(Snellmaninkatu 9-11), keskiviikkona 26.8.2009 klo 9 alkaen.
Budjettivääryydet oikaistava!
Me mielenosoittajat vaadimme hallitukselta toimenpiteitä, joilla tartutaan heti työttömyyden ja lomautusten aiheuttamiin toimeentulo-ongelmiin. Perusturvaan, palveluihin ja työllisyyteen käytetty raha ei ole vain menoa: se lisää kysyntää, palaa suurelta osin takaisin verotuloina ja vähentää laman laskuja.
• Kelan, työttömyyskassojen ja sosiaalitoimistojen jonojen ja päätösten viivästymisen vuoksi on ryhdyttävä maksamaan välittömästi ennakkoon tukia. Nykyinen kahden kuukauden peruspäivärahan ennakkomaksatus on täysin riittämätön.
• Työllisyyttä on elvytettävä panostamalla julkiselle sektorille. Kunnille on taattava lisärahaa palveluihin, joiden tarve laman aikana kasvaa ja joiden työllistävä vaikutus on hyvä.
• Rakennusalalla elvytysrahoja on kohdistettava sosiaaliseen asuntotuotantoon. Etenkin pääkaupunkiseudulla on liian vähän kohtuuhintaisia asuntoja.
• Työmarkkinatuki ja työttömyyspäiväraha, opintoraha, toimeentulotuen perusosa, pienet eläkkeet ja alimmat sairaus- ja muut päivärahat on yhtenäistettävä ja niihin on saatava tuntuvat tasokorotukset.
Mistä rahat?
Hallitus väittää, ettei meillä ole talouden laman vuoksi varaa lisätä budjettikehyksen liikkumavaraa. Päinvastoin, Suomi ottaa lisää velkaa, vaikka maan kansantuote on noin 90 miljardia suurempi ja reaalisesti 50 % korkeampi kuin ennen 1990-luvun alun lamaa. Yhtiöt ovat jakaneet tällä vuosikymmenellä yhteensä kymmeniä miljardeja euroja osinkoja.
Verotusta muuttamalla elvytykseen on löydettävissä rahaa yksinkertaisilla toimilla:
• Varallisuusveron palauttaminen toisi 100 miljoonaa euroa lisää.
• Jos pääomaverojen osuus olisi Suomessa samaa tasoa kuin EU-maissa keskimäärin, verotuloja kertyisi vuodessa 4 – 5 miljardia euroa nykyistä enemmän.
• Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa kokonaisveroaste on yli 5 prosenttiyksikköä Suomea suurempi.
• Kela-maksujen poiston peruminen yrityksiltä toisi miljardin lisää.
• Hyvätuloisten tuloveron kevennysten peruminen toisi 1,4 miljardia lisää.
• Eläkerahastot ovat kasvaneet 10 vuodessa 2,5-kertasiksi, yli 100 miljardiin euroon. Niihin tulee yhä rahaa yhtä paljon tai enemmän kuin niistä maksetaan ulos.
• Asevarusteluun käytetään Suomessa yli 700 miljoonaa vuodessa.
Kaikki tervetuloa mukaan vaatimaan budjettiin välttämättömiä korjauksia!
HUOM!
Mahdolliset puheenvuoropyynnöt voi toimittaa Helsingin työttömien sähköpostiin hety[at]hety.fi. Puheenvuorojen pituudet max. 3 minuuttia.
Budjettivääryydet oikaistava!
Me mielenosoittajat vaadimme hallitukselta toimenpiteitä, joilla tartutaan heti työttömyyden ja lomautusten aiheuttamiin toimeentulo-ongelmiin. Perusturvaan, palveluihin ja työllisyyteen käytetty raha ei ole vain menoa: se lisää kysyntää, palaa suurelta osin takaisin verotuloina ja vähentää laman laskuja.
• Kelan, työttömyyskassojen ja sosiaalitoimistojen jonojen ja päätösten viivästymisen vuoksi on ryhdyttävä maksamaan välittömästi ennakkoon tukia. Nykyinen kahden kuukauden peruspäivärahan ennakkomaksatus on täysin riittämätön.
• Työllisyyttä on elvytettävä panostamalla julkiselle sektorille. Kunnille on taattava lisärahaa palveluihin, joiden tarve laman aikana kasvaa ja joiden työllistävä vaikutus on hyvä.
• Rakennusalalla elvytysrahoja on kohdistettava sosiaaliseen asuntotuotantoon. Etenkin pääkaupunkiseudulla on liian vähän kohtuuhintaisia asuntoja.
• Työmarkkinatuki ja työttömyyspäiväraha, opintoraha, toimeentulotuen perusosa, pienet eläkkeet ja alimmat sairaus- ja muut päivärahat on yhtenäistettävä ja niihin on saatava tuntuvat tasokorotukset.
Mistä rahat?
Hallitus väittää, ettei meillä ole talouden laman vuoksi varaa lisätä budjettikehyksen liikkumavaraa. Päinvastoin, Suomi ottaa lisää velkaa, vaikka maan kansantuote on noin 90 miljardia suurempi ja reaalisesti 50 % korkeampi kuin ennen 1990-luvun alun lamaa. Yhtiöt ovat jakaneet tällä vuosikymmenellä yhteensä kymmeniä miljardeja euroja osinkoja.
Verotusta muuttamalla elvytykseen on löydettävissä rahaa yksinkertaisilla toimilla:
• Varallisuusveron palauttaminen toisi 100 miljoonaa euroa lisää.
• Jos pääomaverojen osuus olisi Suomessa samaa tasoa kuin EU-maissa keskimäärin, verotuloja kertyisi vuodessa 4 – 5 miljardia euroa nykyistä enemmän.
• Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa kokonaisveroaste on yli 5 prosenttiyksikköä Suomea suurempi.
• Kela-maksujen poiston peruminen yrityksiltä toisi miljardin lisää.
• Hyvätuloisten tuloveron kevennysten peruminen toisi 1,4 miljardia lisää.
• Eläkerahastot ovat kasvaneet 10 vuodessa 2,5-kertasiksi, yli 100 miljardiin euroon. Niihin tulee yhä rahaa yhtä paljon tai enemmän kuin niistä maksetaan ulos.
• Asevarusteluun käytetään Suomessa yli 700 miljoonaa vuodessa.
Kaikki tervetuloa mukaan vaatimaan budjettiin välttämättömiä korjauksia!
HUOM!
Mahdolliset puheenvuoropyynnöt voi toimittaa Helsingin työttömien sähköpostiin hety[at]hety.fi. Puheenvuorojen pituudet max. 3 minuuttia.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.