Tapaamiset

utelias ulla

Miten teillä menee tapaamiset bio vanhempien kanssa? Onko valvotut tapaamiset? Oletteko ottaneet bio vanhempia kotia kyläilemään? Entäs vanhempien soittelut vauvalle?

51

3086

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • nuppu..

      ovat meille sijoitettujen lasten vanhempien kanssa sujuneet asiallisesti. Tapaamiset ovat olleet vanhemmille tuettuja ja vaihto on ollut ns. valvottu eli he ovat tavanneet lapsensa tässä vaiheessa muualla kuin kotonamme. Näin on jatkunut jo yli vuoden ja samalla käytännöllä jatketaan toistaiseksi vanhempien päihdeongelmista johtuen. Me olemme tapaamisissa läsnä alussa vain hetken, kun vaihdamme kuulumiset, jonka jälkeen lapset saavat viettää aikaa vanhempiensa kanssa.

      Soittopäivä on sovittu 2 krt/kk ja niin että vanhemmat soittavat tiettynä päivänä tiettyyn kellon aikaan. Vanhempi lapsista on pian neljä ja nuorin vuoden, joten puheluissa vaihdetaan lähinnä lasten kuulumiset meidän aikuisten kesken, sillä lapset ovat näin pieniä. Vanhin jaksaa juuri ja juuri "keskustella" (lähinnä kuuntelee vanhemman terveiset) pari minuuttia.

      • hyvältä

        Meillä ei vielä sijaislasta ole, mutta toivottavasti seuraava vuosi meille sellaisen suo. Koulutus on käyty ja nyt lasta vain odotetaan. Eniten asiassa mietityttää juuri tapaamisten järkkäys, meillä kun vielä on kolme biolastakin.

        Alustavasti olemme ilmoittaneet, että emme halua tapaamisia kotiimme. Toki vanhemmat voivat käydä katsomassa alussa, miten heidän lapsensa asuu. Ajattelemme asian niin, että haluamme pitää kotimme suljettuna, niin että sijaislapsikin ymmärtää sen olevan "suojattu" alue entisen elämän ongelmilta -joita siis taatusti on ollut, jos lapselle on etsitty pitkäaikainen sijoituspaikka. Toisaalta ajattelen myös biologisia vanhempia, jotka aivan varmasti toivovat tapaamishetkeltä rauhallista aikaa lapsensa kanssa. Meillä se ei välttämättä onnistu. Ei ole kivaa vanhemmille, jos kolme vierasta lasta pyörii jatkuen ympärillä. Kyllä kai tapaaminen virallisessa paikassakin voi olla kiva kokemus, jos vaikka laittaa lapsen mukaan kahvia ja pullaa jne.

        Mukava kuulla toimiva kokemus, kun monesti tuntuu ettei sellaisia ole. Vaikka on kai niinkin, että tällaisille palstoille aktivoituvat vain ne, joilla ongelmia on!


      • utelias ulla

        Meillä on myös alle vuoden ikäinen sijaislapsi ja sillä kyselin mielenkiinnolla miten muilla sijareilla on käytäntö..meille äiti soittaa kaks ikertaa viikossa ja puhelin pitää laittaa kaijuttimelle että hän voi lauleskella..tuntuu vähän tyhjän päiväseltä mutta näin on menty. Tapaamiset on kerran kuussa ja valvottuja vielä ainakin ja itse olemme paikalla koko ajan. Äiti olisi tulossa meille mutta emme halua äitiä kotiin ennen kuin lapsi joskus itse haluaa sen päätimme jo ennen kuin meille lapsi tuli.


      • Nimetön_!
        utelias ulla kirjoitti:

        Meillä on myös alle vuoden ikäinen sijaislapsi ja sillä kyselin mielenkiinnolla miten muilla sijareilla on käytäntö..meille äiti soittaa kaks ikertaa viikossa ja puhelin pitää laittaa kaijuttimelle että hän voi lauleskella..tuntuu vähän tyhjän päiväseltä mutta näin on menty. Tapaamiset on kerran kuussa ja valvottuja vielä ainakin ja itse olemme paikalla koko ajan. Äiti olisi tulossa meille mutta emme halua äitiä kotiin ennen kuin lapsi joskus itse haluaa sen päätimme jo ennen kuin meille lapsi tuli.

        Minkä takia biologinen äiti ei saisi nähdä omaa lasta omassa kodissanne?
        Onko siinä mitään järkeä viedä lapselta äiti pois, vaan haluatteko että lapsi unohtaa oikeat vanhemmat?


      • -----
        Nimetön_! kirjoitti:

        Minkä takia biologinen äiti ei saisi nähdä omaa lasta omassa kodissanne?
        Onko siinä mitään järkeä viedä lapselta äiti pois, vaan haluatteko että lapsi unohtaa oikeat vanhemmat?

        meillä 2 sijoitettua , molempien tapaamiset on meillä järjestetty, vanhemman lapset tapaamiset oli hetken turvakodilla biologisten käytöksen takia, nyt nuoremman äiti haluaa tapaillla paikkakunnallaan turvakodilla koska ei pääse matkustamaan 40km meille..
        Molempien lasten vanhemmilla on ongelmia kuitenkin erinlaisia, mutta yhteistyötä heidän kanssaan tehdään paljon, vaikka molemmat perheet tietää että huostanpurkua ei koskaan tulla tekemään...


      • sijaisperheen tontilla.
        ----- kirjoitti:

        meillä 2 sijoitettua , molempien tapaamiset on meillä järjestetty, vanhemman lapset tapaamiset oli hetken turvakodilla biologisten käytöksen takia, nyt nuoremman äiti haluaa tapaillla paikkakunnallaan turvakodilla koska ei pääse matkustamaan 40km meille..
        Molempien lasten vanhemmilla on ongelmia kuitenkin erinlaisia, mutta yhteistyötä heidän kanssaan tehdään paljon, vaikka molemmat perheet tietää että huostanpurkua ei koskaan tulla tekemään...

        Sen jälkeen, kun tiedotimme havaitsemistamme vakavista lasten laiminlyönneistä, saimme kiellon enää tavata sijaisperheen tontilla.


      • Ilkeä Inkeri
        utelias ulla kirjoitti:

        Meillä on myös alle vuoden ikäinen sijaislapsi ja sillä kyselin mielenkiinnolla miten muilla sijareilla on käytäntö..meille äiti soittaa kaks ikertaa viikossa ja puhelin pitää laittaa kaijuttimelle että hän voi lauleskella..tuntuu vähän tyhjän päiväseltä mutta näin on menty. Tapaamiset on kerran kuussa ja valvottuja vielä ainakin ja itse olemme paikalla koko ajan. Äiti olisi tulossa meille mutta emme halua äitiä kotiin ennen kuin lapsi joskus itse haluaa sen päätimme jo ennen kuin meille lapsi tuli.

        täytyy sanoa, että miksi ihmeessä sinä olet päätynyt sijariksi tuollaisella asenteella? Äiti saa soittaa kaksi kertaa viikossa ja haluaa laulaa lapselleen, joka alle vuoden ikäisenä ei vielä osaa puhua, ja se on sinusta tyhjänpäiväistä? Ylimielistä minusta sinun puoleltasi. Äiti haluaisi tavata lastaan siellä, missä tämä tällä hetkellä asuu ja se ei sovi sinulle. Miksi ei? Minusta se on sijariuden perusperiaate, että lapsen ja tämän vanhempien suhdetta ja tapaamisia tuetaan. Minusta vaikuttaa, että sinun suhtautumisesi on aika lailla päinvastainen tässä suhteessa. Tapaaminen kerran kuussa...

        Oletko miettinyt miltä sinusta itsestäsi tuntuisi, jos tapaisit lastasi kerran kuukaudessa?

        Meillä on sijaislapsia saanut käydä tapaamassa niin usein kuin on halunnut osapuolien voinnin mukaan. Soittaakin on saanut ihmismäiseen aikaan (esim. 9-21) vaikka joka päivä. Eräs äiti luki satukirjan kasetille ja sitä sitten soitettiin lapselle iltasaduksi. Ei minusta ollenkaan tyhjänpäiväistä. Päinvastoin.


