Onko teologisilla tiedekunnilla mielestänne oikeutta olla yliopistoissa? Oma kantani on, että vaikka uskontoja, uskonnollisuutta ja uskonnollisia kirjoituksia tulee tutkia yliopistoissa, tulisi kunkin kirkkokunnan kouluttaa itse pappinsa omissa opistoissaan. Se ei ole yliopiston tehtävä. Lisäksi se heikentää näiden tiedekuntien tunnustuksettomuutta. Ainoa huono puoli tässä muutoksessa (pappien koulutus kirkkokuntien tehtäväksi) olisi se, että opetuksen taso saattaa heiketä.
Teologiset tiedekunnat
Mielipidekysely
12122
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
"Onko teologisilla tiedekunnilla mielestänne oikeutta olla yliopistoissa?"
- Ei. Yliopistojen tehtävä on sivistyksen jakaminen, ei taikauskojen opettaminen.
"Oma kantani on, että vaikka uskontoja, uskonnollisuutta ja uskonnollisia kirjoituksia tulee tutkia yliopistoissa, tulisi kunkin kirkkokunnan kouluttaa itse pappinsa omissa opistoissaan. Se ei ole yliopiston tehtävä. Lisäksi se heikentää näiden tiedekuntien tunnustuksettomuutta. "
- Samaa mieltä.
" Ainoa huono puoli tässä muutoksessa (pappien koulutus kirkkokuntien tehtäväksi) olisi se, että opetuksen taso saattaa heiketä."
- Mitä sillä on väliä?
Minä en oikein ymmärrä että mihinkä tarkoitukseen teologeja koulutetaan? Papiksi pitäisi minun mielestä päästä paljon pienemmällä koulutuksella. Looginen ajattelu ja järkeily on vain haitaksi siinä työssä. Eikä tuota koulutusta pitäisi valtion maksaa muutenkaan.
Mihinkä muihin tehtäviin kuin papeiksi nuo teologit sitten sopivat paremmin kuin ketkään muut?
Tutkijoita ja toimittajia sieltä ainakin tulee. Tosin humanistisissa tiedekunnissa voi opiskella uskontotiedettä aika laajasti ja päästä tutkijaksi sitä kautta. Koulutus on tieteellisempää kuin teologisen.
Kai kuitenkin joku media-alan koulutus on se "paras" tai ainakin eniten juuri toimittajan työhön räätälöity koulutus. Jotenkin tuntuu että en suosittelisi nuorelle teologista tiedekuntaa, jos hän haaveilee journalistin urasta.
Eikös nuo tutkijat yleensä ole niitä jotka jämähtävät yliopistolle, kun eivät ole saaneet töitä tai sitte tykkäävät opiskelusta (opiskelijaelämästä) kuin hullu puurosta. :)
Opiskelu on yhtä tieteellistä kaikilla laitoksilla. Uskontotiede on sekä teologisen että humanistisen tiedekunnan oppiaine. Valmistuin itse teologisesta tdk:sta pääaineena uskontotiede. Kyse ei ole "tieteellisemmästä" koulutuksesta. Yliopistossa opetus perustuu tutkittuun tietoon, ei mututietoon, vaikka se koskisi kristinuskoa ja kirkollista teologiaa.
Teologialla voidaan tarkoittaa teologista koulutusta tai teologista tutkimusta. Koulutus voi olla kirkon tai valtion virkaan (pappi, uskonnonopettaja). Teologinen tutkimus voi olla kristinuskon tutkimista, mikä on historiallisesti perusteltua. Tietenkin voidaan kysyä, milloin se ei sitä enää ole, mutta kirkkoon tulisi kuulua vähemmän ihmisiä kuin tällä hetkellä, jotta asiasta alettaisiin vakavammin keskustella.
Opintojen ensimmäiset vuodet menevät kieli- (heprea, kreikka, latina, jotta osaa lukea Raamattua alkuperäiskielillä), ilmaisutaito- ja perusopintojen parissa. Teologian maisteri tarvitsee perustiedot eksegetiikasta (raamatuntutkimus), systemaattisesta teologiasta (dogmatiikka, ekumeniikka), käytännöllisestä teologiasta (sielunhoito, jumalanpalveluelämä), kirkkohistoriasta (kristinuskon historia) ja uskontotieteestä (uskontoperinteet). Noin 60 % valmistuu papiksi, 30 % valmistuu uskonnonopettajaksi ja 10 % valmistuu tutkijoiksi. Teologeja toimii monenlaisissa tehtävissä (henkilöstökonsultti, kustannustoimittaja, asiantuntija).
Mielestäni kysymys teologisten tiedekuntien tarpeellisuudesta kulminoituu siihen, mikä funktio kristinuskolla on yhteiskunnassamme. Niin kauan kuin kirkko hoitaa kaikkien hautaamisen ja esimerkiksi tekee diakoniaa (ei edellytä kirkkoon kuulumista), ei ole yksinkertaista vastausta. Hautaustoimi on annettu evankelis-luterilaisen kirkon hoidettavaksi valtion taholta. Kyse on perustuslaillisista linjauksista, kirkon ja valtion välisistä suhteista. Niin kauan kuin tilanne on tämä, valtio kouluttaa teologit. Vaikka teologiset tiedekunnat lakkautettaisiin, jatkuisi uskonnon tutkimus esimerkiksi historian, sosiologian ja psykologian laitoksilla.
Itse kuulun tuohon 10 % ryhmään. Kirkko on rikas instituutio enkä näe mitenkään mahdottomana, että uskontojen tutkimusta tehtäisiin humanistisessa tiedekunnassa, ja kirkko kouluttaisi itse omat työntekijänsä.
