Missä mahtaa olla Suomen jyrkin nousu, siis tiellä? Ivalossa on muutamalle näkötornille aikas huikean jyrkkä mäki, nousu-% oli 20.
Jyrkkä nousu
Mistä löytyy
5324353
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 53
Vanhimmat
lasketaan? olen kuullut mäen jyrkkyydestä asteina -mutta miten se menee prosentteina?
En ole kuullut mäen jyrkkyydestä asteina, meilläpäin, ja muallakin Suomenmaassa
liikennemerkissä on merkitty jyrkkyys prosenteina..
Jos tie nousee kymmenen metriä sadan metrin matkalla, niin se on 10 sadasosaa eli 10 prosenttia.
Nousu jaetaan vaakasuuntaisella matkalla. Esim. kahdeksan metrin nousu 200 metrin matkalla tekee 8/200 = 0,04 = 4 %. Tie on mäessä todellisuudessa pitempi kuin tuo vaakatasoon otettu projektio, mutta ero ei ole suuri, tässä tapauksessa 16 cm. Astemäärä on kaltevuuden arcustangentti eli 2,29 astetta.
Kolin ylärinteestä löytyy myös aikamoinen nousu. Merkissä kerrotaan kaltevuudeksi 20 %. Tuskin paljon suurempaa Suomessa onkaan, mutta tuonkaltaisista paikoista kannattaa katsella.
"Nousu jaetaan vaakasuuntaisella matkalla. Esim. kahdeksan metrin nousu 200 metrin matkalla tekee 8/200 = 0,04 = 4 %. Tie on mäessä todellisuudessa pitempi kuin tuo vaakatasoon otettu projektio, mutta ero ei ole suuri, tässä tapauksessa 16 cm. Astemäärä on kaltevuuden arcustangentti eli 2,29 astetta."
...näin, eli nousu hypotenuusaa pitkin mitatulla matkalla, ei vaakasuuntaisella matkalla. Kulma siis arcsin.
Hankipas tutkittavaksi jokin tiesuunnitelman pituusleikkaus. Siinä tien pituus todellakin mitataan vaakatasossa eli x- ja y-koordinaattien perusteella ottamatta huomioon korkeuseroja eli z-koordinaattia. Ja tasausviivan pituuskaltevuus on nousu jaettuna vaakamatkalla. Tämän tarkoitus on tietysti sallia kaltevuuksien ja pyöristyksien säätäminen edullisinta tasausviivaa haettaessa ilman että suunnitellun tielinjan pituus muuttuisi ja heilauttaisi esim. sillan paikaltaan jossain kauempana.
Tien todellinen pituus pintaa pitkin on tietysti melkein aina suurempi kuin suunnitelmassa, mutta ero on käytännössä merkityksetön. Tässä esimerkissä nousu on jo varsin jyrkkä, mutta eroa tulee silti vähemmän kuin promille. Voi nousukulman laskea jakamalla nousun hypotenuusallakin ja ottamalla siitä arcussinin, mutta suunnitelmista ei hypotenuusaa suoraan näe.
Kuusamossa tie Rinnekahvilaan. Jyrkkyyttä ei ole merkitty, mutta takavetoisella ei ole sinne asiaa muuten kuin peruuttamalla, tai sitten nelivetoisella. Ennen nousua on varoitus nousun jyrkkyydestä.
Hieman edelliseen korjausta. Pitää olla tietenkin, "asiaa mäkeen vain etuvetoisella, p e r u u t t a ma l l a", tai nelivetoisella
Nousu Aavasaksanvaaralle taitaa olla jyrkin, jota olen autolla kavunut. Asteista ei hajua.
Voi hyvänen aika! Kyllä se takavetoinen paremmin ylämäkeen menee kuin etuvetoinen. Pakkohan siirtyy jyrkässä ylämäessä taaksepäin.
Kuinka pienistä nousuista ilmoitetaan liikennemerkillä?
Hervannassa on 14% mäki ja siinä on liikennemerkki. Sekin tuntuu jo aika jyrkältä.
12%
Mäyrämäentie Kuusankoskella.