      • utlias ulla
        Ilkeä Inkeri kirjoitti:

        täytyy sanoa, että miksi ihmeessä sinä olet päätynyt sijariksi tuollaisella asenteella? Äiti saa soittaa kaksi kertaa viikossa ja haluaa laulaa lapselleen, joka alle vuoden ikäisenä ei vielä osaa puhua, ja se on sinusta tyhjänpäiväistä? Ylimielistä minusta sinun puoleltasi. Äiti haluaisi tavata lastaan siellä, missä tämä tällä hetkellä asuu ja se ei sovi sinulle. Miksi ei? Minusta se on sijariuden perusperiaate, että lapsen ja tämän vanhempien suhdetta ja tapaamisia tuetaan. Minusta vaikuttaa, että sinun suhtautumisesi on aika lailla päinvastainen tässä suhteessa. Tapaaminen kerran kuussa...

        Oletko miettinyt miltä sinusta itsestäsi tuntuisi, jos tapaisit lastasi kerran kuukaudessa?

        Meillä on sijaislapsia saanut käydä tapaamassa niin usein kuin on halunnut osapuolien voinnin mukaan. Soittaakin on saanut ihmismäiseen aikaan (esim. 9-21) vaikka joka päivä. Eräs äiti luki satukirjan kasetille ja sitä sitten soitettiin lapselle iltasaduksi. Ei minusta ollenkaan tyhjänpäiväistä. Päinvastoin.

        Jos olet itsekkin sijari niin tiedät varmaankin miten julmia asioita on voinut tapatua ennen sijoitusta!!! Hyvä jos teillä menee asiat noin vaan aina ei ole yhtä ruususet taustat. Ei laulu paranna lapsen traumoja jota jälkeenpäin kadutaan tehty mitä tehty arpi seuraa lasta koko loppuiän.


      • heti rikotaan
        utelias ulla kirjoitti:

        Meillä on myös alle vuoden ikäinen sijaislapsi ja sillä kyselin mielenkiinnolla miten muilla sijareilla on käytäntö..meille äiti soittaa kaks ikertaa viikossa ja puhelin pitää laittaa kaijuttimelle että hän voi lauleskella..tuntuu vähän tyhjän päiväseltä mutta näin on menty. Tapaamiset on kerran kuussa ja valvottuja vielä ainakin ja itse olemme paikalla koko ajan. Äiti olisi tulossa meille mutta emme halua äitiä kotiin ennen kuin lapsi joskus itse haluaa sen päätimme jo ennen kuin meille lapsi tuli.

        lakia kun ollaan päästy sijariksi ja sijarin vallankahvaan kiinni??

        "54 §
        Ihmissuhteet ja yhteydenpito

        Sijaishuollossa lapselle on turvattava hänen kehityksensä kannalta tärkeät, jatkuvat ja turvalliset ihmissuhteet. Lapsella on oikeus tavata vanhempiaan, sisaruksiaan ja muita hänelle läheisiä henkilöitä vastaanottamalla vieraita tai vierailemalla sijaishuoltopaikan ulkopuolella sekä pitää heihin muuten yhteyttä käyttämällä puhelinta tai lähettämällä ja vastaanottamalla kirjeitä tai niihin rinnastettavia muita luottamuksellisia viestejä taikka muita lähetyksiä.

        Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen ja lapsen sijaishuoltopaikan on tuettava ja edistettävä lapsen ja hänen vanhempiensa sekä lapsen ja muiden hänelle läheisten henkilöiden yhteydenpitoa. Lapsen sijaishuolto on järjestettävä niin, että sijoituspaikan etäisyys ei ole este yhteydenpidolle lapselle läheisiin henkilöihin"

        http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417


      • se laulu
        utlias ulla kirjoitti:

        Jos olet itsekkin sijari niin tiedät varmaankin miten julmia asioita on voinut tapatua ennen sijoitusta!!! Hyvä jos teillä menee asiat noin vaan aina ei ole yhtä ruususet taustat. Ei laulu paranna lapsen traumoja jota jälkeenpäin kadutaan tehty mitä tehty arpi seuraa lasta koko loppuiän.

        tietääkseni pahennakkaan sitä äiti lapsi suhdetta, tai niitä mahdollisia arpia? joten annappa kuule sen äidin laulaa ja tavata lastaan niinkuin laki sanoo.


      • kuulosta
        hyvältä kirjoitti:

        Meillä ei vielä sijaislasta ole, mutta toivottavasti seuraava vuosi meille sellaisen suo. Koulutus on käyty ja nyt lasta vain odotetaan. Eniten asiassa mietityttää juuri tapaamisten järkkäys, meillä kun vielä on kolme biolastakin.

        Alustavasti olemme ilmoittaneet, että emme halua tapaamisia kotiimme. Toki vanhemmat voivat käydä katsomassa alussa, miten heidän lapsensa asuu. Ajattelemme asian niin, että haluamme pitää kotimme suljettuna, niin että sijaislapsikin ymmärtää sen olevan "suojattu" alue entisen elämän ongelmilta -joita siis taatusti on ollut, jos lapselle on etsitty pitkäaikainen sijoituspaikka. Toisaalta ajattelen myös biologisia vanhempia, jotka aivan varmasti toivovat tapaamishetkeltä rauhallista aikaa lapsensa kanssa. Meillä se ei välttämättä onnistu. Ei ole kivaa vanhemmille, jos kolme vierasta lasta pyörii jatkuen ympärillä. Kyllä kai tapaaminen virallisessa paikassakin voi olla kiva kokemus, jos vaikka laittaa lapsen mukaan kahvia ja pullaa jne.

        Mukava kuulla toimiva kokemus, kun monesti tuntuu ettei sellaisia ole. Vaikka on kai niinkin, että tällaisille palstoille aktivoituvat vain ne, joilla ongelmia on!

        Sinulla on paha asennevamma huostaanottoja kohtaan yleisesti. Aiot lähteä sijaisvanhemmaksi omine näkemyksinesi, et tosiasioita tunnustaen. Ei voi muuta toivoa kuin että elämäsi järkähtäisi siten, että unohtaisit sijaislapsihankkeesi.


      • myöskään tavata kotona
        heti rikotaan kirjoitti:

        lakia kun ollaan päästy sijariksi ja sijarin vallankahvaan kiinni??

        "54 §
        Ihmissuhteet ja yhteydenpito

        Sijaishuollossa lapselle on turvattava hänen kehityksensä kannalta tärkeät, jatkuvat ja turvalliset ihmissuhteet. Lapsella on oikeus tavata vanhempiaan, sisaruksiaan ja muita hänelle läheisiä henkilöitä vastaanottamalla vieraita tai vierailemalla sijaishuoltopaikan ulkopuolella sekä pitää heihin muuten yhteyttä käyttämällä puhelinta tai lähettämällä ja vastaanottamalla kirjeitä tai niihin rinnastettavia muita luottamuksellisia viestejä taikka muita lähetyksiä.

        Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen ja lapsen sijaishuoltopaikan on tuettava ja edistettävä lapsen ja hänen vanhempiensa sekä lapsen ja muiden hänelle läheisten henkilöiden yhteydenpitoa. Lapsen sijaishuolto on järjestettävä niin, että sijoituspaikan etäisyys ei ole este yhteydenpidolle lapselle läheisiin henkilöihin"

        http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417

        Meillä biot eivät myöskään tapaa lapsiansa meillä. MInä olen sitoutunut tukemaan heidän suhdettansa ja teen sen puhumalla lapsille kunnioittavasti heidän syntymävanhemmistaan sekä kuljettamalla lapsia tapaamisiin.

        Me emme yksinkertaisesti halua kotiimme vieraita ihmisiä; olemme sitoutuneet auttamaan ja rakastamaan lapsia, bioilla on omat auttavat tahonsa. Sijaislapsia on kolme, ja jos kaikkien suku ramppaisi meillä en muuta ehtisikään. Jo nyt kuljetuksiin menee aikaa, mutta sehän on tämän homman ammatillinen puoli.


      • Helinä-keiju3
        myöskään tavata kotona kirjoitti:

        Meillä biot eivät myöskään tapaa lapsiansa meillä. MInä olen sitoutunut tukemaan heidän suhdettansa ja teen sen puhumalla lapsille kunnioittavasti heidän syntymävanhemmistaan sekä kuljettamalla lapsia tapaamisiin.

        Me emme yksinkertaisesti halua kotiimme vieraita ihmisiä; olemme sitoutuneet auttamaan ja rakastamaan lapsia, bioilla on omat auttavat tahonsa. Sijaislapsia on kolme, ja jos kaikkien suku ramppaisi meillä en muuta ehtisikään. Jo nyt kuljetuksiin menee aikaa, mutta sehän on tämän homman ammatillinen puoli.

