Mulla olisi pari kysymystä teille, jotka jouduitte yrittämään inssiä useamman kerran, mutta olette nyt kuitenkin kortin saaneet. Siis: Miten ajo on sujunut autokoulun jälkeen? Oletteko uskaltaneet lähteä yksin autoilemaan? Millaisia olivat virheet, joita teitte inssissä, ja oletteko mokailleet vastaavalla tavalla vielä kortin saatuanne?
Itse sain kortin neljännellä yrittämällä (teoriakoe meni ensimmäisellä läpi). Syitä noihin hylkäyksiin löytyy sekä epävarmuudestani ja jännittimisestäni että yksinkertaisesti huonoista ajotaidoistani. Kortti mulla on nyt ollut kesän ajan, ja olen ajellut lähinnä vanhempieni kanssa. Tiedostan kyllä omat rajani ja ajelen tuttuja, hyvin helppoja reittejä, jotka hallitsen kai ihan hyvin. Silti tuntuu, etten koskaan voi oppia ajamaan autoa riittävän hyvin. Kannattaakohan mun jo luovuttaa vai uskoa siihen, että harjoitus tekee mestarin - tai edes riittävän hyvän ja ennen kaikkea turvallisen kuskin? :)
Itse sain kortin neljännellä yrittämällä (teoriakoe meni ensimmäisellä läpi). Syitä noihin hylkäyksiin löytyy sekä epävarmuudestani ja jännittimisestäni että yksinkertaisesti huonoista ajotaidoistani. Kortti mulla on nyt ollut kesän ajan, ja olen ajellut lähinnä vanhempieni kanssa. Tiedostan kyllä omat rajani ja ajelen tuttuja, hyvin helppoja reittejä, jotka hallitsen kai ihan hyvin. Silti tuntuu, etten koskaan voi oppia ajamaan autoa riittävän hyvin. Kannattaakohan mun jo luovuttaa vai uskoa siihen, että harjoitus tekee mestarin - tai edes riittävän hyvän ja ennen kaikkea turvallisen kuskin? :)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mulle inssin läpimeno tuotti vaikeuksia, mutta ajamisvaikeudet loppuivat siihen kun hankin oman auton. Olen ajellut runsaan vuoden ja ajaminen on ollut hauskaa. Ajan joka päivä enkä karta vaikeita paikkoja. Päinvastoin: mitä useammin ajelen Hesan keskustassa ruuhka-aikaan ja moottoriteillä reiteillä joita en tunne, sitä enemmän saan kokemusta ja tottumusta. Ainakaan tähän mennessä ei ole tullut kolareita:)
Ehkä ajamisesi olisi rennompaa jos sulla olisi oma auto. Jos lainaa muiden autoa niin sitä jännittää enemmän ajattelee ettei siihen saa tulla naarmuakaan, muuten...
Jatka vain harjoittelua, kyllä opit viikko viikolta paremmaksi kuskiksi.
jos kurkkimaan joutuu ja muutenkin on hankalanmallinen peltilehmä alla joka ei istu itselleen niin millään, saattaa se vaikeuttaa ja lisätä jännitystä.
Ota rauhallinen aika päivästä vaikka sunnuntai aamu varhain. Ja ajele ympäriinsä, opit tiet ja rentoudut. Nappaa autoosi vaikka kartta niin pääset takaisin jos eksyt. sinulla ei ole määränpäätä. tee tuo muutaman kerran ja ampaise seuraavaksi heti aamuruuhkan jälkeen tielle. Laita jotain hyvää musiikkia, mutta älä liian kovalle radiokin on hyvää seuraa. Vanhemmat voit jättää pois jo seuraavana sunnuntai aamuna. Ajelet sinne ja tänne välillä pysähdyt ja jatkat matkaa.
Kokeile myös pienempää autoa(lainaa vaikka), jos vanhempiesi auto on liian suuri tai ajo ominaisuuksiltaan vaikena oloinen juuri sinulle.
mul on kortti ollu neljä kuukautta ja hyvin menee, 2-5 kertaa viikossa ajanu . Voin myöntää et ajan melkein aina ylinopeutta. En kylläkään aja pilkullee autokoulun ohjeiden mukaan. P.S yhtään kolaria tai edes läheltä piti tilanetta ei oo ollu. Ja inssis kävin 5 kertaa. nou hätä
Kiitoksia vinkeistä ja kannustuksesta. ;) Erityisesti neuvo jättää vanhemmat pois kyydistä oli hyvä :> Yksin on kiva ajaa, kun joku ei ole koko ajan vieressä sanomassa mitä hänen mielestään pitää tehdä.
Vanhempieni autolla siis ajan, eikä mulla ole rahaa eikä tällä hetkellä suurta intoakaan hankkia omaa autoa. Meidän auto on sellainen farmarimalli, ja koska ainakin peruutustaitoni sopivat "nainen ratissa" -stereotypiaan, ei auto ole mulle paras mahdollinen. Hyvä puoli autossa on se, että se on aika jämäkkä eli pysyy hyvin hallinnassa liukkaammallakin tiellä. Hmm, taidan lähteä huomenaamulla ajelemaan. :D