Oikea puhe
Buddha neuvoo välttämään valheita, juoruamista, kovia sanoja ja tyhjänpäiväistä juttelua. Vaikkei sanojen vaikutus ole niin suoraan havaittavissa kuin tekojen, niillä voi olla valtava voima.
1. Valehtelemisen välttäminen. Se tarkoittaa, että ei tahallaan kerro valetta omaksi hyödykseen, muiden hyödyksi, ei minkään hyödyn tähden. Valheeseen liittyy aikomus pettää. Jos sanoo jotain mikä ei ole totta mutta luulee puhuvansa totta, tätä sääntöä ei ole rikottu. Valheen motiivi voi olla ahneus, viha tai tyhmyys: sen avulla voi koettaa hankia itselleen tai läheisilleen henkilökohtaista hyötyä, sillä voi loukata ja vahingoittaa tai sen voi kertoa huvin vuoksi.
Buddha oli valehtelua vastaan useasta eri syystä. Ensinnäkin ihmiset voivat elää yhdessä luottamuksen ja kunnioittamisen ilmapiirissä vain, jos heillä on syytä uskoa, että muut puhuvat totta. Muussa tapauksessa järjestynyt yhteiskunta hajoaa kaaokseen. Valheet lisääntyvät ja kietovat valehtelijan verkkoon, josta on vaikea päästä ulos. Kohentaakseen uskottavuuttaan valehtelija joutuu peittämään valheen toisella.
On sanottu, että vaikka bodhisattva rikkoisikin muut moraalisäännöt, hänen tulisi aina puhua totta. Tämä on ulkoinen merkki, joka heijastaa sisäistä sitoutumista totuuteen, siihen miten asiat todella ovat. Oivaltaaksemme totuuden koko olemuksemme täytyy olla sen kanssa sopusoinnussa niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. Totuudenmukainen puhe on yhtäpitävä ilmiöiden sisäisen luonnon kanssa ja jos puhumme totta, viisaus saa tilaa ilmentyä.
2. Juoruamisen välttäminen. Juorun tarkoituksena on synnyttää eripuraa ja vihollisuutta. Sen motiivina on useimmiten suuttumus tai kateus. Juorulla voi myös koettaa voittaa muita puolelleen tai vain iloita sitä että ystävykset joutuvat toisistaan erilleen. Se on vakava rikkomus sellaisenaankin ja se saattaa vielä yhdistyä valheeseen. Sen tuloksena on jälleensyntyminen kurjuuteen.
Juorun vastakohta on puhe, joka luo ystävyyttä ja sopusointua. Se syntyy rakastavasta ystävällisyydestä ja muista välttämisestä. Sellainen puhe saa muut luottamaan itseen ja karmisena tuloksena omat ystävät eivät kuuntele muiden juoruja.
3. Kovien sanojen välttäminen. Kovia sanoja lausutaan vihan vallassa tarkoituksena tuottaa tuskaa. Halveksunta, loukkaukset, sarkasmi ja ironia ovat sen muotoja. Sen seuraukset ovat vähemmän vakavat kuin juoruilun, sillä se tapahtuu usein ilman suunnittelua, hetken mielijohteesta. Huonoja seurauksia kuitenkin on sekä itselle että muille. Kovien sanojen vastalääke on kärsivällisyys, se että oppii sietämän syytöksiä ja kritiikkiä muilta ja sietää heidän puutteitaan, kunnioittaa erilaisia näkemyksiä, eikä kosta joutuessaan kokemaan vääryyttä. Buddha neuvoo pysymään maltillisena, sydän täynnä rakkautta suurimmankin koettelemuksen ja vääryyden edessä.
4. Tyhjänpuhumisen välttäminen. Tyhjä puhe on puhetta jolla ei ole tarkoitusta eikä syvyyttä. Se ei ole hyödyksi kenellekään ja vain herättää heikkoudet sekä omassa että muiden mielessä. Buddha neuvoo rajoittamaan puheen niihin aiheisiin, joilla on todella merkitystä, puhumaan oikeaan aikaan, kohtuullisesti ja järkevästi.
Tyhjä puhe pommittaa meitä jatkuvasti eri viestintävälineistä. Tarpeettoman viihteen virta tekee mielestä passiivisen ja kuurouttaa mietiskelevän elämäntyylin kutsulle. Lapsellisesti sitä kutsutaan ”kehitykseksi” vaikka se tylsistyttää herkkyyden kauneudelle ja henkisyydelle. Vakavat harjoittajat harkitsevat tarkkaan miten paljon he antavat itsensä olla alttiina tälle viestinnän virralle.
