"Paljon iloa varkaudesta
Ensin oli täydellisen onnen kokemus. Se syntyi kun vaelsimme viisi päivää Keniavuoren tyrmäävän kauniissa maisemissa.
Autossa istumisen jälkeen pitkät vaelluspäivät, särky lihaksissa ja kirpeä vuoristoilma tuntuivat ihanilta. Lisäksi olivat vuoren jylhät, kallioiset maisemat, huipuilla siintävät jäätiköt ja laaksoissa kimmeltävät järvet.
Vaelluspäivien aikana ehdin ajatella muun muassa tällaisia asioita: “Täydellisen onnen resepti on kohtuullisen fyysisen rasituksen yhdistäminen henkeäsalpaaviin maisemiin.” Ja: “Elämässä riittää, että pääsee edes välillä tekemään asioita, joita rakastaa.”
Takaisin palattua onni murtui. Viiden vaelluspäivän aikana joku oli murtautunut autoon, jonka jätimme vartioidulle leirintäalueelle. Takakontista oli viety harkiten valittuja tavaroita: kulmahiomakone ja auton korjaamiseen tarvittavia työkaluja. Harmitti.
Edessä on pitkä ajomatka pohjoiseen Keniaan ja Etiopiaan. Se tarkoittaa satoja kilometrejä huonoa tietä hyvin syrjäisillä alueilla. Ennen lähtöä autoon pitää rakentaa teline ylimääräisille vesi- ja dieselkanistereille ja paljon muuta, mihin tarvitsemme varastettuja työkaluja.
Samalla mietitytti, miten asiassa kannattaa edetä. Epäilimme Kenian poliisin työtapoja ja rangaistusten kovuutta. Halusimme tavarat takaisin, mutta emme halunneet kenenkään joutuvan vankilaan varkauden takia.
Illalla tavarat olivat yhä kateissa, mutta varkauden aiheuttama harmi poissa. Rikos tuntui pieneltä sen rinnalla, että olimme tavanneet Paulin ja Michaelin kaltaiset, häkellyttävän mukavat ihmiset. Ja Michaelin rautakauppiasystävältä löytyi tarvikkeet, joilla rakensimme takakonttiin uuden, entistä vahvemman lukon."
http://www.vihrealanka.fi/blogit/paljon-iloa-varkaudesta
Näin siis vihreiden logiikka toimii, on suoranainen nautinto tulla afrikkalaisten rikastamaksi afrikassa ja varkaudesta ei oikein voi edes ilmoittaa paikalliselle poliisille, koska siellä ei ehkä hyysättäisikään ihania rikastajia
Ensin oli täydellisen onnen kokemus. Se syntyi kun vaelsimme viisi päivää Keniavuoren tyrmäävän kauniissa maisemissa.
Autossa istumisen jälkeen pitkät vaelluspäivät, särky lihaksissa ja kirpeä vuoristoilma tuntuivat ihanilta. Lisäksi olivat vuoren jylhät, kallioiset maisemat, huipuilla siintävät jäätiköt ja laaksoissa kimmeltävät järvet.
Vaelluspäivien aikana ehdin ajatella muun muassa tällaisia asioita: “Täydellisen onnen resepti on kohtuullisen fyysisen rasituksen yhdistäminen henkeäsalpaaviin maisemiin.” Ja: “Elämässä riittää, että pääsee edes välillä tekemään asioita, joita rakastaa.”
Takaisin palattua onni murtui. Viiden vaelluspäivän aikana joku oli murtautunut autoon, jonka jätimme vartioidulle leirintäalueelle. Takakontista oli viety harkiten valittuja tavaroita: kulmahiomakone ja auton korjaamiseen tarvittavia työkaluja. Harmitti.
Edessä on pitkä ajomatka pohjoiseen Keniaan ja Etiopiaan. Se tarkoittaa satoja kilometrejä huonoa tietä hyvin syrjäisillä alueilla. Ennen lähtöä autoon pitää rakentaa teline ylimääräisille vesi- ja dieselkanistereille ja paljon muuta, mihin tarvitsemme varastettuja työkaluja.
Samalla mietitytti, miten asiassa kannattaa edetä. Epäilimme Kenian poliisin työtapoja ja rangaistusten kovuutta. Halusimme tavarat takaisin, mutta emme halunneet kenenkään joutuvan vankilaan varkauden takia.
Illalla tavarat olivat yhä kateissa, mutta varkauden aiheuttama harmi poissa. Rikos tuntui pieneltä sen rinnalla, että olimme tavanneet Paulin ja Michaelin kaltaiset, häkellyttävän mukavat ihmiset. Ja Michaelin rautakauppiasystävältä löytyi tarvikkeet, joilla rakensimme takakonttiin uuden, entistä vahvemman lukon."
http://www.vihrealanka.fi/blogit/paljon-iloa-varkaudesta
Näin siis vihreiden logiikka toimii, on suoranainen nautinto tulla afrikkalaisten rikastamaksi afrikassa ja varkaudesta ei oikein voi edes ilmoittaa paikalliselle poliisille, koska siellä ei ehkä hyysättäisikään ihania rikastajia
Vastaukset 1
Vanhimmat
jos rikos olisi ollut raiskaus..."paljon iloa raiskauksesta" ja saimme vielä bonuksen kotiin tuotavaksi, HIV:in, mutta olipa Paul ja Michael kvoij ja ihquij...