Jyrkkä nousu

lasketaan? olen kuullut mäen jyrkkyydestä asteina -mutta miten se menee prosentteina?

Kuusamossa tie Rinnekahvilaan. Jyrkkyyttä ei ole merkitty, mutta takavetoisella ei ole sinne asiaa muuten kuin peruuttamalla, tai sitten nelivetoisella. Ennen nousua on varoitus nousun jyrkkyydestä.

Kuinka pienistä nousuista ilmoitetaan liikennemerkillä?
Hervannassa on 14% mäki ja siinä on liikennemerkki. Sekin tuntuu jo aika jyrkältä.

Mitenkäs Vaarunvuori Korpilahdella (nykyisin kuuluu Jyvaskylään). Ainaj´kin vanhaa maantietä sanottiin Suomen jyrkimmäksi. Viúonna 1986 otettiin käyttöön uusi tie, joka käy yhtä korkealla kuin vanhakin, mutta matka on pitempi. Tie käväisee sadan metrin korkeudessa muutaman kilometrin matkalla.

Summa summarum: Ähtäri-Keuruu-tiellä on liikennemerkin mukaan 13 % nousu/lasku. Piti ihan kansalaisen karttapaikka.fi -kartalta mitata, että noin 163 metrin matkalla korkeuseroa on kartan korkeuskäyrien mukaan tuossa mäessä 20 metriä.
Tästä tulee 20:163x100 = 12,3 %. Kysymys kuuluu laskinko oikein? Tuleeko tuo 0,7 % heitto eli liian pieni prosentti lähinnä mittaukseni epätarkkuudesta? Jo 160 metrin matka tekisi 12,5 % eli pyöristettynä tuo 13 %.

Mutta noin suurin piirtein eli - 0,5 % Onko tuo mäen jyrkkyysprosentin laskentaperiaate liikennemerkkiin joka tapauksessa tuo korkeus per matka x 100?

Norjalaiset eivät juurikaan jyrkkyyksiä maanteillänsä merkkaile varmaankin siksi, että noita mäkimerkkejä saisi kylvää noin "ziljoona" kpl pelkästään vuonomaisemiin.
Esimerkiksi paikassa N 62.31336 -- E 7.05204 löytyy paikka, jolla on hyvin kuvaava nimi Bakken. Se näyttää jo Googlen street view'ssä ajellessa kohtuullisen jyrkältä. Tuo Bakken on maailmankuulusta Geirangerinvuonosta pohjoiseen ja Ålesundista noin 50 km itäkaakkoon.
Norskit eivät varmaan ole antaneet Bakken-nimeä ihan mille tahansa nyppylälle. Muitakin toki on.

Ja aikas mielenkiintoisen sora-roadin ovat rakentaneet myös Alaskan pojjaat. Kyseinen East Endin road -mäki nousee pohjoiseen meren rannasta pisteestä 59.7851 N ja 151.0929 W. (Monissa karttahakureissa tuon W:n takia siis muista tavuviiva longitudin eteen. Muuten joudutaan Venäjän kaukoitään.)
Enpä taitaitais lähteä kiipeämään tuota East Endiä ihan edes Lada Nivankaan slikseillä... :-) :-)

Hämeenlinnalaisena tuli heti mieleeni Hiihtomäentie, joka kiipeää Poltinahontieltä hyppyrimäelle. Kokonaismatka Poltinahontieltä hyppyrin juurelle on noin 300 metriä, mutta yhdessä kohdassa (Kansalaisen Karttapaikalta mitattuna) jyrkin nousu on 5 metriä 25 metrin matkalla, mikä on peräti 20 % mäki. (5m:25m x100 = 20 %)
Poltinahontieltä hyppyrimäen juurelle kertyvä kokonaisnousu on sekin Kansalaisen Karttapaikan mukaan mitattuna hieman vaatimattomampi 30 metriä, mutta sekin on noin14, 6%. Eikun H:linnan maanmittarit ja Hämeen Sanomien toimittaja asialle eli mittailemaan vakavissaan.
Laskinko oikein?

Hämeenlinnan opaskartalla näkyy kyseisessä Hiihtomäentiessä jyrkimmän kohdan punaiset korkolukemat olevan 117,2 > 123,7 metriin eli 6,5 metrin nousu samalta kartalta mitattuna 37 metrin matkalla. On siis 6,5 : 37 x 100 = 17,6 %. Jyrkkä on, muttei ehkä maan jyrkin?

Matkailukartasto kirjassa 1983 Suomen jyrkin katu on Porvoossa Sillanmäki.

Jyrkältä näyttää korkeuskäyrienkin mukaan tuo Sillanmäki Jokikadun ja Välikadun välillä, hyvinkin ehkä noin 19 % luokkaa. Mikähän lienee virallinen maanmittareiden tulos?
Tuo mäki siis löytyy Porvoonjoen ja tuomiokirkon väliltä.

karjaa backgrändin ja lönnhammarin välillä on kohta, josta varoitetaan 17% merkillä. nousu on kyllä lyhyt nyppylä.

Mites olis tuolla kuopios puijon tornille mentäessä aik perkeleeen jyrkkä

Helsingissä Punapaadentiellä jyrkin kohta 18° eli 32%. Kävin mitaamassa.
https://www.google.fi/maps/@60.199304,25.074008,3a,75y,6.38h,86.14t/data=!3m4!1e1!3m2!1sK3mKFgKZrv-XIcPqDYohQg!2e0

Lapualla simpsiöntie on ylivoimaisesti Jyrkin, poljin sitä ylös fillarilla ja tipuin rungolla kun ketjut katkes.

