Jeesuksen sanat (Matt. 10:28) : "Älkää pelätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, mutta eivät voi tappaa sielua..."
1. hengellinen kuolema - ero Jumalasta elämän aikana
2. ruumiillinen kuolema - ero ruumiista elämän päätteeksi
3. "toinen kuolema" - ero Jumalasta ikuisuudessa
3. ’Toinen kuolema’
koskee vain niitä, jotka eivät ole uudestisyntyneet ennen ruumiillista kuolemaansa. He kuolevat siis ilman yhteyttä Jumalaan, elämän Lähteeseen. Toinen kuolema merkitsee ikuista kadotusta, helvettiä, johon jumalaton tuomitaan. Tuomio ei tapahdu kuitenkaan heti kuoleman jälkeen vaan sielu viettää aikansa tuomiopäivään saakka tietoisessa tilassa tuonelassa. Tätä ruumiillisen kuoleman ja ylösnousemuksen välistä ajanjaksoa kutsutaankin välitilaksi väliaikaisuutensa tähden. Esimerkiksi rikas mies joutui tuonelaan välittömästi kuolemansa jälkeen. Jeesuksen mukaan hän "nosti silmänsä tuonelassa, vaivoissa ollessaan’ (Luuk. 16:23). Välitilassa vietetyn jakson päätteeksi jumalaton herätetään ruumiillisesti kuolleista ja tuomitaan henkiruumiillisessa olotilassa lopulliseen tilaansa: "Kuolema ja tuonela antoivat ne kuolleet, jotka niissä olivat, ja heidät tuomittiin, kukin tekojensa mukaan. Ja Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi." (Ilm. 20.13,14). Se on "iankaikkinen kadotus Herran kasvoista ja hänen voimansa kirkkaudesta" (2 Tess 1:9), ei siis tyhjiin häviäminen vaan ikuinen ero Jumalasta.
1. hengellinen kuolema - ero Jumalasta elämän aikana
2. ruumiillinen kuolema - ero ruumiista elämän päätteeksi
3. "toinen kuolema" - ero Jumalasta ikuisuudessa
3. ’Toinen kuolema’
koskee vain niitä, jotka eivät ole uudestisyntyneet ennen ruumiillista kuolemaansa. He kuolevat siis ilman yhteyttä Jumalaan, elämän Lähteeseen. Toinen kuolema merkitsee ikuista kadotusta, helvettiä, johon jumalaton tuomitaan. Tuomio ei tapahdu kuitenkaan heti kuoleman jälkeen vaan sielu viettää aikansa tuomiopäivään saakka tietoisessa tilassa tuonelassa. Tätä ruumiillisen kuoleman ja ylösnousemuksen välistä ajanjaksoa kutsutaankin välitilaksi väliaikaisuutensa tähden. Esimerkiksi rikas mies joutui tuonelaan välittömästi kuolemansa jälkeen. Jeesuksen mukaan hän "nosti silmänsä tuonelassa, vaivoissa ollessaan’ (Luuk. 16:23). Välitilassa vietetyn jakson päätteeksi jumalaton herätetään ruumiillisesti kuolleista ja tuomitaan henkiruumiillisessa olotilassa lopulliseen tilaansa: "Kuolema ja tuonela antoivat ne kuolleet, jotka niissä olivat, ja heidät tuomittiin, kukin tekojensa mukaan. Ja Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi." (Ilm. 20.13,14). Se on "iankaikkinen kadotus Herran kasvoista ja hänen voimansa kirkkaudesta" (2 Tess 1:9), ei siis tyhjiin häviäminen vaan ikuinen ero Jumalasta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sen, joka kadottaa elämänsä Jeesuksen ja evankeliumin tähden, ei tarvitse kuolla
hengellisesti. Eikä pohtia mitä jumalattomien kuolema on.
1. Tess. 5:23
Mutta itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonansa, ja säilyköön koko teidän henkenne ja sielunne ja ruumiinne nuhteettomana meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen.
Tarkoitukseni ei kuitenkaan ole moittia keskustelun aloittajaa. Hyvän selvityksen hän
sinskin minun mielestäni laittoi ja viimeinen kappale tiivisti:
### "Kuolema ja tuonela antoivat ne kuolleet, jotka niissä olivat, ja heidät tuomittiin, kukin tekojensa mukaan.
Ja Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi." (Ilm. 20.13,14).
Se on "iankaikkinen kadotus Herran kasvoista ja hänen voimansa kirkkaudesta" (2 Tess 1:9), ei siis tyhjiin häviäminen vaan ikuinen ero Jumalasta. ###
Väärät tuomitaan varsinkin tekemättömyytensä mukaan. Huomatkaamme että
rikkaan miehen synti ei ollut ollenkaan rikkaus, vaan se ettei hän jakanut siitä mitään
köyhälle, joka hänen porttinsa pielessä luotti saavansa jotain henkensä pitimiksi.
Jeesuksen vanhurskauttamat tuomitaan varsinkin sen mukaan kuinka paljon tai vähän
palvelivat Jeesusta lähimmäisen kautta. (Kts. Matt. 25.).
Pelastettujen tuomio elämään on samanpituinen kaikilla, Jumalan luona.