Mittasin Androidin astemittarilla (kahteen suuntaan ja keskiarvo) niin jyrkin kohta siinä kohtaa oli 16' (17,8%) ja kyseisen kohdan keskiarvo koko tien leveydeltä 14,3' (15,9%).
http://g.co/maps/jdb2c
Korjaus vielä:
16' on 28,7%
14,3' on 25,5%
Ei se "maailman jyrkinkään" katu ole kun 19'
http://g.co/maps/bfkx6
Mitenkäs Vaarunvuori Korpilahdella (nykyisin kuuluu Jyvaskylään). Ainaj´kin vanhaa maantietä sanottiin Suomen jyrkimmäksi. Viúonna 1986 otettiin käyttöön uusi tie, joka käy yhtä korkealla kuin vanhakin, mutta matka on pitempi. Tie käväisee sadan metrin korkeudessa muutaman kilometrin matkalla.
mikä tien nimi on? voisiko saada karttalinkin kyseiseen mäkeen. arvostaisin Suuresti!
http://maps.google.fi/maps?saddr=Vespuolentie/Reitti 610&daddr=Vespuolentie/Reitti 610&hl=fi&ll=61.929178,25.731697&spn=0.041358,0.110378&sll=61.944522,25.715561&sspn=0.041337,0.110378&geocode=FdDBsAMdroaIAQ;FfBCsQMd-xmIAQ&vpsrc=6&mra=mift&mrsp=1&sz=13&t=m&z=13
Summa summarum: Ähtäri-Keuruu-tiellä on liikennemerkin mukaan 13 % nousu/lasku. Piti ihan kansalaisen karttapaikka.fi -kartalta mitata, että noin 163 metrin matkalla korkeuseroa on kartan korkeuskäyrien mukaan tuossa mäessä 20 metriä.
Tästä tulee 20:163x100 = 12,3 %. Kysymys kuuluu laskinko oikein? Tuleeko tuo 0,7 % heitto eli liian pieni prosentti lähinnä mittaukseni epätarkkuudesta? Jo 160 metrin matka tekisi 12,5 % eli pyöristettynä tuo 13 %.
Jos maastokartasta mittasit, niin luotat aineistoon liikaa. Se on kuitenkin vain ilmakuvista digitoitua pistetietoa, johon korkeuskäyrät on tietokoneella sovitettu. Käyrät saattavat kartassa hyvinkin olla hieman väärällä korkeudella tai jonkun metrin sivussa oikeasta paikastaan. Lisäksi tien pinta voi olla eri korkeudessa kuin maasto ja tien pituuskaltevuushan voi muuttua kesken nousunkin.
Jos tie on päällystetty, ELY-keskuksen arkistosta löytynee rakennussuunnitelma, josta selviää oikea kaltevuus. Sieltä se liikennemerkissä oleva lukemakin on luultavasti katsottu. Sorateistä ei yleensä ole luotettavia suunnitelmia olemassakaan.
Mutta noin suurin piirtein eli +- 0,5 % Onko tuo mäen jyrkkyysprosentin laskentaperiaate liikennemerkkiin joka tapauksessa tuo korkeus per matka x 100?
Korkeus per vaakamatka kerrottuna sadalla on merkin prosenttiluku. Hankipas käsiisi jokin tiesuunnitelman pituusleikkaus, niin ymmärrät asian helposti.
Norjalaiset eivät juurikaan jyrkkyyksiä maanteillänsä merkkaile varmaankin siksi, että noita mäkimerkkejä saisi kylvää noin "ziljoona" kpl pelkästään vuonomaisemiin.
Esimerkiksi paikassa N 62.31336 -- E 7.05204 löytyy paikka, jolla on hyvin kuvaava nimi Bakken. Se näyttää jo Googlen street view'ssä ajellessa kohtuullisen jyrkältä. Tuo Bakken on maailmankuulusta Geirangerinvuonosta pohjoiseen ja Ålesundista noin 50 km itäkaakkoon.
Norskit eivät varmaan ole antaneet Bakken-nimeä ihan mille tahansa nyppylälle. Muitakin toki on.
Ja aikas mielenkiintoisen sora-roadin ovat rakentaneet myös Alaskan pojjaat. Kyseinen East Endin road -mäki nousee pohjoiseen meren rannasta pisteestä 59.7851 N ja 151.0929 W. (Monissa karttahakureissa tuon W:n takia siis muista tavuviiva longitudin eteen. Muuten joudutaan Venäjän kaukoitään.)
Enpä taitaitais lähteä kiipeämään tuota East Endiä ihan edes Lada Nivankaan slikseillä... :-) :-)
Hämeenlinnalaisena tuli heti mieleeni Hiihtomäentie, joka kiipeää Poltinahontieltä hyppyrimäelle. Kokonaismatka Poltinahontieltä hyppyrin juurelle on noin 300 metriä, mutta yhdessä kohdassa (Kansalaisen Karttapaikalta mitattuna) jyrkin nousu on 5 metriä 25 metrin matkalla, mikä on peräti 20 % mäki. (5m:25m x100 = 20 %)
Poltinahontieltä hyppyrimäen juurelle kertyvä kokonaisnousu on sekin Kansalaisen Karttapaikan mukaan mitattuna hieman vaatimattomampi 30 metriä, mutta sekin on noin14, 6%. Eikun H:linnan maanmittarit ja Hämeen Sanomien toimittaja asialle eli mittailemaan vakavissaan.
