Vieläkö uskaltaisi?

halua kuolinvuoteellasi katua elämätöntä elämää niin kiireesti jo että kerkiät vielä nauttimaankin.
Minä olen viimeisen kahden vuoden aikana toteuttanut lapsuuden unelmia kolme kappaletta.
Säästänyt pienistä rahoista ja pannut ne tuulemaan unelmiin.
Ja nyt taas mietin mitä seuraavaksi haluan yksi unelma lapsuudesta on vielä jäljellä.

nyt on elämä pelkkää alamäkee kohti hautuupeltoo, jos ei siis ryhdistäydy

Nyt voi rauhassa toteuttaa itsenäisenä ihmisenä omia haaveitaan, kun ei ole äitiä eikä isää kieltämässä ja lastenkin arvostelut voi jättää unholaan. useimmilla he ovat jo aikuisia ja huolehtikoon omista asioistaan.

Ja jos jotain ulkopuolista kitinää ja kritiikkiä tulee, niin nyt jo paksunahkaisena ne voi niin helposti ottaa vastaan tai tiputtaa kuin veden hanhi selästään. Ja tässä iässä on sitä valuuttakin ehkä enemmän käytettävissä ihan itseensä, kuin joskus nuorena.

Rohkeasti vain tekemään sitä mitä mieli tekee.

Tottakai kannattaa toteuttaa unelmansa. Ei unelmille ole mitään etuoikeutettua ikäärajaa vaan rohkeasti vain tuumasta toimeen. Ja jos epäonnistut unelmiesi täyttymyksen kanssa niin muista että on parempi katua tehtyjä tekoja kuin tekemättömiä.

Ehdotan sulkeutumista itsesääliin ja kaikkien ystävyyssuhteiden katkaisemista. Varminta on vielä irtisanoutua töistä. Pipo tai huivi pälyilevän, aran katseen ylle.

Hö! Mitä sitä enää viiskymppisenä mitään muuta.

Voi veikkonen! Uskalla ! Minäkin uskalsin ja nyt on elämäni parasta aikaa.
Voin tehdä ja harrastaa kaikkea sitä, mistä ennen haaveilin.
Voin matkustella ja tavata mielenkiintoisia ihmisiä, koska ei ole enää " jarrua ",
eli kumppania, joka ennen esti ja kitisi kaikesta mitä tein.

Hän toteutti myös unelmansa, otti nuoren simpsakan vaimon, tekivät pari
ihanaa muksua ja nyt ex onnessaan vaihtelee vaippoja ja valvoo vauvan
yöitkujen takia.

Nähtyämme kerran, sanoi olevansa väsynyt ja rasittunut.
Hän toteutti unelmansa ja minä omani.

Oi, elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa!!

...höh ja höh, ja miksei muka uskaltaisi??
Rohhhhkeasti vaan tuumasta toiseen.
Mimmoset ne unelmat ovat, joista viime vuodet olet unelmoinut ?
Kerro, kerro...
Ehei, en yhtikäs oo utelias, hyh, pois semmoset uteliaisuusjutut minusta, mutta kerro heti-pian-äkkiä mitä ne unelmat on.

rousmarii, ei elämää kannata pelätä.
Unelmien toteuttaminen vaatii rohkeutta ja rohkeuttahan meiltä 50 löytyy
Jos ei ensimmäisenä sitä hurjinta toteuta niin voi hipsiä pienin askelein ja makustella miten mukavalta elämä maistuu. Yhden unelman toteuttaminen antaa lisää rohkeutta toteuttaa toinen jne.
Unelmia toteuttamalla kerää muistoja, ja ne ovat aikamoinen aarrearkku sitten joskus...oli ne sitten hyviä tai ei niin hyviä, rikasta elämää kuitenkin.

uskaltaa.

koska vanhainkodista päin on vaikea enää mitään toteuttaa... näin ainakin ajattelen omasta elämästäni.

elellyt tähän asti, eli jäikö paljonkin tekemättä.....
Omat kaksi 11vuotiaan unelmaa ovat toteutuneet (mitähän haluaisin vielä)
Sain kaksi poikaa ja olen ollut Kheopsin pyramidissa sisällä.
Pojat ovat jo perheellisiä ja historiasta tuli harrastus jota olen myös opiskellut useammasta näkökulmasta.
Elämä voisi parhaimmillaan olla joitain unelmia / tavoitteita jotka toteutetaan NYT, eikä jotain kaukana olevaa ja saavuttamatonta joka toteutetaan sitten kun..
Mutta esteitä on jokaisella lapset pieniä, asuntovelka, työesteet ym...
Älä ole itsekäs että satutat muita, mutta jos nyt on se hetki että on pakko, itket ja kadut tai olet onnellinen loppuikäsi. IKÄ ei ole este

pienin askelin unelmasi suuntaisesti ja anna sen imaista itsesi imuunsa (mahdolliseen) jos et muuten uskalla siihen 'heittäytyä'.