Mutta kirkkauksissa varmaankin on eroja. Samoin ulkopuolelle tuomittujen rangaistus
on tietysti samanpituinen kaikilla, niin siivosyntisillä kuin superroistoilla. Sillä eihän
sieltä tulla takaisin. Mutta rangaistuksen laadussa mitä ilmeisimmin on eroja.
Jeesuksella on paikan nimeltä Kuolema ja paikan nimeltä Tuonela - avaimet.
Kun väärät häpeissään pakenevat Järveen, sulkee Jeesus sitten oven heidän
jälkeensä, kadotuksen oven, ikuisesti.
### "Kuolema ja tuonela antoivat ne kuolleet, jotka niissä olivat, ja heidät tuomittiin, kukin tekojensa mukaan.
Ja Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi." (Ilm. 20.13,14).
Se on "iankaikkinen kadotus Herran kasvoista ja hänen voimansa kirkkaudesta" (2 Tess 1:9), ei siis tyhjiin häviäminen vaan ikuinen ero Jumalasta. ###
Miten tulkitset "ei elä ikuisesti"?
Ystäväni on sokea, häneltä puuttuu moni asian käsite, mitä minä näkevänä voin pukea sanoiksi.
.....
Herra Jumala sanoi: "Ihminen on nyt kuin me: hän tietää sekä hyvän että pahan. Ettei hän nyt vain ota elämän puusta hedelmää ja syö ja >niin elä ikuisesti!"><
Eli tulkintasi?!!.. elämästähän on kyse ja vieläpä iankaikkisesta elämästä ja määre .--- ei elä--- niin ei elä!
...
Ja Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi." (Ilm. 20.13,14).
Ilm. 21: jatkaa .. mihin otit tuon toisen kuoleman tulijärven..
Eli Jumala ei ensinnäkään luvannut iankaikkista elämää ja tulijärvi..
Sitten se 21 luku jatkaa ... Valtaistuimelta... eli kyse on taas Jumalasta..
Hänhän valtaistuimella istuu...
Mitä hän nyt sanoo??
4. ja hän pyyhkii heidän silmistään joka ainoan kyyneleen. Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut."
5. Valtaistuimella istuva lausui: "Uudeksi minä teen kaiken." Hän sanoi: "Kirjoita nämä sanat muistiin. Ne ovat luotettavat ja todet."
...... Eli kaiken uudeksi tekemisen hetki, uusi luominen, Uuden taivaan ja maan luominen ja mitta, Jumalan kukkuramitta on KAIKKI, EI VANHAA, EI SYNTISTÄ JA KIDUTUSTA. Eikös vain?. Jos Jeesus Johanneksen evankeliumissa monta kertaa sanoo tästä Hänessä toteutuvasta lahjasta, saa elää, minä herätän, joka kuulee saa elää, niin Hän sanoo vastapuolelle, että te kuolette synteihinne...
Eli on kyse iankaikkisesta elämästä...
Kun vielä kurkistetaan sinne Ilmestyskirjaan ja katsotaan kaiken luomiseen, niin ei ole vanhaa, koska Ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa olivat kadonneet,.. merta ei enää ole ja mereksihän on tulkittu kansoja, niin eipä ollut merta.. Ei Jumalan asuinsija tarvitse vanhaa palttoota uusiin kuosiin..
Ihminen lankesi syntiin ja on siksi itsessään vailla iankaikkista elämää.
Ihminen on kuolemalla kuollut, ja ilman iankaikkista elämää. Sillä syntyisikö syntisestä synnitöntä - ei yhden yhtäkään.. ja synnissä ei ole iankaikkista elämää, ei ole vaikka siitä puhuisi kuka..
Tästä tukalasta tilanteesta ei näennäisesti voi kukaan palastaa syntistä siten että hän voisi saada iankaikkisen elämän. Opetuslapsetkin tiesivät tämän kun sanoivat "kuka sitten voi pelastua" johon Jeesus vastasi se mikä on ihmiselle mahdotonta on Jumalalle mahdollista.
Kuinka siis syntinen voisi päästä eroon synnintä jonka palkka on kuolema? Vain siten että joku joka on itse ilman syntiä ottaa päälleen sen rangaistuksen mikä syntiselle kuuluu. Siis kuoleman - Siksi Jumala lähetti Poikansa maailmaan - ei Jumala tapppanut Poikaansa vaan käski hänen elää täydellisen Jumalan TAHDOSSA - siis ilman syntiä. Tämän maailman pahuus ei kestänyt totuuden sanoja ja siksi he tappoivat Jumalan Pojan niinkuin olivat tappaneet Jumalan profeetat aikaisemmin.
Kaikki puheet että ihminen olisi kuolematon elämä on vain harhaa. Raamattu sanoo että ainoastaan Jumalalla on kuolemattomuus ja syntinen joka ei koskaan halua elää Jumalan tahdossa ja kieltäytyy ottamasta anteeksi antamusta kuolee syntiensä tähden - siksi kaikki puheet että ihminen erossa Luojastaan olisi iankaikkinen elämä ovat vastoin Raamatun sanaa.
Se sielu joka syntiä tekee sen on kuoltava.
Raamattu riittää.