Laskinko oikein?
Hämeenlinnan opaskartalla näkyy kyseisessä Hiihtomäentiessä jyrkimmän kohdan punaiset korkolukemat olevan 117,2 > 123,7 metriin eli 6,5 metrin nousu samalta kartalta mitattuna 37 metrin matkalla. On siis 6,5 : 37 x 100 = 17,6 %. Jyrkkä on, muttei ehkä maan jyrkin?
Matkailukartasto kirjassa 1983 Suomen jyrkin katu on Porvoossa Sillanmäki.
Jyrkältä näyttää korkeuskäyrienkin mukaan tuo Sillanmäki Jokikadun ja Välikadun välillä, hyvinkin ehkä noin 19 % luokkaa. Mikähän lienee virallinen maanmittareiden tulos?
Tuo mäki siis löytyy Porvoonjoen ja tuomiokirkon väliltä.
karjaa backgrändin ja lönnhammarin välillä on kohta, josta varoitetaan 17% merkillä. nousu on kyllä lyhyt nyppylä.
Mites olis tuolla kuopios puijon tornille mentäessä aik perkeleeen jyrkkä
Helsingissä Punapaadentiellä jyrkin kohta 18° eli 32%. Kävin mitaamassa.
https://www.google.fi/maps/@60.199304,25.074008,3a,75y,6.38h,86.14t/data=!3m4!1e1!3m2!1sK3mKFgKZrv-XIcPqDYohQg!2e0
Lapualla simpsiöntie on ylivoimaisesti Jyrkin, poljin sitä ylös fillarilla ja tipuin rungolla kun ketjut katkes.
Maailman+jyrkin++a+s+u+i+n+k+a+t+u++(ja++autolla+ajettava)+on+Guinnesin+kirjaankin+hyväksytty+Baldwin+Street+Uuden+Seelannin+Dunedinissa.+Kadun+jyrkimmässä+kohdassa+mäki+nousee+yhden+metrin+2,86+metrin+matkalla+eli+nousu+on+19+astetta+eli+peräti+huikeat+35+%.++https://en.wikipedia.org/wiki/Baldwin_Street
Varronkadulla+Tampereen+Pispalassa,+Vallikadun+ja+Pispankadun+välillä,+on+mäki,+jonka+nousu+on+5,6+metriä+22,1+metrin+matkalla.+Tekee+25+%.+Autolla+ajettava.+Korjannette,+jos+laskin+Tampereen+kantakartalta+jotenkin+väärin.+Tuossa+Uuden+Seelannin+mäessä+jyrkin+nousu+samalla+22,1+metrin+matkalla+on+7,7+metriä.
Kieltämättä aika jyrkän näköinen nousu. Talvella varmaan jännä ajaa tuota alaspäin.
https://goo.gl/maps/9QHSuNMELp42
Espoossa tulee äkkiseltään mieleen kuusikodinmäki ja samalla sijainnilla sitten se nuuksion laskettelukeskukseen nouseva tie, aika haasteellisia paikkoja ollu talvisin molemmat. Muistan joskus kun autot oli pitkin poikin nuuksien laskettelu keskukseen nousevalla tiellä kun pito loppui kesken, ei kai tuo kauheen jyrkkä ole mutta ainakin talveksi tarpeeksi jyrkkä.
Suomen jyrkin mäki on meidän autotallista ulos ajaessa, 4 metrin matkalla nousu on 2 metriä, asteista en tiedä.
Sisäänajotie on sitten varmaan erikseen. Tuo luiska nimittäin jää kesälläkin nousematta.
Prosentteina se on 50. Mitä ilmeisimmin mittavirhe, tai sitten kyseessä ei ole autolla ajettava paikka. Noista mitoista ei todellakaan selviä kuin nelivetoisella maasturilla, hyvällä kelillä ja silloinkin erittäin rauhallisesti.
Jaahas! Ja idiootti on taas kvainut ketjun 7 vuoden takaa? Melko yksinäistä Saivosalmella taas????
Jaa' sitten se suomen maanteiden korkein kohta ? Alle 800 metriä ei juuri kannata mainita.