        Menee sitä aikaa lasten kanssa vaikkette kuljettaiskaan mihinkään. Aikaa menee lasten kanssa, ellette sitten pistä heitä johonkin säilöön välillä. Käsittääkseni me veronmaksajat maksamme teille sijareille rahallisen palkkion juuri siitä, että aikaanne menee sijaislapseen ja hänen tarpeisiinsa.

        Suhdetta pitää tukea teoin, eikä vain sanoin. Teot ovat sitä, että mahdollistatte perheen yhteydenpidon. Jos lapsi vaistoaa, että se on teille vastenmielista tai rasittavaa, niin lapsi voi alkaa kokea yhteydenpidon ja tapaamiset kiusallisena, koska teidän huokailunne kuormittavat ja painavat häntä. Siinä ei sitten kunnioittavat puheet vanhemmista auta yhtään mitään. Suru jää lapsen sisään.


      • utelias ulla
        se laulu kirjoitti:

        tietääkseni pahennakkaan sitä äiti lapsi suhdetta, tai niitä mahdollisia arpia? joten annappa kuule sen äidin laulaa ja tavata lastaan niinkuin laki sanoo.

        Olenko mielestäsi kieltänyt tapaamiset..kun en kotiini tahdo äitiä. Jos tietäisit mitä äiti on vauvalle tehnyt niin tuskin haluaisit itsekkään häntä kotiin..ja sitä en sen kummemmin rupea yleisesti kuuluttamaan liian raakaa..Jos kiinnostaa niin meidän tapaamiset menevät ihan hyvin valvotusti samoin lapsen isovanhempien luona vierailut. Että kyllä sitä lakia noudatetaan!!! Enkä myöskään ole äitiä kieltänyt laulamasta mutta ilmeisesti ei saa mielipiteitään julki tuoda:(


      • tiedä
        Helinä-keiju3 kirjoitti:

        Menee sitä aikaa lasten kanssa vaikkette kuljettaiskaan mihinkään. Aikaa menee lasten kanssa, ellette sitten pistä heitä johonkin säilöön välillä. Käsittääkseni me veronmaksajat maksamme teille sijareille rahallisen palkkion juuri siitä, että aikaanne menee sijaislapseen ja hänen tarpeisiinsa.

        Suhdetta pitää tukea teoin, eikä vain sanoin. Teot ovat sitä, että mahdollistatte perheen yhteydenpidon. Jos lapsi vaistoaa, että se on teille vastenmielista tai rasittavaa, niin lapsi voi alkaa kokea yhteydenpidon ja tapaamiset kiusallisena, koska teidän huokailunne kuormittavat ja painavat häntä. Siinä ei sitten kunnioittavat puheet vanhemmista auta yhtään mitään. Suru jää lapsen sisään.

        Montako lasta sinulla Helinä on ja montako heistä olet onnistunut itselläsi pitämään? Minulla heitä on viisi, joista kaksi jo lähes aikuisia, kolme näitä pieniä. Minä kyllä tiedän, että lapset vievät aikaa, kukin heistä ja paljon. No, toisaalta olen heidän kanssaan kotona, joten aika edustaa laatua minun ja heidän välisessä suhteessaan.

        Minä en koe, että ns. kuljetukset ovat niin tärkeää aikaa lapselle -tosin kuljetuksen tulos eli biovanhemman tapaaminen on _ehdottoman_ tärkeää. Tosin on niillä sijaislapsilla muitakin tarpeita kun biojen tapaaminen. Minä olen aina puhunutpositiivisesti lapsen taustasta ja vanhemmista. Nyt lapset alkavat olla kouluikäisiä ja kysyvät, miksi en minä voi olla heidän _oikea_ äitinsä (eivät siis muista asuneensa syntymävanhempiensa kanssa). Ja miksi niin usein (kerran kuussa) pitää lähteä tapaamiseen, mennään mieluummin vaikka mummolaan(minun vanhemmilleni).

        Nämä ovat hankalia juttuja; tukea lapsen sukulaisuussuhteita, toisaalta antaa heille tukevat juuret meidän perheessämme. Täällä heillä on paikka, koti, jonne voi aina tulla ja jossa saa lohdun ja turvan. Minä rakastan sijaislapsiani, enkä koskaan voisi tehdä päätöksiä, jotka ovat heidän etunsa vastaisia...


      • utelias ulla
        myöskään tavata kotona kirjoitti:

        Meillä biot eivät myöskään tapaa lapsiansa meillä. MInä olen sitoutunut tukemaan heidän suhdettansa ja teen sen puhumalla lapsille kunnioittavasti heidän syntymävanhemmistaan sekä kuljettamalla lapsia tapaamisiin.

        Me emme yksinkertaisesti halua kotiimme vieraita ihmisiä; olemme sitoutuneet auttamaan ja rakastamaan lapsia, bioilla on omat auttavat tahonsa. Sijaislapsia on kolme, ja jos kaikkien suku ramppaisi meillä en muuta ehtisikään. Jo nyt kuljetuksiin menee aikaa, mutta sehän on tämän homman ammatillinen puoli.

        Kiitokset kaikille jotka vastasivat asiallisesti:) tämän enempää en viitsi enää vaivautua kirjoittamaan mielipiteitä koska riitaahan ne vain aiheuttaa. Itselleni on vain tärkeä asia että tyttö joka on kohta puolivuotias saisi hyvän elämän:) jota myös tytön isovanhemmatkin toivovat:)) tämän lainasin edellisestä tekstistä ja näin minäkin ajattelen "MInä olen sitoutunut tukemaan heidän suhdettansa ja teen sen puhumalla lapsille kunnioittavasti heidän syntymävanhemmistaan sekä kuljettamalla lapsia tapaamisiin. "


      • Tilannetajua
        utelias ulla kirjoitti:

        Kiitokset kaikille jotka vastasivat asiallisesti:) tämän enempää en viitsi enää vaivautua kirjoittamaan mielipiteitä koska riitaahan ne vain aiheuttaa. Itselleni on vain tärkeä asia että tyttö joka on kohta puolivuotias saisi hyvän elämän:) jota myös tytön isovanhemmatkin toivovat:)) tämän lainasin edellisestä tekstistä ja näin minäkin ajattelen "MInä olen sitoutunut tukemaan heidän suhdettansa ja teen sen puhumalla lapsille kunnioittavasti heidän syntymävanhemmistaan sekä kuljettamalla lapsia tapaamisiin. "

        Meille sijoitetuista lapsista kaksi on tullut vauvoina, toisen biologiset vanhemmat eivät sosiaalityöntekijän yrityksistä huolimatta lasta halunneet tavata, eivätkä toisenkaan kanssa tapaamiset onnistuneet - kerran hän ilmoitti haluavansa lasta tavata ja veimme lapsen sovittuun tapaamispaikkaan, mutta ei vanhempi sitten tullutkaan. Ensiksi mainitun lapsen vanhemmat asuivat ihan lähellä ja olisivat voineet poiketa milloin tahansa lastaan tapaamaan, mutta kun ei niin ei.
        Toiseksi mainitun lapsen vanhemmalle oli määrätty valvotut tapaamiset hänen aiemman lasta vahingoittaneen käytöksensä takia (tuomittu oikeudessa).

        Leikki-ikäisenä luoksemme saapuneen lapsen vanhemmat pitävät yhteyttä puhelimitse (ei erityisiä soittoaikoja) ja säännöllisin tapaamisin, jotka ensimmäisinä vuosina olivat meillä tai tapaamispaikassa, mutta ovat olleet nyt jo pidempään vanhempien luona, eivätkä ole valvottuja, koska sen tarve on poistunut. Tämän lapsen vanhemmat ovat aina ymmärtäneet lapsen edun ja peruneet tapaamiset, jos ovat olleet "tapaamiskunnottomia".


      • Helinä-keiju3
        tiedä kirjoitti:

        Montako lasta sinulla Helinä on ja montako heistä olet onnistunut itselläsi pitämään? Minulla heitä on viisi, joista kaksi jo lähes aikuisia, kolme näitä pieniä. Minä kyllä tiedän, että lapset vievät aikaa, kukin heistä ja paljon. No, toisaalta olen heidän kanssaan kotona, joten aika edustaa laatua minun ja heidän välisessä suhteessaan.

        Minä en koe, että ns. kuljetukset ovat niin tärkeää aikaa lapselle -tosin kuljetuksen tulos eli biovanhemman tapaaminen on _ehdottoman_ tärkeää. Tosin on niillä sijaislapsilla muitakin tarpeita kun biojen tapaaminen. Minä olen aina puhunutpositiivisesti lapsen taustasta ja vanhemmista. Nyt lapset alkavat olla kouluikäisiä ja kysyvät, miksi en minä voi olla heidän _oikea_ äitinsä (eivät siis muista asuneensa syntymävanhempiensa kanssa). Ja miksi niin usein (kerran kuussa) pitää lähteä tapaamiseen, mennään mieluummin vaikka mummolaan(minun vanhemmilleni).

