoittaa tavallisesti henkilöllisiksi käsitettyjä yliluonnollisia olentoja, joiden uskotaan hallitsevan luonnonvoimia, ihmisten kohtaloita ynnä muuta."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jumala
>>Sellainen, joka sulkee pois meille toistaiseksi vieraat elämänmuodot ei ole mielestäni älyllisesti rehellinen, vaan rajoittaa syystä tai toisesta keinotekoisesti vaihtoehtoja.
ainoalle oikealle ateismille näköjään tulee koko ajan. Entä ne uskonnot, joissa on monia jumalia, ei vaan yhtä kaikkivoipaa? Ovatko nämä uskovaiset muka ateisteja?
"Sellainen, joka sulkee pois meille toistaiseksi vieraat elämänmuodot ei ole mielestäni älyllisesti rehellinen, vaan rajoittaa syystä tai toisesta keinotekoisesti vaihtoehtoja."
Sitähän jumaluskomukset juuri ovat! Olen siis älyllisesti epärehellinen, kun en usko meille vieraisiin elämänmuotoihin.
Mitä tässä sitten ateismista enää puhumaan, kun koko käsite venyy yhtä moneen suuntaan uskonnotkin.
kohti hihhulismia, ellet sitten jo ole siellä.
>>Entä ne uskonnot, joissa on monia jumalia, ei vaan yhtä kaikkivoipaa? Ovatko nämä uskovaiset muka ateisteja?>Sitähän jumaluskomukset juuri ovat! Olen siis älyllisesti epärehellinen, kun en usko meille vieraisiin elämänmuotoihin.>Mitä tässä sitten ateismista enää puhumaan, kun koko käsite venyy yhtä moneen suuntaan uskonnotkin.
>>kohti hihhulismia, ellet sitten jo ole siellä.
sinä omituinen. Leikit ateistia ja silti sanot että uskot henkiolentoihin.
Vai nyt sitten sinä "ateisti" jo tiedät selittää mitä jumalat ovat. Montako olet tavannut?
lukee kirjoituksiasi henkiolennoista.
Turhaan sinä minua syyttelet, jos et tiedä mitä ajatella. Fiksuna sen sijaan palaisit edelliseen vastaukseeni ja yrittäisit vastata vielä kohtuullisen yksinkertaisiin kysymyksiin.
Perusteluita tai pohdintaa kaltaisiltasihan on turha odottaakaan.
Olen sellainen ateisti, joka ei usko jumalhahmojen olemassaoloon.
Positiivisen ateistin määritelmä oli typerä.
Mullahan on vahvoja todisteita tuhansia
eri jumalia vastaan.
Jumalaolento on pikkumuksusta asti
vaikuttanut aivan absurdilta ajatukselta.
En ole koskaan hurahtanut yhteenkään
uskontoon, mutta hihut härnää toisinaan.
Heillä on jokaisella oma jumala-skeemansa
päässään eli jumalia on tavallaan monia
miljardeja. Hölmöä on tosiaan.
Kaikkei uskottavin käsite jumalasta olisi jokin
tiedemies, joka laboratoriossaan muodosti
universumin, mutta siinäkin "jumala" olisi
ihan tavallinen perusjamppa
epätäydellisyyksineen ja se siitä.
ei voi määritellä ilman tietoa siitä, mistä teismistä on (tällä kertaa) kysymys.
Jos niin tekisi, olisi kuin tuomari, joka määrää rangaistuksen, tietämättä oliko rikoksena näpistys vai joukkomurha.
-mielenkiintoinen ketju sinänsä, hyviä vastauksia ja kommentteja vähän kaikilta-
Jos ateismi tarkoittaisi akristillisyyttä tai peräti antikristillisyyttä kuten jotkut tuntuvat asian käsittävän, niin silloin olisin vahva ateisti. Mielestäni on paljonkin todisteita siitä, miksi kristinusko ei voi pitää paikkaansa. Kristinuskon tilalle voisi tässä panna minkä tahansa muun nimetyn uskonnon ja sama pätisi. Mutta kun se ei ole ateismin määritelmä, niin olen heikko ateisti. Jumala voi teoriassa olla olemassa vaikken siihen uskokaan, mutta kun se kirjoitetaan isolla tai keksitään sille erisnimi, tilanne muuttuu.
Minä olen kätevä ateisti, ja mulla on moposkootteri. (Mä olen aina vieroksunut lokeroita)