Buddha neuvoo välttämään valheita, juoruamista, kovia sanoja ja tyhjänpäiväistä juttelua. Vaikkei sanojen vaikutus ole niin suoraan havaittavissa kuin tekojen, niillä voi olla valtava voima.
1. Valehtelemisen välttäminen. Se tarkoittaa, että ei tahallaan kerro valetta omaksi hyödykseen, muiden hyödyksi, ei minkään hyödyn tähden. Valheeseen liittyy aikomus pettää. Jos sanoo jotain mikä ei ole totta mutta luulee puhuvansa totta, tätä sääntöä ei ole rikottu. Valheen motiivi voi olla ahneus, viha tai tyhmyys: sen avulla voi koettaa hankia itselleen tai läheisilleen henkilökohtaista hyötyä, sillä voi loukata ja vahingoittaa tai sen voi kertoa huvin vuoksi.
Buddha oli valehtelua vastaan useasta eri syystä. Ensinnäkin ihmiset voivat elää yhdessä luottamuksen ja kunnioittamisen ilmapiirissä vain, jos heillä on syytä uskoa, että muut puhuvat totta. Muussa tapauksessa järjestynyt yhteiskunta hajoaa kaaokseen. Valheet lisääntyvät ja kietovat valehtelijan verkkoon, josta on vaikea päästä ulos. Kohentaakseen uskottavuuttaan valehtelija joutuu peittämään valheen toisella.
On sanottu, että vaikka bodhisattva rikkoisikin muut moraalisäännöt, hänen tulisi aina puhua totta. Tämä on ulkoinen merkki, joka heijastaa sisäistä sitoutumista totuuteen, siihen miten asiat todella ovat. Oivaltaaksemme totuuden koko olemuksemme täytyy olla sen kanssa sopusoinnussa niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. Totuudenmukainen puhe on yhtäpitävä ilmiöiden sisäisen luonnon kanssa ja jos puhumme totta, viisaus saa tilaa ilmentyä.
2. Juoruamisen välttäminen. Juorun tarkoituksena on synnyttää eripuraa ja vihollisuutta. Sen motiivina on useimmiten suuttumus tai kateus. Juorulla voi myös koettaa voittaa muita puolelleen tai vain iloita sitä että ystävykset joutuvat toisistaan erilleen. Se on vakava rikkomus sellaisenaankin ja se saattaa vielä yhdistyä valheeseen. Sen tuloksena on jälleensyntyminen kurjuuteen.
Juorun vastakohta on puhe, joka luo ystävyyttä ja sopusointua. Se syntyy rakastavasta ystävällisyydestä ja muista välttämisestä. Sellainen puhe saa muut luottamaan itseen ja karmisena tuloksena omat ystävät eivät kuuntele muiden juoruja.
3. Kovien sanojen välttäminen. Kovia sanoja lausutaan vihan vallassa tarkoituksena tuottaa tuskaa. Halveksunta, loukkaukset, sarkasmi ja ironia ovat sen muotoja. Sen seuraukset ovat vähemmän vakavat kuin juoruilun, sillä se tapahtuu usein ilman suunnittelua, hetken mielijohteesta. Huonoja seurauksia kuitenkin on sekä itselle että muille. Kovien sanojen vastalääke on kärsivällisyys, se että oppii sietämän syytöksiä ja kritiikkiä muilta ja sietää heidän puutteitaan, kunnioittaa erilaisia näkemyksiä, eikä kosta joutuessaan kokemaan vääryyttä. Buddha neuvoo pysymään maltillisena, sydän täynnä rakkautta suurimmankin koettelemuksen ja vääryyden edessä.
4. Tyhjänpuhumisen välttäminen. Tyhjä puhe on puhetta jolla ei ole tarkoitusta eikä syvyyttä. Se ei ole hyödyksi kenellekään ja vain herättää heikkoudet sekä omassa että muiden mielessä. Buddha neuvoo rajoittamaan puheen niihin aiheisiin, joilla on todella merkitystä, puhumaan oikeaan aikaan, kohtuullisesti ja järkevästi.
Tyhjä puhe pommittaa meitä jatkuvasti eri viestintävälineistä. Tarpeettoman viihteen virta tekee mielestä passiivisen ja kuurouttaa mietiskelevän elämäntyylin kutsulle. Lapsellisesti sitä kutsutaan ”kehitykseksi” vaikka se tylsistyttää herkkyyden kauneudelle ja henkisyydelle. Vakavat harjoittajat harkitsevat tarkkaan miten paljon he antavat itsensä olla alttiina tälle viestinnän virralle.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.