Olen toiminut yrittäjänä kohta jo 15vuotta,ihan sellaisen pienen yrityksen kanssa tahkonnut ja elättänyt perheeni ja muutaman työntekijän.
Vaikeaa se on ollut yksin taistella ja pysyä toiminnassa.
Tässä viime vuosina minulla on ollut muutamia yhteistyökumppaneita ,tavallaan on tullut vastaan tyyppejä joiden kanssa on löytynyt yhteinensävel ja tavoitteet.
Joku saattaisi kysyä miksi yhteistyökumppania tarvitsin,no selitys on yksinkertainen,sitä on laskenut tuloksen paranevan ja siitä tulevan hyödyn helpottavan toimintaa.
Tavallaan kuin kaksi laivaa kohtaa merellä on helpompi purjehtia yhdessä satamaan.
En ole itse hakenut yhteistyökumppaneita vaan ne on niin kuin kerroin sattuneet tulemaan vaan elon tiellä vastaan.
Kaikkien kanssa alku on näyttänyt enemmän kuin lupaavalta,yhteiset tavoitteet ja liiketoiminnan kehittäminen yhdessä niin että kumpainenkin yritys yhteistyöstä hyötyisi.
MUTTA MIKSI AINA KÄY NIIN....
Lupaavan alun jälkeen juuri kuin homman pitäisi löytää uomansa tulee ongelmia,ja aina astuu kuvaan erimielisyydet,ja mistäpä muusta kuin rahasta!
Tämä tietenkin vaikuttaa teistä lukijoista siltä että esittelen itseni viattomaksi ja aina vastapuolen ahneeksi.
Mutta kyllä totuus on niin,olen ollut sopimuksia noudattava kaveri ja kerta toisensa jälkeen huomannut että vastapuolen käsitykset yhteistyön hedelmistä ovat itsekkäitä ,ja tämä on johtanut siihen että vastapuoli tulkitsee sopimuksia oman etunsa mukaisesti joka synnyttää aina riidan.
MIKSI ON NÄIN.
On ollut ikävää huomata kuinka mukava mies onkin muuttunut ahneeksi paskaksi,alkuun sovitteleva ja joustava kanssakäyminen on tipotiessään.
Kysyisinkin teiltä arvon yrittäjät,oletteko löytäneet itsellenne koskaan yhteistyökumppania jonka kanssa on asiat pelannut vuosia?
Olen täysin menettänyt uskoni siihen että sellaisia löytyisi,tuo raha kun tuppaa muuttamaan ihmismielen useiden kohdalla.
Olisi hauska kuulla,haluan korostaa etten ole etsinyt tietoisesti kumppania vaan ne ovat tupsahtaneet vaan esille.
Tästä lähtien olen päättänyt toimia vain yksin,koska silloin ei tule ongelmia mistään.
Toisaalta olen miettinyt ovatko yhteistyötä tarjoavat henkilöt sellaisia että jo alunperin heidän tarkoituksenaan onkin yrittää kääntää rahavirta vain itselleen käyttäen toista hyväksi.
Mielestäni hyvä yhteistyö toisen yrityksen kanssa avaisi paljon mahdollisuuksia kehittää konseptia toimivamaksi ja sillä saattaisi mahdollistaa kummallekkin yhtiölle lisää tuloa,ajatuksena siis mainio.
MUTTA se rahan tulo vaan usein katkaisee jalot aatteet ja siinä käy sitten niin että toinen osapuoli yrittää maximoida kaiken hyödyn vaan itselleen ja luottaa että vastapuoli tyytyy siihen minkä saa.
Perkele,että yrittäjänä joutuu pettymään ihmisiin!!!
YRITTÄJÄN PARAS KAVERI ON YRITTÄJÄ ITSE.
Vaikeaa se on ollut yksin taistella ja pysyä toiminnassa.
Tässä viime vuosina minulla on ollut muutamia yhteistyökumppaneita ,tavallaan on tullut vastaan tyyppejä joiden kanssa on löytynyt yhteinensävel ja tavoitteet.