        Nämä ovat hankalia juttuja; tukea lapsen sukulaisuussuhteita, toisaalta antaa heille tukevat juuret meidän perheessämme. Täällä heillä on paikka, koti, jonne voi aina tulla ja jossa saa lohdun ja turvan. Minä rakastan sijaislapsiani, enkä koskaan voisi tehdä päätöksiä, jotka ovat heidän etunsa vastaisia...

        Ei pidä haukata isompaa palaa kuin pystyy nielemään. Jos koet viisi lasta haastelliseksi määräksi oletkin haalinut sijaislapsia vain itseäsi ja omaa sädekehääsi varten, etkä lapsia varten. Tämä paistaa siitäkin että huomautat lasten kysyneen miksi sinä et ole heidän oikea äitinsä. Minua kiinnostaa kovasti, mitä sijarina olet vastannut siihen kysymykseen? Lapset kokevat jo kuormittavaksi käydä omien vanhempiensa luona, mutta sinun isovanhempien luo matkatessa heidän ei ilmeisesti ole tavinnut kuunneella huokailuja rasittavasta kuskaamisesta, koska sinne rohkenevat kaivata. Vai ovatko he niin fiksuja, kuten lapset yleensä ovat, että vaistoavat mitä SINÄ haluat kuulla heidän sanovan. Näin uskon tiedän tapauksessa olevan.

        Minun lapsilukumäärä tai olenko onnistunut lapsia pitämään oli epäasiallinen ja turhan vihjaileva, monille sijareille ikävä kyllä tyypillinen henkilökohtaisuuksiin menevä kysymys. Et kai oikeesti kuvittele, että alentuisin keskustelemaan omista läheisistäni tuollaisen tyypin kanssa. Ethän.


      • vielä juttua
        Helinä-keiju3 kirjoitti:

        Ei pidä haukata isompaa palaa kuin pystyy nielemään. Jos koet viisi lasta haastelliseksi määräksi oletkin haalinut sijaislapsia vain itseäsi ja omaa sädekehääsi varten, etkä lapsia varten. Tämä paistaa siitäkin että huomautat lasten kysyneen miksi sinä et ole heidän oikea äitinsä. Minua kiinnostaa kovasti, mitä sijarina olet vastannut siihen kysymykseen? Lapset kokevat jo kuormittavaksi käydä omien vanhempiensa luona, mutta sinun isovanhempien luo matkatessa heidän ei ilmeisesti ole tavinnut kuunneella huokailuja rasittavasta kuskaamisesta, koska sinne rohkenevat kaivata. Vai ovatko he niin fiksuja, kuten lapset yleensä ovat, että vaistoavat mitä SINÄ haluat kuulla heidän sanovan. Näin uskon tiedän tapauksessa olevan.

        Minun lapsilukumäärä tai olenko onnistunut lapsia pitämään oli epäasiallinen ja turhan vihjaileva, monille sijareille ikävä kyllä tyypillinen henkilökohtaisuuksiin menevä kysymys. Et kai oikeesti kuvittele, että alentuisin keskustelemaan omista läheisistäni tuollaisen tyypin kanssa. Ethän.

        En minä mitään sädekehää tarvitse, mitä sillä tekisin, lapsista minä pidän.

        Tuohon kysymykseen, miksi en voi olla heidän _oikea_ äitinsä olen vastannut suunnilleen niin, että olisi minustakin mukavaa, jos olisin heidän äitinsä (niin olisikin), mutta en kuitenkaan ole vaan heillä on oma äitinsä. Olen kuitenkin korostanut, että olen äiti tämän perheen arjessa ja meidän suhteemme on äärettömän tärkeä.

        Meidän lapsillemme mummo ja vaari (siis minun vanhempani) ovat tärkeä osa elämäss, koska tapaamme viikottain. Biologisia vanehmpia siis paljon vähemmän, mutta minä en tapaamisvälejä ole määritellyt, en myöskään tapahtumia, joiden seurauksena lapset eivät alkukodissaan asu. Onhan tämä sijaiskotitoiminta hieman "outoa", mutta hyödyllistä, eikä minusta sijaislasten suhteet sijaissukulaisiin (hassu sana) ole keltään pois vaan päinvastoin rikkaus.


      • Helinä-keiju3
        vielä juttua kirjoitti:

        En minä mitään sädekehää tarvitse, mitä sillä tekisin, lapsista minä pidän.

        Tuohon kysymykseen, miksi en voi olla heidän _oikea_ äitinsä olen vastannut suunnilleen niin, että olisi minustakin mukavaa, jos olisin heidän äitinsä (niin olisikin), mutta en kuitenkaan ole vaan heillä on oma äitinsä. Olen kuitenkin korostanut, että olen äiti tämän perheen arjessa ja meidän suhteemme on äärettömän tärkeä.

        Meidän lapsillemme mummo ja vaari (siis minun vanhempani) ovat tärkeä osa elämäss, koska tapaamme viikottain. Biologisia vanehmpia siis paljon vähemmän, mutta minä en tapaamisvälejä ole määritellyt, en myöskään tapahtumia, joiden seurauksena lapset eivät alkukodissaan asu. Onhan tämä sijaiskotitoiminta hieman "outoa", mutta hyödyllistä, eikä minusta sijaislasten suhteet sijaissukulaisiin (hassu sana) ole keltään pois vaan päinvastoin rikkaus.

        Mitä Pride kouluttajat ovat mieltä tuosta, että sijari sanoo lapsille että hänestäkin olisi mukavaa olla lasten biologinen äiti ja että sijari tosissaankin haluaisi oikeesti olla sijaislasten oikea, biologinen äiti. Mielestäni tässä on tapahtunut väärä motiivi sijaisvanhemmuudelle aivan selkeesti.

        Nyt siellä sitten sekä lapset että sijari toivovat, että lasten biologinen tausta olisi toinen kuin mitä luonto on järjestänyt.

        Mielestäni sijarin pitäisi sanoa lapsille, että hän on onnellinen siitä, että hän saa olla sijaisäitinä. Koska ei huostaanoton syytä tiedä, niin vaikea sanoa mitä biologisesta äidistä voi sanoa, mutta jos biologinen äiti ei halua lapsiaan itselleen, niin sijari voi yrittää adoptoida heidät, sitten hän olisi oikea äiti ja ainoa. Muussa tapauksessa sijarin tulee kunnioittaa lasten omaa äitiä eikä suinkaan viekotella viekotella tai lähteä lasten kelkassa kieltämään heidän omia sukujuuriaan, omia isovanhempiaan, ja omia biologisia vanhempiaan. Se kostautuu lapsille, ja heille voi myöhemmin tulla huono omatunto, kun rupeevat itsenäisesti funtsaamaan. Nythän he ovat vielä kehittymättömiä, eikä sitä saa käyttää tuolleen.


      • juuri sinua
        Helinä-keiju3 kirjoitti:

        Ei pidä haukata isompaa palaa kuin pystyy nielemään. Jos koet viisi lasta haastelliseksi määräksi oletkin haalinut sijaislapsia vain itseäsi ja omaa sädekehääsi varten, etkä lapsia varten. Tämä paistaa siitäkin että huomautat lasten kysyneen miksi sinä et ole heidän oikea äitinsä. Minua kiinnostaa kovasti, mitä sijarina olet vastannut siihen kysymykseen? Lapset kokevat jo kuormittavaksi käydä omien vanhempiensa luona, mutta sinun isovanhempien luo matkatessa heidän ei ilmeisesti ole tavinnut kuunneella huokailuja rasittavasta kuskaamisesta, koska sinne rohkenevat kaivata. Vai ovatko he niin fiksuja, kuten lapset yleensä ovat, että vaistoavat mitä SINÄ haluat kuulla heidän sanovan. Näin uskon tiedän tapauksessa olevan.

