TAPIO KERTOO PAKKORUOTSIN KUSTANNUKSET

Tapio Rautalapio
Viestit: 3 272
Kotipaikka: hki
Liittynyt palveluun: 12.1.2009


> Paljonko tälle pakkoruotsi-kivireen vetämiselle
> oikein loppujen lopuksi tulee hintaa ?


No, minäpä kerron.



Jatkossa lainaan nimimerkki Freyn ansiokasta laskelmaa:



http://freygeir.blogspot.com/2007/01/myytti-kaksikielisyyden-kustannuksista.html



Raportti "Valtion hallinnon kielipalveluiden nykytila" http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2006/r10-valtionhallin non-kielipalveluiden-nykytila/pdf/fi.pdf kertoo hyvin yksinkertaisesti, miten ruotsin käännös- ja tulkkaustyö on n. 90 henkilötyövuotta ja ostopalvelut n. 3 miljoonaa samalla kun kokonaistyömäärä on 150 henkilötyövuotta ja kokonaishinta n. 10 miljoonaa (sisältää muutakin kuin palkkakulut). Näin saadaan ruotsin suoraksi osuudeksi 90/150 x 10 miljoonaa = 6 miljoonaa vuodessa. Tämän lisäksi voidaan laskea samaisesta dokumentista käännöstyön epäsuora osuus. Dokumentin mukaanhan 150 kääntäjää tuo yhteensä 2,5 miljoonaa epäsuoraa kustannusta (10 miljoonaa - 7,5 miljoonaa palkkakuluja) ja kun se kohdistetaan 150 kääntäjälle saadaan n. 16 700 euron lisäkustannus mikä tekee per kääntäjä n. 35% lisäkustannuksen kun yhden kääntäjän palkka on 50.000 euroa sivukuluineen (voidaan myös laskea 7,5 miljoonaa/150). Näin ollen saadaan kokonaiskustannukseksi valtionhallinnossa 1,35 x 6 miljoonaa + 3 miljoonaa ostopalvelua = 11,1 miljoonaa. Tämän lisäksi tulee eduskunnassa tapahtuva kääntäminen ja tulkkaus samoilla yleiskustannuksilla 1,35 (11 henkilötyövuotta x 50.000 euroa)= n. 750.000 euroa. Yhteensä saamme valtionhallinnon käännös- ja tulkkauskustannuksiksi toisen kotimaisen osalta n. 12 miljoonaa euroa vuodessa.

Kaksikielisissä kunnissa (44 kpl) työskentelee vaihteleva määrä kielenkääntöön ja tulkkaukseen perehtynyttä henkilöstöä. Kuntien verkkosivuilta voi helposti tarkistaa asian ja nopean selvityksen mukaan kaikissa kaksikielisissä kunnissa on ainakin yksi kielenkääntäjä (Tammisaari, Karjaa, Pohja, Inkoo, Paimio,...) ja lisäksi muutamassa suuremmassa kunnassa on useita (Vaasa 6, Pietarsaari 2,...). Karkeasti voisi sanoa, että jokaisessa ko. kunnassa on ainakin 1 ja lisäksi isoissa 56 ylimääräistä (näin päästään n. 100 kuntakääntäjän määrään). Käytetään lisäksi samaa yleislisää kuin valtionhallinnossa (35%), jolloin saadaan 1,35 x(44 x 1 + 56) x 50.000 euroa = 6,8 miljoonaa euroa vuodessa.

Kustannukset lomakkeista ja paperista sekä toimittamisesta/tiedottamisesta: Todettakoon nyt heti ensi alkuun, että paperin määrä on vakio - 5 miljoonalle suomalaiselle painetaan tietty määrä lomakkeita ja vihkosia; niiden määrä sitten jakautuu suurin piirtein suhteessa 5% ruotsinkielisiä, 95% suomenkielisiä. Lisäkustannuksia tulee jonkinverran painatuskuluissa ja varastointi- ja logistiikkakuluissa. Tätä on niin vaikea arvioida, että tässä voisi käyttää karkeaa "arvausta" n. 0,5 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän lisäksi tulevat kustannukset toimittamisesta, tiedottamisesta ja kustantamisesta kahdella eri kielellä. Käännösten osuus on jo laskettu edellä, joten käytetään tässäkin karkeaa "arvausta" n. 4,5 miljoonaa euroa. Lisäksi valtion- ja kuntien hallinnon palveluksessa eri ministeriöissä, virastoissa ja kunnissa työskentelee useita tiedottajia, joiden ajasta ainakin osa menee toisella kotimaisella työskentelyyn. Arvioidaan tämäkin osuus kokonaisajasta kuten edellä n. 2 miljoonaa euroa vuodessa. Yhteensä saadaan siis n. 7 miljoonaa euroa vuodessa. Kaiken kaikkiaanhan erilaiset paperimuotoiset pumaskat ja lomakkeet vähenevät koko ajan ja valtiokin tarjoaa lomakkeitaan ja ohjeitaan yhä enemmän sähköisessä muodossa, jolloin ne voidaan tulostaa halutulla kielellä kustannustehokkaasti.