Yli 800 metrin tuntureita ei ole kuin Pallaksella ja Käsivarressa.
Ennenhän korkein tienkohta oli lähellä Kilpisjärveä Muotkatakavaarassa, muistaakseni 565 metriä. Mikä lienee Ylläksen uuden oikotien huippulukema?
Vilkaisinpa tuossa Kansalaisen karttapaikalta. Ylläksen tie ei nouse missään kohdassa yli 400 metrin käyrän. Aika mamo suoritus itseasiassa.
Ounastunturit, Pyhäkero jne. Hetan lähellä ovat yli 800 metriä....
Nurmeksen+kylällä+pari+lähintä+välitietä+kirjastolta+päin+Raatihuoneenkadun+ja+Kirkkokadun+välillä+nousee+pirunmoisen+jyrkästi+harjun+päälle.+Jyrkimmillä+kohtaa+kaltevuus+20+%+luokkaa,+ja+keskiarvona+jotain+15+%.+Ja+niiden+teiden+varsilla+on+vielä+taloja.+Varmaan+kiva+talviliukkailla+koittaa+ylöspäin.
Jyrkin nousu on inarissa tie sovintovaaran huipulle.nousee jyrkästi tuhatmetriä.
Voi+hyvinkin+tuolta+tieltä+Sovintovaaralle+löytyä+paikka+paikoin+eräitä+valtakunnan+jyrkimpiä+pätkiä+(väh.+25+%).+Kokonaisuutena+ei.+Noin+1,5+km+pitkä+tie+nousee+noin+140+metristä+(meren+pinnasta)+lähelle+vaaran+lakea,+vajaaseen+320+metriin,+joten+nousu+ei+koko+matkalla+ole+lähellekään+ennätyksiä,+vaan+n.+12+%+luokkaa.+Laskinko+oikein?
Totta.+Taisipa+tosiaan+löytyä+Nurmeksen+kirjaston+eteläpuolelta+jyrkkyydessään+ainakin+Tampereen+Pispalan+Varronkadun+voittaja.+Nurmeksen+Rajakadulla,+Kirkkokadun+ja+Tulliportintien+välillä+on+mäki,+jonka+jyrkimmässä+kohdassa+on+korkeuseroa+5+metriä+n.+18-19+metrin+matkalla.+Kansalaisen+Karttapaikalta+mitattuna+tuo+tekee+26-27+%.+Samoin+seuraavan+poikkikadun+Työväenkadun+mäki+näyttää+olevan+jyrkimmässä+paikassa+vain+hieman+loivempi,+korkeuseroa+viisi+metriä+20+metrillä.+Sekin+on+25+%.
Kyllä+tuo+em.+Punapaadentien+mitattu+18+astetta+eli+32+%+on+yksi+Suomen+huippulukemista+jyrkkyydessään.+(Yleinen+autolla+ajettava+katu/tie.)+Se+nousee+siis+Helsingin+Marjaniemen+uimarannasta+pohjoiseen.
korkeimmalle nouseva puomiton tie on varmaan kalkkoaivin tie, korkeimmillaan vajaat 640 m. Puomillinen "tie"(vaatii maastoauton) on korkea jeahkakselle nouseva tie, menee huipulle asti 960 m.
Lieksastakin löytyy monta jyrkkää mäkeä. Niitä löytyy ainakin Märäjälahdelta, Pankakoskelta(Rasivaara) ja Kotolasta Riihivaaralle menevä tie. Näitä ei pysty polkupyörällä ajamaan ylös. Märäjälahden mäen olen ajanut pyörällä aikoinaan ylös, nyt ei varmaan enää kunto riittäisi.
Tutustuin näihin tarinoihin, kun ajattelin rakentaa elämyksellisen ajoreitin, jossa olisi jyrkkä ylä- ja alamäki, eli keinotekoinen nyppylä. Olisiko se sitten niin, että se voisi olla ikäänkuin talon ylitys, eli alkuun tarvitaan tietysti pyöristystä, mutta jyrkimmillään kiivettäisiin esim. 7 m korkeuteen 14 m matkalla, sitten päällä tiukalla pyöristyksellä tie kääntyy ja jatkuu samalla kulmalla alaspäin. Pyöristystä päällä sen verran, että tähän käytettävä ralliauto ei jää mahastaan kiinni. Tietysti vauhtia lisäämällä yläkuolokohtaan saa aikaan mahaa kutittelevan pikku kevennyksen...
Puumalan Linninmäki on edelleen 20% mäki, vaikka on korjailtu loivemmaksi.