        Minun lapsilukumäärä tai olenko onnistunut lapsia pitämään oli epäasiallinen ja turhan vihjaileva, monille sijareille ikävä kyllä tyypillinen henkilökohtaisuuksiin menevä kysymys. Et kai oikeesti kuvittele, että alentuisin keskustelemaan omista läheisistäni tuollaisen tyypin kanssa. Ethän.

        ei voikaan noteerata muuna kuin häirikkönä, joka ei tiedä asioiden todellista laitaa, täällä auot päätäsi tiedoillasi jotka perustuu kuulopuheisiin ja kirjoituksiin, tilastoihin, millä ei ole todellisuuspohjaa. omat olemattomat kokemuksesi jotka kysyttäessä kuittaat häirikölle tuttuun tyyliin "menee henkilökohtaisuuksiin, en alennu keskustelemaan asiasta" koska sinulla ei edes ole omia, saati muiden lapsia, etkä ikinä tule niitä saamaankaan, joko hedelmättömyytesi takia, tai mielenterveydellisten syiden takia sinulle ei voi kertakaikkiaan luottaa lapsia hoitoosi.


      • että muuten
        Tilannetajua kirjoitti:

        Meille sijoitetuista lapsista kaksi on tullut vauvoina, toisen biologiset vanhemmat eivät sosiaalityöntekijän yrityksistä huolimatta lasta halunneet tavata, eivätkä toisenkaan kanssa tapaamiset onnistuneet - kerran hän ilmoitti haluavansa lasta tavata ja veimme lapsen sovittuun tapaamispaikkaan, mutta ei vanhempi sitten tullutkaan. Ensiksi mainitun lapsen vanhemmat asuivat ihan lähellä ja olisivat voineet poiketa milloin tahansa lastaan tapaamaan, mutta kun ei niin ei.
        Toiseksi mainitun lapsen vanhemmalle oli määrätty valvotut tapaamiset hänen aiemman lasta vahingoittaneen käytöksensä takia (tuomittu oikeudessa).

        Leikki-ikäisenä luoksemme saapuneen lapsen vanhemmat pitävät yhteyttä puhelimitse (ei erityisiä soittoaikoja) ja säännöllisin tapaamisin, jotka ensimmäisinä vuosina olivat meillä tai tapaamispaikassa, mutta ovat olleet nyt jo pidempään vanhempien luona, eivätkä ole valvottuja, koska sen tarve on poistunut. Tämän lapsen vanhemmat ovat aina ymmärtäneet lapsen edun ja peruneet tapaamiset, jos ovat olleet "tapaamiskunnottomia".

        kuin "tapaamiskunnottomuus" ei ole ollut peruutuksen syynä?


      • tietysti halua
        myöskään tavata kotona kirjoitti:

        Meillä biot eivät myöskään tapaa lapsiansa meillä. MInä olen sitoutunut tukemaan heidän suhdettansa ja teen sen puhumalla lapsille kunnioittavasti heidän syntymävanhemmistaan sekä kuljettamalla lapsia tapaamisiin.

        Me emme yksinkertaisesti halua kotiimme vieraita ihmisiä; olemme sitoutuneet auttamaan ja rakastamaan lapsia, bioilla on omat auttavat tahonsa. Sijaislapsia on kolme, ja jos kaikkien suku ramppaisi meillä en muuta ehtisikään. Jo nyt kuljetuksiin menee aikaa, mutta sehän on tämän homman ammatillinen puoli.

        vieraita ihmisiä kotiinne, eihän niistä makseta mitään, niinkuin niiden vieraiden ihmisten tutuista lapsista?


      • Sama henkilö
        juuri sinua kirjoitti:

        ei voikaan noteerata muuna kuin häirikkönä, joka ei tiedä asioiden todellista laitaa, täällä auot päätäsi tiedoillasi jotka perustuu kuulopuheisiin ja kirjoituksiin, tilastoihin, millä ei ole todellisuuspohjaa. omat olemattomat kokemuksesi jotka kysyttäessä kuittaat häirikölle tuttuun tyyliin "menee henkilökohtaisuuksiin, en alennu keskustelemaan asiasta" koska sinulla ei edes ole omia, saati muiden lapsia, etkä ikinä tule niitä saamaankaan, joko hedelmättömyytesi takia, tai mielenterveydellisten syiden takia sinulle ei voi kertakaikkiaan luottaa lapsia hoitoosi.

        on käynyt myös Päiväkoti-palstalla aukomassa päätään ja kommenteistaan paistaa selvästi se, ettei hänellä ole minkäänlaista todellista käsitystä sen enempää päivähoitotyöstä kuin ylipäätään päiväkotien toiminnastakaan. Kaikenlaisia perusteettomia moitteita kuitenkin hän jaksaa heitellä. Ja kun kysyy, että mihin hän jatkuvat toisten haukkumisensa perustaa, niin eipä suostu vastaamaan. Hän haukkui työssä käyvät äiditkin päiväkoti-palstalla alkuvuodesta mutta ei mitään suostunut vastaamaan, kun kysyttiin, että millä rahalla hän itsensä ja lapsensa oikein elättää, kun ei mitenkään tunnu käsittävän työnteon tarkoitusta.

        Olen tullut siihen tulokseen, että tämä tyyppi on vain katkeroitunut, lapseton provoilija, jolla ei muuta elämää ole kuin lasten kanssa työskentelevien ihmisten morkkaaminen. Ei hänen juttujaan kannata ottaa vakavasti.


      • että jos alkaa
        tietysti halua kirjoitti:

        vieraita ihmisiä kotiinne, eihän niistä makseta mitään, niinkuin niiden vieraiden ihmisten tutuista lapsista?

        sijaisvanhemmaksi, on ovet aukaistava lasten vanhemmille / sukulaisillekin. Eräs sijaishuoltoyksikön työntekijä sanoi, että jos ryhtyy sijaisvanhemmaksi, kotiaan on avattava.


      • sellaista lakia
        että jos alkaa kirjoitti:

        sijaisvanhemmaksi, on ovet aukaistava lasten vanhemmille / sukulaisillekin. Eräs sijaishuoltoyksikön työntekijä sanoi, että jos ryhtyy sijaisvanhemmaksi, kotiaan on avattava.

        Eli sijaisperheen ei lain mukaan tarvitse järjestää tapaamisia kotonaan. Meille sijoittava yksikkö sanoi, että he toivovat että biot voivat käydä katsomassa lapsensa tulevaa kotia. Kuitenkin he korostivat että meillä' on lain suoma oikeus kieltäytyä tästä. Minusta tämä on hyvä asia, vaikka meillä biot kävivätkin kyllä, sillä näin jokainen sijari voi valita omat työtapansa. Mikä sopii yhdelle ei välttämättä sovi toiselle.


      • Helinä-keiju3
        sellaista lakia kirjoitti:

        Eli sijaisperheen ei lain mukaan tarvitse järjestää tapaamisia kotonaan. Meille sijoittava yksikkö sanoi, että he toivovat että biot voivat käydä katsomassa lapsensa tulevaa kotia. Kuitenkin he korostivat että meillä' on lain suoma oikeus kieltäytyä tästä. Minusta tämä on hyvä asia, vaikka meillä biot kävivätkin kyllä, sillä näin jokainen sijari voi valita omat työtapansa. Mikä sopii yhdelle ei välttämättä sovi toiselle.

        Lapsen kannalta olisi onnellisinta, jos hänen biologiset vanhempansa ja lapsi itse tietenkin kanssa voisi valita sanotaan vaikka kolmesta sijaisehdokkaasta heille mieluisimman. Näin yhteistyöllä olisi paremmat edellytykset onnistua, kun kohde itse vanhempineen pääsisi osallistumaan häntä koskevaan erittäin vaikuttavaan ratkaisuun. Samalla kilpailu ja kilvoittelu lisäisivät tarjonnan laatua ja myös epäonnistuneet sijoitukset vähenevisivät. Onkin aivan ihmeellistä, jos joku sosiaalivirkailija on mennyt päättämään lapsen tulevaisuudesta ja sijaisperheestä itsekseen. Ja aina ensinhän on tehtävä läheiskartoitus, ennenkuin lähdetään ulkopuolisille tarjoomaan.
        Jos on vauva kyseessä, niin sitä suuremmalla syyllä vanhempien tai vauvan omien sukulaisten pitää olla ratkaisemassa vauvan sijoitusperheen valinta.


      • käärmekaktus
        Helinä-keiju3 kirjoitti:

        Ei pidä haukata isompaa palaa kuin pystyy nielemään. Jos koet viisi lasta haastelliseksi määräksi oletkin haalinut sijaislapsia vain itseäsi ja omaa sädekehääsi varten, etkä lapsia varten. Tämä paistaa siitäkin että huomautat lasten kysyneen miksi sinä et ole heidän oikea äitinsä. Minua kiinnostaa kovasti, mitä sijarina olet vastannut siihen kysymykseen? Lapset kokevat jo kuormittavaksi käydä omien vanhempiensa luona, mutta sinun isovanhempien luo matkatessa heidän ei ilmeisesti ole tavinnut kuunneella huokailuja rasittavasta kuskaamisesta, koska sinne rohkenevat kaivata. Vai ovatko he niin fiksuja, kuten lapset yleensä ovat, että vaistoavat mitä SINÄ haluat kuulla heidän sanovan. Näin uskon tiedän tapauksessa olevan.