yksinkertainen
Kirjoittanut: Tapio.Rautalapio http://galleria.suomi24.fi/Tapio.Rautalapio/ Tänään / klo 18:56
No no, nyt alkaa kyllä olla jo sellaista pikemminkin itkuisen selittelyn makua. Ja sinähän ole naureskeluillesi mitään syytä ennenkään tarvinnut!
Sinua taitaa tosiaan h:tuttaa kun et ole kyennyt koskaan osoittamaan, että olisin valehdellut jotain? Siihen on kuule erittäin yksinkertainen syy: minä en valehtele.

missä on virhe?? kirjoitti:

Tapio Rautalapio
Viestit: 3 272
Kotipaikka: hki
Liittynyt palveluun: 12.1.2009


> Paljonko tälle pakkoruotsi-kivireen vetämiselle
> oikein loppujen lopuksi tulee hintaa ?


No, minäpä kerron.



Jatkossa lainaan nimimerkki Freyn ansiokasta laskelmaa:



http://freygeir.blogspot.com/2007/01/myytti-kaksikielisyyden-kustannuksista.html



Raportti "Valtion hallinnon kielipalveluiden nykytila" http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2006/r10-valtionhallin non-kielipalveluiden-nykytila/pdf/fi.pdf kertoo hyvin yksinkertaisesti, miten ruotsin käännös- ja tulkkaustyö on n. 90 henkilötyövuotta ja ostopalvelut n. 3 miljoonaa samalla kun kokonaistyömäärä on 150 henkilötyövuotta ja kokonaishinta n. 10 miljoonaa (sisältää muutakin kuin palkkakulut). Näin saadaan ruotsin suoraksi osuudeksi 90/150 x 10 miljoonaa = 6 miljoonaa vuodessa. Tämän lisäksi voidaan laskea samaisesta dokumentista käännöstyön epäsuora osuus. Dokumentin mukaanhan 150 kääntäjää tuo yhteensä 2,5 miljoonaa epäsuoraa kustannusta (10 miljoonaa - 7,5 miljoonaa palkkakuluja) ja kun se kohdistetaan 150 kääntäjälle saadaan n. 16 700 euron lisäkustannus mikä tekee per kääntäjä n. 35% lisäkustannuksen kun yhden kääntäjän palkka on 50.000 euroa sivukuluineen (voidaan myös laskea 7,5 miljoonaa/150). Näin ollen saadaan kokonaiskustannukseksi valtionhallinnossa 1,35 x 6 miljoonaa + 3 miljoonaa ostopalvelua = 11,1 miljoonaa. Tämän lisäksi tulee eduskunnassa tapahtuva kääntäminen ja tulkkaus samoilla yleiskustannuksilla 1,35 (11 henkilötyövuotta x 50.000 euroa)= n. 750.000 euroa. Yhteensä saamme valtionhallinnon käännös- ja tulkkauskustannuksiksi toisen kotimaisen osalta n. 12 miljoonaa euroa vuodessa.

Kaksikielisissä kunnissa (44 kpl) työskentelee vaihteleva määrä kielenkääntöön ja tulkkaukseen perehtynyttä henkilöstöä. Kuntien verkkosivuilta voi helposti tarkistaa asian ja nopean selvityksen mukaan kaikissa kaksikielisissä kunnissa on ainakin yksi kielenkääntäjä (Tammisaari, Karjaa, Pohja, Inkoo, Paimio,...) ja lisäksi muutamassa suuremmassa kunnassa on useita (Vaasa 6, Pietarsaari 2,...). Karkeasti voisi sanoa, että jokaisessa ko. kunnassa on ainakin 1 ja lisäksi isoissa 56 ylimääräistä (näin päästään n. 100 kuntakääntäjän määrään). Käytetään lisäksi samaa yleislisää kuin valtionhallinnossa (35%), jolloin saadaan 1,35 x(44 x 1 + 56) x 50.000 euroa = 6,8 miljoonaa euroa vuodessa.