Joku saattaisi kysyä miksi yhteistyökumppania tarvitsin,no selitys on yksinkertainen,sitä on laskenut tuloksen paranevan ja siitä tulevan hyödyn helpottavan toimintaa.
Tavallaan kuin kaksi laivaa kohtaa merellä on helpompi purjehtia yhdessä satamaan.
En ole itse hakenut yhteistyökumppaneita vaan ne on niin kuin kerroin sattuneet tulemaan vaan elon tiellä vastaan.
Kaikkien kanssa alku on näyttänyt enemmän kuin lupaavalta,yhteiset tavoitteet ja liiketoiminnan kehittäminen yhdessä niin että kumpainenkin yritys yhteistyöstä hyötyisi.
MUTTA MIKSI AINA KÄY NIIN....
Lupaavan alun jälkeen juuri kuin homman pitäisi löytää uomansa tulee ongelmia,ja aina astuu kuvaan erimielisyydet,ja mistäpä muusta kuin rahasta!
Tämä tietenkin vaikuttaa teistä lukijoista siltä että esittelen itseni viattomaksi ja aina vastapuolen ahneeksi.
Mutta kyllä totuus on niin,olen ollut sopimuksia noudattava kaveri ja kerta toisensa jälkeen huomannut että vastapuolen käsitykset yhteistyön hedelmistä ovat itsekkäitä ,ja tämä on johtanut siihen että vastapuoli tulkitsee sopimuksia oman etunsa mukaisesti joka synnyttää aina riidan.
MIKSI ON NÄIN.
On ollut ikävää huomata kuinka mukava mies onkin muuttunut ahneeksi paskaksi,alkuun sovitteleva ja joustava kanssakäyminen on tipotiessään.
Kysyisinkin teiltä arvon yrittäjät,oletteko löytäneet itsellenne koskaan yhteistyökumppania jonka kanssa on asiat pelannut vuosia?
Olen täysin menettänyt uskoni siihen että sellaisia löytyisi,tuo raha kun tuppaa muuttamaan ihmismielen useiden kohdalla.
Olisi hauska kuulla,haluan korostaa etten ole etsinyt tietoisesti kumppania vaan ne ovat tupsahtaneet vaan esille.
Tästä lähtien olen päättänyt toimia vain yksin,koska silloin ei tule ongelmia mistään.
Toisaalta olen miettinyt ovatko yhteistyötä tarjoavat henkilöt sellaisia että jo alunperin heidän tarkoituksenaan onkin yrittää kääntää rahavirta vain itselleen käyttäen toista hyväksi.
Mielestäni hyvä yhteistyö toisen yrityksen kanssa avaisi paljon mahdollisuuksia kehittää konseptia toimivamaksi ja sillä saattaisi mahdollistaa kummallekkin yhtiölle lisää tuloa,ajatuksena siis mainio.
MUTTA se rahan tulo vaan usein katkaisee jalot aatteet ja siinä käy sitten niin että toinen osapuoli yrittää maximoida kaiken hyödyn vaan itselleen ja luottaa että vastapuoli tyytyy siihen minkä saa.
Perkele,että yrittäjänä joutuu pettymään ihmisiin!!!
YRITTÄJÄN PARAS KAVERI ON YRITTÄJÄ ITSE.
Vastaukset 4
Vanhimmat
oppinut kantapään kautta että itse kun hoitaa niin ei tule ongelmia! onneksi pääsin eroon "yhteistyökumppanista"...
2 vuotta ja ei ole tullut kertaakaan mieleen että alkaisin jonkun toisen kanssa pyörittää yritystä kimpassa...ei sitten millään. En edes perhejäsenen/tutun kanssa. On tää sellasta touhuu, että tässä iskee sellanen raha-himo, että uskon että tulisi riitaa ihan varmasti toisen osapuolen kanssa.
Se raha kun muuttaa ihmistä. Itsekkin tunnustan muuttuneeni kahdessa vuodessa paljon.