        Minun lapsilukumäärä tai olenko onnistunut lapsia pitämään oli epäasiallinen ja turhan vihjaileva, monille sijareille ikävä kyllä tyypillinen henkilökohtaisuuksiin menevä kysymys. Et kai oikeesti kuvittele, että alentuisin keskustelemaan omista läheisistäni tuollaisen tyypin kanssa. Ethän.

        sinä et ole alentunut puhumaan kenenkään kanssa, onko sinulla edes omia lapsia.
        Jotta kenenkähän pään päällä se sädekehä leijuskelee.


      • käärmekaktus
        sellaista lakia kirjoitti:

        Eli sijaisperheen ei lain mukaan tarvitse järjestää tapaamisia kotonaan. Meille sijoittava yksikkö sanoi, että he toivovat että biot voivat käydä katsomassa lapsensa tulevaa kotia. Kuitenkin he korostivat että meillä' on lain suoma oikeus kieltäytyä tästä. Minusta tämä on hyvä asia, vaikka meillä biot kävivätkin kyllä, sillä näin jokainen sijari voi valita omat työtapansa. Mikä sopii yhdelle ei välttämättä sovi toiselle.

        meillä tapaamiset on pe-su, tuskin vanhempi tykkäisi sitä aikaa meillä viettää=)


      • käärmekaktus
        Helinä-keiju3 kirjoitti:

        Lapsen kannalta olisi onnellisinta, jos hänen biologiset vanhempansa ja lapsi itse tietenkin kanssa voisi valita sanotaan vaikka kolmesta sijaisehdokkaasta heille mieluisimman. Näin yhteistyöllä olisi paremmat edellytykset onnistua, kun kohde itse vanhempineen pääsisi osallistumaan häntä koskevaan erittäin vaikuttavaan ratkaisuun. Samalla kilpailu ja kilvoittelu lisäisivät tarjonnan laatua ja myös epäonnistuneet sijoitukset vähenevisivät. Onkin aivan ihmeellistä, jos joku sosiaalivirkailija on mennyt päättämään lapsen tulevaisuudesta ja sijaisperheestä itsekseen. Ja aina ensinhän on tehtävä läheiskartoitus, ennenkuin lähdetään ulkopuolisille tarjoomaan.
        Jos on vauva kyseessä, niin sitä suuremmalla syyllä vanhempien tai vauvan omien sukulaisten pitää olla ratkaisemassa vauvan sijoitusperheen valinta.

        kun eronneista vanhemmista toinen hyväksyy ehdottomasti ja toinen ei?
        Laitatko lapset puoliksi ja erotat sisarukset toisistaan, että vanhemmat ovat tyytyväisiä?


      • ole ollut
        että muuten kirjoitti:

        kuin "tapaamiskunnottomuus" ei ole ollut peruutuksen syynä?

        Näin on asia mennyt, että vanhemmat ovat pyrkineet pitämään kiinni sovituista tapaamisista, mutta silloin kun ryyppyputkea eivät ole onnistuneet katkaisemaan ovat itse peruneet tapaamisen. Alkoholismistaan puhuvat avoimesti l. ei ole mistään arvauksesta tai sosiaalityöntekijän kertomuksista kyse. Viimeksikin kun sosiaalityöntekijä vaihtui kertoivat tälle asiakassuunnitelmapalaverin yhteydessä näistä asioista, joten olin kuulemassa.


      • kertojalla
        että jos alkaa kirjoitti:

        sijaisvanhemmaksi, on ovet aukaistava lasten vanhemmille / sukulaisillekin. Eräs sijaishuoltoyksikön työntekijä sanoi, että jos ryhtyy sijaisvanhemmaksi, kotiaan on avattava.

        Sosiaalityöntekijä on nyt vähän oikaissut, ketään ei voi pakottaa päästämään kotiinsa muita kuin itse valitsemiaan henkilöitä, paitsi sijaisvanhempien, joiden on päästettävä sekä lapsen sijoittaneen kunnan, että oman asuinkuntansa sosiaalityöntekijät kotiinsa aika-ajoin.

        Meillä ei ole ollut mitään ongelmia niiden lapsille läheisten henkilöiden käynneistä joita meillä on vieraillut vuosien mittaan. Olemme kestinneet niin mummut kuin vaaritkin, sekä serkkuja, kummeja, sisaruksia jne. Aika harvoin kuitenkin käyvät ja ovat mukavia ihmisiä, joista suurimman osan luona olen lapsen kanssa minäkin kyläillyt silloin, kun lapset olivat liian pieniä yksin kyläilemään.


      • Helinä-keiju3
        käärmekaktus kirjoitti:

        kun eronneista vanhemmista toinen hyväksyy ehdottomasti ja toinen ei?
        Laitatko lapset puoliksi ja erotat sisarukset toisistaan, että vanhemmat ovat tyytyväisiä?

        Sovitaanko niin, että niissä tapauksissa missä vanhemmat ja lapsi ovat samaa mieltä sopivuudesta, he voisivat valita. Uskon, että tämä mahdollisuus vaikuttaa omaan kohtaloonsa edesauttaa myös vanhempia puhaltamaan yhteen hiileen. Kelpaisko ajatus nyt, vai vieläkö löytyy vikaa.


      • Helinä-keiju3
        käärmekaktus kirjoitti:

        sinä et ole alentunut puhumaan kenenkään kanssa, onko sinulla edes omia lapsia.
        Jotta kenenkähän pään päällä se sädekehä leijuskelee.

        En ole täällä urkkinut ventovierailta sijareilta, miksi he eivät ole saaneet omia lapsia enkä mitään muutakaan ikävää.


      • käärmekaktus
        Helinä-keiju3 kirjoitti:

        Sovitaanko niin, että niissä tapauksissa missä vanhemmat ja lapsi ovat samaa mieltä sopivuudesta, he voisivat valita. Uskon, että tämä mahdollisuus vaikuttaa omaan kohtaloonsa edesauttaa myös vanhempia puhaltamaan yhteen hiileen. Kelpaisko ajatus nyt, vai vieläkö löytyy vikaa.

        entäs jos lapset ovat niin pieniä, etteivät pysty ilmaisemaan kantaansa,"hei, tämä sijaisperhe on juuri minun makuuni", kun eivät osaa edes puhua?

        Entäs jos vanhemmat ovat niin eripuraisia, etteivät periaatteestakaan voi olla mistään samaa mieltä, kokemusta on?


      • Helinä-keiju3
        käärmekaktus kirjoitti:

        entäs jos lapset ovat niin pieniä, etteivät pysty ilmaisemaan kantaansa,"hei, tämä sijaisperhe on juuri minun makuuni", kun eivät osaa edes puhua?

        Entäs jos vanhemmat ovat niin eripuraisia, etteivät periaatteestakaan voi olla mistään samaa mieltä, kokemusta on?

        Sitten asiaan palattaneen, kun lapsi on oppinut puhumaan. Sitten kysytään viihtyykö hän sijaispaikassa vai haluaisiko vaihtaa.
        Vastaan mielelläni lisäkysymyksiin, käärmekaktus, jos keksit vielä jotain millä voisit evätä ihmisiä vaikuttamasta omiin asioihinsa.


      • käärmekaktus
        Helinä-keiju3 kirjoitti:

        Sitten asiaan palattaneen, kun lapsi on oppinut puhumaan. Sitten kysytään viihtyykö hän sijaispaikassa vai haluaisiko vaihtaa.
        Vastaan mielelläni lisäkysymyksiin, käärmekaktus, jos keksit vielä jotain millä voisit evätä ihmisiä vaikuttamasta omiin asioihinsa.

        mikä on sinun mielestäsi sopiva ikä lapsen päättää omasta asuinpaikastan, sikäli kun lapseen ei vaikuta mitkään toisen paikan houkutteet,pelit, rahat, tavarat ym, vaan missä hän tuntee oikeasti olevansa rakastettu?


        Eikö sellaisissa tapauksissa, joissa lapselle annetaan päätäntävalta, tulisi arvioida puolueettomasti myös lapsen henkinen kypsyys?

        Entäs jos vielä 12-vuotiaskaan ei ole henkisesti kypsä päättämään asioistaan,kuka päättää hänen puolestaan?