Kustannukset lomakkeista ja paperista sekä toimittamisesta/tiedottamisesta: Todettakoon nyt heti ensi alkuun, että paperin määrä on vakio - 5 miljoonalle suomalaiselle painetaan tietty määrä lomakkeita ja vihkosia; niiden määrä sitten jakautuu suurin piirtein suhteessa 5% ruotsinkielisiä, 95% suomenkielisiä. Lisäkustannuksia tulee jonkinverran painatuskuluissa ja varastointi- ja logistiikkakuluissa. Tätä on niin vaikea arvioida, että tässä voisi käyttää karkeaa "arvausta" n. 0,5 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän lisäksi tulevat kustannukset toimittamisesta, tiedottamisesta ja kustantamisesta kahdella eri kielellä. Käännösten osuus on jo laskettu edellä, joten käytetään tässäkin karkeaa "arvausta" n. 4,5 miljoonaa euroa. Lisäksi valtion- ja kuntien hallinnon palveluksessa eri ministeriöissä, virastoissa ja kunnissa työskentelee useita tiedottajia, joiden ajasta ainakin osa menee toisella kotimaisella työskentelyyn. Arvioidaan tämäkin osuus kokonaisajasta kuten edellä n. 2 miljoonaa euroa vuodessa. Yhteensä saadaan siis n. 7 miljoonaa euroa vuodessa. Kaiken kaikkiaanhan erilaiset paperimuotoiset pumaskat ja lomakkeet vähenevät koko ajan ja valtiokin tarjoaa lomakkeitaan ja ohjeitaan yhä enemmän sähköisessä muodossa, jolloin ne voidaan tulostaa halutulla kielellä kustannustehokkaasti.

"Tapio toki kertoo
missä on virhe??"

Tottakai. Aloituksessasi olit manipuloinut viestejäni ja esitit omia sanojasi minun sanomikseni. Se on sikäli ymmärrettävää, että muutenhan sinulla ei olisi mitään viestittävääkään, EKONOMINETTIFENNO. Hiukkasen noloahan se on, mutta netti fennollahan ei ns. häpyä ole, vai mitä?

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Tapio toki kertoo
missä on virhe??"

Tottakai. Aloituksessasi olit manipuloinut viestejäni ja esitit omia sanojasi minun sanomikseni. Se on sikäli ymmärrettävää, että muutenhan sinulla ei olisi mitään viestittävääkään, EKONOMINETTIFENNO. Hiukkasen noloahan se on, mutta netti fennollahan ei ns. häpyä ole, vai mitä?

TAPION UUSIN(KAI) KUSTANNUS LASKELMA




Ruotsin (ja suomen) kustannukset yleissivistävässä koulutuksessa olivat vuonna 2005 siis noin 150 miljoonaa euroa yleissivistävän koulutuksen reilun 4000 miljoonan potista.

-------------------------------------------------------------------------------------
laskelma
Kirjoittanut: Tapio.Rautalapio / 31.8.08 / klo 09:47
"Paljonko pakollinen ruotsinopetus kaikilla koulutusasteilla maksaa yhteensä tässä maassa?"


Liitän tähän ionin parin vuoden takaisen laskelman.
Peruskoulun oppilasta kohden kustannus vuositasolla vuonna 2005 oli 5596 euroa. Peruskoululaisia oli 630360.
Siispä kokonaisuus maksoi 630.360x 5596 euroa =eli noin 3,5 miljardia.
Lukion oppilasta kohden kustannus vuositasolla oli 5077 euroa. Lukiolaisia oli 116869 oppilasta. Siispä kokonaisuus maksoi 116869x 5077 euroa =eli noin 593 miljoonaa euroa.
Peruskoulujen ja lukioiden käyttökustannukset olivat yhteensä 3,5 miljardia + 0,593 miljardia eli noin 4,1 miljardia sopivasti pyöristäen. Summa sisältää kaiken opetuksen ja muut koulun ylläpidon kustannukset kyydityksineen, ruokailuineen jne. Tästä voimme selvittää toisen kotimaisen kielen kustannukset (mukana ovat myös ruotsinkieliset oppilaat eli heidän osaltaan lasketaan pakkosuomen hintaa).
Perusopetuksen tuntijaon oppilaan vähimmäistuntimäärä on 222 vuosiviikkotuntia (vuosiviikkotunti on 38 oppituntia). Ns. B-kielen (siis sen pakkoruotsinkin) opetuksen vähimmäismäärä on 6 vuosiviikkotuntia. Tuo 6 vuosiviikkotuntia muodostaa kokonaisvähimmäismäärästä noin 2,7 %. Siis peruskoulussa opetuksesta vähimmillään pakkoruotsiin kului noin 95 miljoonaa euroa.
Lukio-opetuksessa pakkotoinenkotimainen edustaa suurempaa osuutta kuin peruskoulussa. Lukion tuntijaon mukaan on opiskelijan suoritettava kaiken kaikkiaan 75 kurssia. Tästä B-kielen osuus on minimissään 5 kurssia ja syventävine kursseineen 7 kurssia eli noin taas pyöristäen 9 %. Lukion 593 miljoonan euron kuluista uppoaa pakkokieleen noin 53 miljoonaa euroa.
Ruotsin (ja suomen) kustannukset yleissivistävässä koulutuksessa olivat vuonna 2005 siis noin 150 miljoonaa euroa yleissivistävän koulutuksen reilun 4000 miljoonan potista.

siis noin 150 miljoonaa kirjoitti:

TAPION UUSIN(KAI) KUSTANNUS LASKELMA




Ruotsin (ja suomen) kustannukset yleissivistävässä koulutuksessa olivat vuonna 2005 siis noin 150 miljoonaa euroa yleissivistävän koulutuksen reilun 4000 miljoonan potista.