Mutta olipa kiva lukee kokemuksesi noista jutuista. Varmistu oma näkemys asiassa.
jos tarviin apuvoimaa niin ulkoistan ja maksan palkkana toiselle, mutta kimppa yritystä en edes kokeile.
Varmin tapa pilata kaverisuhteet on kimppa firma. Parhaasta kaverista tulee pahin vihamies silloin jos taloudelliset edut menee ristiin.
Firmassa pitää aina olla ääntä käyttävä isäntä, osuuksia ei koskaan pidä mennä jakamaan siten että äänivallat menee tasan. Sitten jos osakkaita on useita muuttuu tietysti tuokin käytäntö.
Jos tarvitsee yhteistyökumppania vain rahoittajaksi niin kääntyy silloin ammattirahoittajien ja pääomasijoittajien puoleen, ei koskaan sukulaisten tai ystävien puoleen. Muutoin tulee vain omillaan toimeen ja jos tarvitsee apua niin palkkaa lisää väkeä.
VEROT JA MUUT MAKSUT (Piiloverot)
PAKANSAAJALLE KERROTTUA..
No niin. Päästään asiaan.
Kun Suomessa omistaa "firman" ihmiset luulee, että rahaa tippuu taivaalta kuin sateella vettä. Ei se niin ole. Eikä se ole niinkään "Saunalahdesta tietenkin". Valetta kumpikin.
Yritykselle on "viisaiden politikkojemme toimesta ja suosiolla ammattiyhdistyksiä kohtaan" sälytetty käsittämättömiä piiloveroja ja moninkertaista verotusta verotuksen päälle. Olemme ikäänkuin yhteiskunnan veronkerääjiä ja työllämme kokoamme 90% liikevaihdostamme veroja ja maksuja valtiolle (kuluina ja piiloveroina myös). Meitä pidetään epärehellisinä ja minä mm. olen maksanut liikkeeni kirjanpidon hoitamisesta tähän asti 100.000,- euroa. Kun Te hyvä työmies maksatte 30-50% veroa maksan minä ensin 90% ja sitten jäljelle jäävästä mahdollisesta 7-10%:sta vielä lisänä oman tuloveroni. Entäs riski ? Omaisuuteni on kaikki yrityksessä kiinni ja turvaamassa myös Teidän työpaikkaa. Työni ei rajoitu vain työaikaan vaan hermoilu ja suunnittelu on osana jokahetkistä elämää. Veroja pitää maksaa mutta kaikenlaiset ammattiyhdistyksen säännöt, maksut, lippujen ja lappujen alvien ja ennakoiden (perusteeton) maksu vie suuren osan ajasta joka on pois työnteosta. Laskupino on suuri jota pyöritän Teidänkin työpalkkojen maksamiseksi (tietenkin) mutta sekin vie aikansa. Onko Teistä tällainen oikein minua kohtaan. Jos ottaa yrittäjyyden riskin, pitäisi siinä olla jotain järkeä ja porkkanaa. Enää ei ole.
Lopetin yritykseni. Toimiva ja ilman ulosottoja. En halunnut enää tehdä sitä. Olen lopen kyllästynyt kaikkeen sääntelyyn ja byrokratiaan ja siksi 3 ihmistä jäi sitten työttömäksi kun mitta on täynnä. Nyt maksan edelleenkin lopettamisesta aiheutuvia kuluja ja tilittelen varastettuja tavaroita ikäänkuin itse olisin ne vienyt. Näin ei ole. Maksut maksan minä - vieläkin - ja henkilökohtaisesti. 16 vuoden tulos on kaiken jälkeen pyöreät 45.000,- euroa velkaa. Sen ovat muut saaneet minulle aikaan. En minä !
Jos edellä tuntuu paremmalta kuin 30% palkkavero (riskeineen) toivon Teille hyvää yrittäjäuraa ja totean, että olette rohkea mies asuessanne Suomessa ja vielä rohkeampi jos ryhdytte yrittäjäksi. Liikeidea kannattaa miettiä tarkkaan ja virheitä ei kannata tehdä. Onnea vaan !