        Jos sijaishoitopaikasa lapsi ei saa kaikkea haluamaansa,ja haluaa vaihtaa paikkaa, kuka päättää, missä menee raja?


      • Helinä-keiju3
        käärmekaktus kirjoitti:

        mikä on sinun mielestäsi sopiva ikä lapsen päättää omasta asuinpaikastan, sikäli kun lapseen ei vaikuta mitkään toisen paikan houkutteet,pelit, rahat, tavarat ym, vaan missä hän tuntee oikeasti olevansa rakastettu?


        Eikö sellaisissa tapauksissa, joissa lapselle annetaan päätäntävalta, tulisi arvioida puolueettomasti myös lapsen henkinen kypsyys?

        Entäs jos vielä 12-vuotiaskaan ei ole henkisesti kypsä päättämään asioistaan,kuka päättää hänen puolestaan?

        Jos sijaishoitopaikasa lapsi ei saa kaikkea haluamaansa,ja haluaa vaihtaa paikkaa, kuka päättää, missä menee raja?

        Minun näkemyksiäni enemmän merkitystä on mielestäni YK:n Lasten Oikeuksien Komission käsityksellä, jonka mukaan lapsen mielipide on otettava huomioon ja pienenkin lapsen mielipidettä kyetään selvittämään niin haluttaessa. Sitä sovellettakoon. Kysehän on oikeesti tämän lapsen omasta elämästä ja asiasta silloin, kun hänellä ei ole normaalilla tavalla vanhempiensa suojaa ja turvaa. Hän on yksin. Sitä ei viranomainen muuksi voi muuttaa pelkällä päätöksellään, vaikka kuinka yrittäisi.
        Lainmukaan lasta on kuultava 12-vuotiaana ja otettava hänen käsityksensä huomioon (jos tässä vaiheessa ajattelet kehitysvammaisen kykyä päättää asioistaan, niin sehän kyvyttömyys jatkuu aikuisenakin ja hän on holhouksen alla silloinkin, joten siihen en nyt takertuisi). Lainsäätäjä on kuitenkin katsonut että 12-vuotiaan mielipide on kuultava ja otettava huomioon. On aika riskaapelia sijarilta tai sossutantalta tai keneltä tahansa ruveta siinä vaiheessa väittämään, että kyseinen 12-vuotias ei olisi henkisesti 12-vuotiaan kypsyystasolla, jos tätä kypsymättömyyttä ei ole todettu missään diagnoosissa. Sitäpaitsi 12-vuotta nuoremmankin, ja siten kypsymättömämmänkin lapsen mielipiteen kuulemiselle ja huomioon ottamiselle hänen omassa asiassaan ei ole estettä. Päinvastoin, sitäkin edellytetään.
        Sosiaaliviranomaisen velvollisuus on kuulla lapsen ongelmia ja huolia, ja mikäli sijaispaikassa on lapsen mielestä jotain häikkää, niin tämä sosiaalitantta, lapsen edunvalvoja ja varmaan viime kädessä tuomioistuin ratkaisee lapsen asian ottaen lapsen näkemyksen omassa asiassaan huomioon.
        Vähän kato sijari on jäävi sitä päättämään. Vai oletko eri mieltä sijarin toimivallasta lapsen sijoituksesta päätettäessä.


      • käärmekaktus
        Helinä-keiju3 kirjoitti:

        Minun näkemyksiäni enemmän merkitystä on mielestäni YK:n Lasten Oikeuksien Komission käsityksellä, jonka mukaan lapsen mielipide on otettava huomioon ja pienenkin lapsen mielipidettä kyetään selvittämään niin haluttaessa. Sitä sovellettakoon. Kysehän on oikeesti tämän lapsen omasta elämästä ja asiasta silloin, kun hänellä ei ole normaalilla tavalla vanhempiensa suojaa ja turvaa. Hän on yksin. Sitä ei viranomainen muuksi voi muuttaa pelkällä päätöksellään, vaikka kuinka yrittäisi.
        Lainmukaan lasta on kuultava 12-vuotiaana ja otettava hänen käsityksensä huomioon (jos tässä vaiheessa ajattelet kehitysvammaisen kykyä päättää asioistaan, niin sehän kyvyttömyys jatkuu aikuisenakin ja hän on holhouksen alla silloinkin, joten siihen en nyt takertuisi). Lainsäätäjä on kuitenkin katsonut että 12-vuotiaan mielipide on kuultava ja otettava huomioon. On aika riskaapelia sijarilta tai sossutantalta tai keneltä tahansa ruveta siinä vaiheessa väittämään, että kyseinen 12-vuotias ei olisi henkisesti 12-vuotiaan kypsyystasolla, jos tätä kypsymättömyyttä ei ole todettu missään diagnoosissa. Sitäpaitsi 12-vuotta nuoremmankin, ja siten kypsymättömämmänkin lapsen mielipiteen kuulemiselle ja huomioon ottamiselle hänen omassa asiassaan ei ole estettä. Päinvastoin, sitäkin edellytetään.
        Sosiaaliviranomaisen velvollisuus on kuulla lapsen ongelmia ja huolia, ja mikäli sijaispaikassa on lapsen mielestä jotain häikkää, niin tämä sosiaalitantta, lapsen edunvalvoja ja varmaan viime kädessä tuomioistuin ratkaisee lapsen asian ottaen lapsen näkemyksen omassa asiassaan huomioon.
        Vähän kato sijari on jäävi sitä päättämään. Vai oletko eri mieltä sijarin toimivallasta lapsen sijoituksesta päätettäessä.

        vai etkä vaan ymmärä.
        En minä mistään kehitysvammaisista ole puhunut.
        Jokainen lapsi on yksilö ja kehittyy eri tahtiin, niin ruumiillisesti kuin henkisestikin.
        Sen sijaan, että vastaisit kerrankin itse, vedät taas YKn sanomiset mukaan.

        No, voin kertoa, että peräänkuulutin nimenomaan puolueetonta tahoa tutkimaan, onko lapsi tarpeeksi kypsä päättämään omista asioistaan.

        Ei siihen oikein vastausta tullut, mutta sitäkin enemmän sinulle tyypillistä jorinaa.

        Lapsen kuuleminen ei ole sama asia, kuin hänen antamisensa päättää vapaasti tulevaisuudestaan.


      • Helinä-keiju3
        käärmekaktus kirjoitti:

        vai etkä vaan ymmärä.
        En minä mistään kehitysvammaisista ole puhunut.
        Jokainen lapsi on yksilö ja kehittyy eri tahtiin, niin ruumiillisesti kuin henkisestikin.
        Sen sijaan, että vastaisit kerrankin itse, vedät taas YKn sanomiset mukaan.

        No, voin kertoa, että peräänkuulutin nimenomaan puolueetonta tahoa tutkimaan, onko lapsi tarpeeksi kypsä päättämään omista asioistaan.

        Ei siihen oikein vastausta tullut, mutta sitäkin enemmän sinulle tyypillistä jorinaa.

        Lapsen kuuleminen ei ole sama asia, kuin hänen antamisensa päättää vapaasti tulevaisuudestaan.

        Ei lapsi voi päättää vapaasti tulevaisuudestaan, sellaista ei YK:kaan yritä. YK edellyttää kuitenkin, että lapsi saa vaikuttaa omassa asiassaan. Kukin lapsi tietenkin ikätasonsa mukaisesti.
        Mitään testejä ei tarvita toteamaan onko lapsi ikätasonsa mukaisesti kehittynyt. Kyllä se olisi tullut ennemmin jo ilmi, jos hän ei ole. Lapsen kyvykkyyden horjuttaminen siinä vaiheessa, kun hänen mielipiteensä painoarvoa punnitaan on todella raukkamaista ja osoittaa asenteellisuutta lapsen oikeuksien toteuttamista vastaan.
        Ja yksi juttu käärme vielä, lapsella on aina myös oikeus olla ottamatta kantaa koko soppaan. Jotenka, eiks oo kauheeta, et pysty määräämään sitäkään asiaa vaikka oot AIKUINEN. Mahtaa potuttaa.