-------------------------------------------------------------------------------------
laskelma
Kirjoittanut: Tapio.Rautalapio / 31.8.08 / klo 09:47
"Paljonko pakollinen ruotsinopetus kaikilla koulutusasteilla maksaa yhteensä tässä maassa?"


Liitän tähän ionin parin vuoden takaisen laskelman.
Peruskoulun oppilasta kohden kustannus vuositasolla vuonna 2005 oli 5596 euroa. Peruskoululaisia oli 630360.
Siispä kokonaisuus maksoi 630.360x 5596 euroa =eli noin 3,5 miljardia.
Lukion oppilasta kohden kustannus vuositasolla oli 5077 euroa. Lukiolaisia oli 116869 oppilasta. Siispä kokonaisuus maksoi 116869x 5077 euroa =eli noin 593 miljoonaa euroa.
Peruskoulujen ja lukioiden käyttökustannukset olivat yhteensä 3,5 miljardia + 0,593 miljardia eli noin 4,1 miljardia sopivasti pyöristäen. Summa sisältää kaiken opetuksen ja muut koulun ylläpidon kustannukset kyydityksineen, ruokailuineen jne. Tästä voimme selvittää toisen kotimaisen kielen kustannukset (mukana ovat myös ruotsinkieliset oppilaat eli heidän osaltaan lasketaan pakkosuomen hintaa).
Perusopetuksen tuntijaon oppilaan vähimmäistuntimäärä on 222 vuosiviikkotuntia (vuosiviikkotunti on 38 oppituntia). Ns. B-kielen (siis sen pakkoruotsinkin) opetuksen vähimmäismäärä on 6 vuosiviikkotuntia. Tuo 6 vuosiviikkotuntia muodostaa kokonaisvähimmäismäärästä noin 2,7 %. Siis peruskoulussa opetuksesta vähimmillään pakkoruotsiin kului noin 95 miljoonaa euroa.
Lukio-opetuksessa pakkotoinenkotimainen edustaa suurempaa osuutta kuin peruskoulussa. Lukion tuntijaon mukaan on opiskelijan suoritettava kaiken kaikkiaan 75 kurssia. Tästä B-kielen osuus on minimissään 5 kurssia ja syventävine kursseineen 7 kurssia eli noin taas pyöristäen 9 %. Lukion 593 miljoonan euron kuluista uppoaa pakkokieleen noin 53 miljoonaa euroa.
Ruotsin (ja suomen) kustannukset yleissivistävässä koulutuksessa olivat vuonna 2005 siis noin 150 miljoonaa euroa yleissivistävän koulutuksen reilun 4000 miljoonan potista.

EKONOMINETTIFENNOn lukutaito on tosiaan ihan yhtä syvältä kuin muutkin kykynsä, joista keskeisin kai lienee toisten viestien manipulointi.

Kun kirjoitin liittäväni mukaan *ionin* parin vuoden takaisen laskelman, EKONOMINETTIFENNO luki sen olevan *minun* uusin laskelmani.

No, miljardikustannukset ovat edelleen hyvin kaukana ja Heikki Talan puheet edelleen paskaa, mitä EKONOMINETTIFENNO kai haluaa toistoillaan alleviivata.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Tapio toki kertoo
missä on virhe??"

Tottakai. Aloituksessasi olit manipuloinut viestejäni ja esitit omia sanojasi minun sanomikseni. Se on sikäli ymmärrettävää, että muutenhan sinulla ei olisi mitään viestittävääkään, EKONOMINETTIFENNO. Hiukkasen noloahan se on, mutta netti fennollahan ei ns. häpyä ole, vai mitä?

Manipuloinut- älä taas valehtele Tapio. Itse olet valeesi keittänyt, ei niitä tarvitse muiden keksiä...

taas kerran kirjoitti:

Manipuloinut- älä taas valehtele Tapio. Itse olet valeesi keittänyt, ei niitä tarvitse muiden keksiä...

"Itse olet valeesi keittänyt"

Niin, mikä oli valhetta, arvoisa netti fennoseni?