"Teologinen tutkimus voi olla kristinuskon tutkimista, mikä on historiallisesti perusteltua. Tietenkin voidaan kysyä, milloin se ei sitä enää ole, mutta kirkkoon tulisi kuulua vähemmän ihmisiä kuin tällä hetkellä, jotta asiasta alettaisiin vakavammin keskustella."
Mihin prosentteihin päästään, kun alaikäiset lasketaan pois kirkon jäsenistöstä? Heillähän ei ole sananvaltaa suuntaan tai toiseen.
"Opintojen ensimmäiset vuodet menevät kieli- (heprea, kreikka, latina, jotta osaa lukea Raamattua alkuperäiskielillä), ilmaisutaito- ja perusopintojen parissa. Teologian maisteri tarvitsee perustiedot eksegetiikasta (raamatuntutkimus), systemaattisesta teologiasta (dogmatiikka, ekumeniikka), käytännöllisestä teologiasta (sielunhoito, jumalanpalveluelämä), kirkkohistoriasta (kristinuskon historia) ja uskontotieteestä (uskontoperinteet). Noin 60 % valmistuu papiksi, 30 % valmistuu uskonnonopettajaksi ja 10 % valmistuu tutkijoiksi. Teologeja toimii monenlaisissa tehtävissä (henkilöstökonsultti, kustannustoimittaja, asiantuntija)."
Siis ihan totta!!! Eikö niitä raamattuja jo ole käännetty? Miten sinä "sielunhoitoa" opiskelet? Mitä kirkkohistorian luennoilla kerrotaan? Sotien historiaako? Vai mitä???
"Mielestäni kysymys teologisten tiedekuntien tarpeellisuudesta kulminoituu siihen, mikä funktio kristinuskolla on yhteiskunnassamme. Niin kauan kuin kirkko hoitaa kaikkien hautaamisen ja esimerkiksi tekee diakoniaa (ei edellytä kirkkoon kuulumista), ei ole yksinkertaista vastausta. Hautaustoimi on annettu evankelis-luterilaisen kirkon hoidettavaksi valtion taholta. Kyse on perustuslaillisista linjauksista, kirkon ja valtion välisistä suhteista."
Ookei ja se siitä kansankirkosta. Valtionkirkosta on selvästi kyse. Hautautoimi kunnalliseksi ja se on siinä. Diakonia ei veronmaksajille kuulu.
Ovatko nuo 60%/30%/10% varmasti oikein? Jos näin on, niin voidaan kyllä puhua varsin hyvällä syyllä valtion rahoittamasta pappikoulusta. Korostaa jälleen hautaustoimen tärkeyttä kirkolle, vaikka se vähän väliä mariseekin sen olevan kallista. Hyödyt ovat kuitenkin moninkertaiset.
"Vaikka teologiset tiedekunnat lakkautettaisiin, jatkuisi uskonnon tutkimus esimerkiksi historian, sosiologian ja psykologian laitoksilla."
Näin sen pitäisi mielestäni mennäkkin. Tämän kymmenen prosentin esimerkkitoimenkuvat olivat aika yleispäteviä eikä niillä voi juuri perustella teologisen tiedekunnan tärkeyttä. Samoihin tehtäviin pystyy kouluttautumaan myös muilta linjoilta ja luultavammin koulutus on vielä paremmin toimenkuvaan soveltuvaa.
Aikuiset tekevät päätökset tässä asiassa lastensa puolesta ja tarkoitin, että aikuisten osuus kirkosta tulisi pienetä, jotta asiasta alettaisiin vakavasti keskustella. Jos 80 % kuuluu kirkkoon, niin silloin kirkolla on aika paljon vaikutusvaltaa.
Raamatun opiskelua alkuperäiskielillä perustellaan sillä, että voidaan tehdä esimerkiksi tutkimusta alkuperäiskielisistä dokumenteista (Raamattu + kaanon ulkopuoliset evankeliumit, apogryfit jne.) kuin myös sillä, että papin tulee pystyä tulkitsemaan Raamattua niin kuin se on eikä käännösten kautta.
Tässä muuten linkki sivulle, jossa perustellaan teologian yliopisto-opetusta:
http://www.helsinki.fi/teol/tdk/esittely/tietoja_tiedekunnasta/
Prosentit ovat sinne päin eli suurin osa valmistuu VIRKAAN. Nuo luvut ilmoitettiin ainakin silloin, kun aloin opiskella (2000).
Paljonko kirkon jäsenistä on alaikäisiä? Se 80% jäsenistöstä sisältää myös alaikäiset.
"Raamatun opiskelua alkuperäiskielillä perustellaan sillä, että voidaan tehdä esimerkiksi tutkimusta alkuperäiskielisistä dokumenteista (Raamattu + kaanon ulkopuoliset evankeliumit, apogryfit jne.) kuin myös sillä, että papin tulee pystyä tulkitsemaan Raamattua niin kuin se on eikä käännösten kautta."
Heh, joo. Sinäkö jokaista saarnaasi varten käännät alkuperäisestä (mikä se sitten lieneekään) tekstistä jonkin tarinan ja "tulkitset" sitten raamattua sen pohjalta, jotta osaat ihan oikeaoppisesti kirjoittaa seurakunnalle päivän tarinan?
yhteen kysymykseen. Miten hyvin arkkipiispa Jukka Paarma mahtaa osata hepreaa, kreikkaa ja latinaa? Mihinkäs se aramea on unohtunut? Onko ohjelmistossa lainkaan?