      • käärmekaktus
        Helinä-keiju3 kirjoitti:

        Ei lapsi voi päättää vapaasti tulevaisuudestaan, sellaista ei YK:kaan yritä. YK edellyttää kuitenkin, että lapsi saa vaikuttaa omassa asiassaan. Kukin lapsi tietenkin ikätasonsa mukaisesti.
        Mitään testejä ei tarvita toteamaan onko lapsi ikätasonsa mukaisesti kehittynyt. Kyllä se olisi tullut ennemmin jo ilmi, jos hän ei ole. Lapsen kyvykkyyden horjuttaminen siinä vaiheessa, kun hänen mielipiteensä painoarvoa punnitaan on todella raukkamaista ja osoittaa asenteellisuutta lapsen oikeuksien toteuttamista vastaan.
        Ja yksi juttu käärme vielä, lapsella on aina myös oikeus olla ottamatta kantaa koko soppaan. Jotenka, eiks oo kauheeta, et pysty määräämään sitäkään asiaa vaikka oot AIKUINEN. Mahtaa potuttaa.

        potuttaa?
        Ei mua potuta mikään.
        Aikuisena kai itsekin tiedät, ettei kaikkiin asioihin voi vaikuttaa ja se on vaan hyväksyttävä....vai sekö itseäsi potuttaa?


      • Anonyymi
        Nimetön_! kirjoitti:

        Minkä takia biologinen äiti ei saisi nähdä omaa lasta omassa kodissanne?
        Onko siinä mitään järkeä viedä lapselta äiti pois, vaan haluatteko että lapsi unohtaa oikeat vanhemmat?

        No eiköhän se lapsi itseki halua unohtaa biologiset vanhemmat. Nehän ne traumat sille lapselle ovat aiheuttaneet. Tapaamisilla ajatellaan vain bio vanhempia, ei lapsia. Jenkeissä ei ole tapaamisia. Lapsi pois turvaan bio vanhemmilta ja ei koskaan tapaamisia, thats it.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No eiköhän se lapsi itseki halua unohtaa biologiset vanhemmat. Nehän ne traumat sille lapselle ovat aiheuttaneet. Tapaamisilla ajatellaan vain bio vanhempia, ei lapsia. Jenkeissä ei ole tapaamisia. Lapsi pois turvaan bio vanhemmilta ja ei koskaan tapaamisia, thats it.

        No eiköhän se lapsi itseki halua unohtaa sijaisvanhemmat. Nehän ne traumat sille lapselle ovat aiheuttaneet. Tapaamisilla ajatellaan vain sossujen- ja sijaisvanhempien valehtelua, ei lapsia. Jenkeissä ei ole sairaita sossu ja ja sijaisvanhempia. Lapsi pois turvaan sijaisvanhemmilta ja valehtelevilta "lastensuojelun" viranomaisilta ei koskaan tapaamisia sairaille sijais vanhemmille ja sossuille, thats it.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No eiköhän se lapsi itseki halua unohtaa sijaisvanhemmat. Nehän ne traumat sille lapselle ovat aiheuttaneet. Tapaamisilla ajatellaan vain sossujen- ja sijaisvanhempien valehtelua, ei lapsia. Jenkeissä ei ole sairaita sossu ja ja sijaisvanhempia. Lapsi pois turvaan sijaisvanhemmilta ja valehtelevilta "lastensuojelun" viranomaisilta ei koskaan tapaamisia sairaille sijais vanhemmille ja sossuille, thats it.

        "Jenkeissä ei ole sairaita sossuja..".. Jenkeissä monessa osa-valtiossa sijoitetun lapsen voi adoptoida noin 2-3 vuoden kuluttua sijoituksesta jos katsotaan että tulevaisuudessa ei ole edellytyksiä palauttaa lasta kotiin. Niin kutsuttu foster to adopt joka voi olla suljettu tai avoin. Pari kolme vuotta annetaan biovanhemmille aikaa ryhdistäytyä,sen jälkeen adoptio. Saisi tulla käyttöön Suomeenkin ja onneksi siitä on alettu keskustelemaan täälläkin enemmän ja tehty tutkimuksia joissa adoptiota kannattaa usein myös lapsi itse. Siellä kuten monessa muussakaan maassa ei taputella päähän toistakymmentä vuotta biovanhempia jotka eivät edes yritä. Ns.sairaita,mielivaltaisia sossuja,bio ja sijaisvanhempia löytyy joka maasta.


      • Anonyymi
        Nimetön_! kirjoitti:

        Minkä takia biologinen äiti ei saisi nähdä omaa lasta omassa kodissanne?
        Onko siinä mitään järkeä viedä lapselta äiti pois, vaan haluatteko että lapsi unohtaa oikeat vanhemmat?

        Jotenkin tuntuu siltä että päämääränä on vierottaa lapset omaisista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jotenkin tuntuu siltä että päämääränä on vierottaa lapset omaisista.

        Minkä takia biologinen isä ei saisi nähdä omaa lasta omassa kodissaan?
        Onko siinä mitään järkeä viedä lapselta isä pois vieraannyttaja äiti Tiina ja Raision perhepalvelut vkeraannuttaessanne, aivopestessänne lapsen sekaisin, vaan haluatteko että lapsi unohtaa oikeat vanhemmat? Timo ei ole edes isä ja huoltaja!!!??


    • käärmekaktus

      helkkarin hyvin.

      • Ko. sijaisperhe

        kun toimii sellaisena kriisiperheenä, jonne (metsän keskelle) kunnat sijoittavat lapsia ylipaikoille. Eivät sitten halua (ei sijaisperhe eikä sossut), että tontille tulee kukaan - ei etenkään kasvatusalan koulutettu - ihmettelemään kun pas--- haisee ja banjot soi.


      • käärmekaktus
        Ko. sijaisperhe kirjoitti:

        kun toimii sellaisena kriisiperheenä, jonne (metsän keskelle) kunnat sijoittavat lapsia ylipaikoille. Eivät sitten halua (ei sijaisperhe eikä sossut), että tontille tulee kukaan - ei etenkään kasvatusalan koulutettu - ihmettelemään kun pas--- haisee ja banjot soi.

        ei nyt vaan seuraavana viikonloppuna luultavasti äitiä katsomaan, eikä hän ainakaan auo päätään minulle niin kuin täällä ihan tuntemattomat ihmiset.

        Tänä viikonloppuna on isän tapaminen.Eikä myöskään räkytä, päinvastoin.


      • että räkyttäminen
        käärmekaktus kirjoitti:

        ei nyt vaan seuraavana viikonloppuna luultavasti äitiä katsomaan, eikä hän ainakaan auo päätään minulle niin kuin täällä ihan tuntemattomat ihmiset.

        Tänä viikonloppuna on isän tapaminen.Eikä myöskään räkytä, päinvastoin.

        tapahtui siksi, että ko. talossa ei toimita lasten edun mukaisesti - vaan kukkaron ja kunnan.


    • Hyvin sujuu

      Tapaamiset on aina sujuneet hyvin. Välimatkan takia minä olen aina matkustanut perheeseen lasta tapaamaan, nykyään sijaisvanhempi tuo lasta minun luokseni kun matkustamistani on rajoitettu lääkärin toimesta.

      Tapaamisten aikana minulle tarjotaan ruoka ja kahvit, sekä mahdollisuus käyttää perheen autoa jos minulla vain olisi ajokortti. Niinpä sijaisperhe sitten kuskaa meitä lapsen kanssa jos haluamme käydä tapaamisen aikana jossain. Kerran jopa tarjosivat pitsat pitseriassa kun perheessä oli toinenkin bio samaan aikaan käymässä. (Olen itse ilmoittanut etten halua olla tekemisissä toisen bion kanssa, sillä hän on samasta kaupungista kuin minä.)

      Tiedän ettei perheen tarvitsisi ottaa minua kotiinsa, tarjota minulle ruokaa tai mitään muutakaan. Mutta alusta lähtien he ovat ovensa minulle avanneet ja siitä olen aina kiitollinen.

      Sossut ovat myös tehneet kaikkensa että tapaamiset toteutuvat suunnitellusti. Meidän tapauksessa huoltosuunnitelma on poikkeusellisesti voimassa vuoden puolen vuoden sijaan ja siihen merkityt päivät on vain suuntaa antavia. Sovimme perheen kanssa sitten tarkemmin tapaamisten ajankohdat, sillä niin minulla kuin heilläkin tilanteet ja suunnitelmat muuttuu ja säätämistä joutuu välillä tekemään.

      Soittaa saan lapselle silloin kun haluan, sitäkään ei koskaan ole rajoitettu

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mielessäni vieläkin T

      Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän
      Ikävä
      40
      2052
    2. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      46
      1591
    3. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      29
      1471
    4. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      20
      1451
    5. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1431
    6. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      1
      1415
    7. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      2
      1377
    8. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      1
      1310
    9. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      2
      1240
    10. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      Hämähäkit, kotilot ja hyönteiset
      5
      1227
    Aihe