Maailman jyrkin a s u i n k a t u (ja autolla ajettava) on Guinnesin kirjaankin hyväksytty Baldwin Street Uuden Seelannin Dunedinissa. Kadun jyrkimmässä kohdassa mäki nousee yhden metrin 2,86 metrin matkalla eli nousu on 19 astetta eli peräti huikeat 35 %. https://en.wikipedia.org/wiki/Baldwin_Street

Varronkadulla Tampereen Pispalassa, Vallikadun ja Pispankadun välillä, on mäki, jonka nousu on 5,6 metriä 22,1 metrin matkalla. Tekee 25 %. Autolla ajettava. Korjannette, jos laskin Tampereen kantakartalta jotenkin väärin. Tuossa Uuden Seelannin mäessä jyrkin nousu samalla 22,1 metrin matkalla on 7,7 metriä.

Espoossa tulee äkkiseltään mieleen kuusikodinmäki ja samalla sijainnilla sitten se nuuksion laskettelukeskukseen nouseva tie, aika haasteellisia paikkoja ollu talvisin molemmat. Muistan joskus kun autot oli pitkin poikin nuuksien laskettelu keskukseen nousevalla tiellä kun pito loppui kesken, ei kai tuo kauheen jyrkkä ole mutta ainakin talveksi tarpeeksi jyrkkä.

Suomen jyrkin mäki on meidän autotallista ulos ajaessa, 4 metrin matkalla nousu on 2 metriä, asteista en tiedä.

Jaa' sitten se suomen maanteiden korkein kohta ? Alle 800 metriä ei juuri kannata mainita.

Nurmeksen kylällä pari lähintä välitietä kirjastolta päin Raatihuoneenkadun ja Kirkkokadun välillä nousee pirunmoisen jyrkästi harjun päälle. Jyrkimmillä kohtaa kaltevuus 20 % luokkaa, ja keskiarvona jotain 15 %. Ja niiden teiden varsilla on vielä taloja. Varmaan kiva talviliukkailla koittaa ylöspäin.

Jyrkin nousu on inarissa tie sovintovaaran huipulle.nousee jyrkästi tuhatmetriä.

Voi hyvinkin tuolta tieltä Sovintovaaralle löytyä paikka paikoin eräitä valtakunnan jyrkimpiä pätkiä (väh. 25 %). Kokonaisuutena ei. Noin 1,5 km pitkä tie nousee noin 140 metristä (meren pinnasta) lähelle vaaran lakea, vajaaseen 320 metriin, joten nousu ei koko matkalla ole lähellekään ennätyksiä, vaan n. 12 % luokkaa. Laskinko oikein?
Mutta missä on korkeampi valtatien kohta Suomessa kuin tuo Enontekiön Muotkatakka, jossa valtatie 21:n varren sinisessä kilvessä on lukema 565,6 metriä meren pinnasta? Enpä ole tiennytkään, joten olisi mielenkiintoista kuulla, mikä ja missä on tuo uusi valtateiden korkein kohta?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Muotkatakka

Totta. Taisipa tosiaan löytyä Nurmeksen kirjaston eteläpuolelta jyrkkyydessään ainakin Tampereen Pispalan Varronkadun voittaja. Nurmeksen Rajakadulla, Kirkkokadun ja Tulliportintien välillä on mäki, jonka jyrkimmässä kohdassa on korkeuseroa 5 metriä n. 18-19 metrin matkalla. Kansalaisen Karttapaikalta mitattuna tuo tekee 26-27 %. Samoin seuraavan poikkikadun Työväenkadun mäki näyttää olevan jyrkimmässä paikassa vain hieman loivempi, korkeuseroa viisi metriä 20 metrillä. Sekin on 25 %.
Onkohan tie- ja katusuunnittelijoilla kenties nykyisin jokin maksimijyrkkyys, jonka edessä nostetaan kädet ylös ja pyyhe kehään eli tie/katu jätetään ko. mäkeen rakentamatta heti kättelyssä?

Kyllä tuo em. Punapaadentien mitattu 18 astetta eli 32 % on yksi Suomen huippulukemista jyrkkyydessään. (Yleinen autolla ajettava katu/tie.) Se nousee siis Helsingin Marjaniemen uimarannasta pohjoiseen.

korkeimmalle nouseva puomiton tie on varmaan kalkkoaivin tie, korkeimmillaan vajaat 640 m. Puomillinen "tie"(vaatii maastoauton) on korkea jeahkakselle nouseva tie, menee huipulle asti 960 m.

Lieksastakin löytyy monta jyrkkää mäkeä. Niitä löytyy ainakin Märäjälahdelta, Pankakoskelta(Rasivaara) ja Kotolasta Riihivaaralle menevä tie. Näitä ei pysty polkupyörällä ajamaan ylös. Märäjälahden mäen olen ajanut pyörällä aikoinaan ylös, nyt ei varmaan enää kunto riittäisi.

Tutustuin näihin tarinoihin, kun ajattelin rakentaa elämyksellisen ajoreitin, jossa olisi jyrkkä ylä- ja alamäki, eli keinotekoinen nyppylä. Olisiko se sitten niin, että se voisi olla ikäänkuin talon ylitys, eli alkuun tarvitaan tietysti pyöristystä, mutta jyrkimmillään kiivettäisiin esim. 7 m korkeuteen 14 m matkalla, sitten päällä tiukalla pyöristyksellä tie kääntyy ja jatkuu samalla kulmalla alaspäin. Pyöristystä päällä sen verran, että tähän käytettävä ralliauto ei jää mahastaan kiinni. Tietysti vauhtia lisäämällä yläkuolokohtaan saa aikaan mahaa kutittelevan pikku kevennyksen...

Puumalan Linninmäki on edelleen 20% mäki, vaikka on korjailtu loivemmaksi.