Hei kaikki tätä palstaa selaavat. Täällä näkee toisinaan näitä pakkohoidon kritisoimisthreadeja joissa joku kertoo ikävistä kokemuksistaan. On harmillista ettei niissä yleensä kuitenkaan saada järkevää tai totuudenmukaista keskustelua aikaiseksi.
Jos joku on ollut hoidossa vastoin tahtoaan, kenties suljetulla osastolla tai muuten kohdannut omasta mielestään itseään/ihmis- tai itsemääräämisoikeuksiaan loukkaavaa kohtelua psykiatrisessa hoidossa, haluaisin kuulla kokemuksestasi. Kaikki toisten hulluttelut tai vastaavat haukkumiset voi sitten jättää noihin aiheen edeltäviin threadeihin, jossa haukkuminen näyttääkin olevan ainut sisältö.
Olen huomannut hieman tällaista vastakkainasettelua, että kaltoin kohdelluiksi tulleet eivät saavuta muiden ihmisten luottamusta kertomuksillaan koska heidät on tavallaan leimattu mielisairaiksi ja ihmiset kokevat heidän "hourailevan". Yksi puoli siis yrittää valottaa kokemuksiaan ja toinen puoli taas väittää että he valehtelevat. Mikä sitten on "totuus"? Ns. tavallinen kansalainen kun ei oikein voi saada mitään kosketusta tähän....
Itselläni on muistissa eräs psykologi jonka luona kävin ollessani avohoidossa. Hän sanoi minun olevan vammaisen tasolla henkisesti ja puheideni tyhmiä. Tuon voisi ehkä mieltää jonkin asteiseksi henkiseksi väkivallaksi, mutta itse en tohdi ottaa tällaisesta itseeni sillä uskon ettei ko. psykologin toiminta ollut täysin ammattitaitoista muutenkaan.
Jos joku on ollut hoidossa vastoin tahtoaan, kenties suljetulla osastolla tai muuten kohdannut omasta mielestään itseään/ihmis- tai itsemääräämisoikeuksiaan loukkaavaa kohtelua psykiatrisessa hoidossa, haluaisin kuulla kokemuksestasi. Kaikki toisten hulluttelut tai vastaavat haukkumiset voi sitten jättää noihin aiheen edeltäviin threadeihin, jossa haukkuminen näyttääkin olevan ainut sisältö.
Olen huomannut hieman tällaista vastakkainasettelua, että kaltoin kohdelluiksi tulleet eivät saavuta muiden ihmisten luottamusta kertomuksillaan koska heidät on tavallaan leimattu mielisairaiksi ja ihmiset kokevat heidän "hourailevan". Yksi puoli siis yrittää valottaa kokemuksiaan ja toinen puoli taas väittää että he valehtelevat. Mikä sitten on "totuus"? Ns. tavallinen kansalainen kun ei oikein voi saada mitään kosketusta tähän....
Itselläni on muistissa eräs psykologi jonka luona kävin ollessani avohoidossa. Hän sanoi minun olevan vammaisen tasolla henkisesti ja puheideni tyhmiä. Tuon voisi ehkä mieltää jonkin asteiseksi henkiseksi väkivallaksi, mutta itse en tohdi ottaa tällaisesta itseeni sillä uskon ettei ko. psykologin toiminta ollut täysin ammattitaitoista muutenkaan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.