Olli Rehn: Liberalismi ja maalaisliittolaisuus
Liberalismi ja maalaisliittolaisuus ovat toistensa lähisukulaisia. Liberalismi on valistusaatteen ja teollisen vallankumouksen kasvinkumppani, joka korostaa vapautta, sivistystä ja sosiaalista vastuuta. Maalaisliittolaisuus kumpuaa pohjoismaisten talonpoikaisliikkeiden perinteestä ollen kooste kansansivistysliikkeen ihanteita, maaseudun ja maakuntien elinvoimaa sekä sosiaalista tasa-arvoa.
Liberalismiin ja maalaisliittolaisuuteen kuulu sekä yhdistäviä että erottavia tekijöitä. Kumpikin nojaa humanismiin. Sivistys ja henkinen kasvu ovat ihmisen korkeimpia päämääriä. Ihmisoikeuksien puolustaminen, sosiaalinen perusturva ja pyrkimys tasavertaisiin koulutusmahdollisuuksiin ovat poliittisen humanismin ilmentymiä...
http://www.keskusta.fi/keskusta/aate/artikkelit/?article_id=5928&Keskusta_Session=000522a0751c30f56d4c06b34104c20c
Liberalismi ja maalaisliittolaisuus ovat toistensa lähisukulaisia. Liberalismi on valistusaatteen ja teollisen vallankumouksen kasvinkumppani, joka korostaa vapautta, sivistystä ja sosiaalista vastuuta. Maalaisliittolaisuus kumpuaa pohjoismaisten talonpoikaisliikkeiden perinteestä ollen kooste kansansivistysliikkeen ihanteita, maaseudun ja maakuntien elinvoimaa sekä sosiaalista tasa-arvoa.
Liberalismiin ja maalaisliittolaisuuteen kuulu sekä yhdistäviä että erottavia tekijöitä. Kumpikin nojaa humanismiin. Sivistys ja henkinen kasvu ovat ihmisen korkeimpia päämääriä. Ihmisoikeuksien puolustaminen, sosiaalinen perusturva ja pyrkimys tasavertaisiin koulutusmahdollisuuksiin ovat poliittisen humanismin ilmentymiä...
http://www.keskusta.fi/keskusta/aate/artikkelit/?article_id=5928&Keskusta_Session=000522a0751c30f56d4c06b34104c20c
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olen ennekin torjunut liberalismista puhumisen Suomen Keskustan yhteydessä. Tuo vierasperäinen sana aiheuttaa vain hämmenystä puolueen laajan kannattajajoukon keskuudessa. Minulle riittää se, minkä jo Alkio lähes sata vuotta todisti, valistus ja heikompaa ei jätetä.
Liberalismi käsitteenä on tuttu useimmille keskustalaisille. Alkio on suomalaisen liberalismin isä. Keskustaliberalismiin kuuluu olennaisena osana valistus, heikompien suojelu ja inhimillinen yhteiskunta.
Kyllä suomalaisen liberalismin isä oli Anders Chydenius. Alkio toi mukaan sen yhteiskunnallisen elementin, mikä oli myös Iso-Britanniassa (Mill, Bentham ym.) hieman aiemmin nostanut päätään kun huomattiin että klassinen, Lockesta juontuva liberalismi tarvitsi sittenkin myös sääntelyä kaitsijakseen.
Hyvä, Oiva. Tuon minä otan talteen ja käytän sitä aina vastineena, kun joku kepulainen alkaa taas puhua puolueensa liberaalisuudesta!
Olet sentään rehellinen, Oiva, niin rehellinen, että et edes yritä näytellä fiksumpaa kuin olet, vaikka se ei Sinun tapauksessasi suurta ponnistusta vaatisi. Mitähän vain tykkäävät ne kepulaiset, jotka koettavat uskotella kansalaisille kepua liberaaliksi, kuten Olli Rehn tekee tuossa avaajan liittämässä linkissä. On kai Matti Vanhanenkin joskus sanomut olevansa alkiolainen liberaali, Esko Aho ainakin sanoi, Jäätteenmäki ei tainnut ehtiä vielä niin valehdella.
Todellakin, Oiva, liberaalisuus on Sinusta yhtä kaukana kuin sosialidemokratia oli Stalinista. Paljon enemmän varmaan sydämesi lämpenee vaikkapa jollekin illegaalille tai kriminaalille, jos -aaleista puhutaan.
Maalaisliittolaisuus/keskustalaisuus on heimoaate, jonka negatiiviset puolet ovat korostuneet sotiemme jälkeisessä politiikassa.
Maalaisliittolainen heimoaate muodostuu monista pienistä heimoaatteista. Vahva sisäpiiriläisyys, ihmisten jakaminen meikäläisiin ja ulkomaailmaan sekä totaalinen konservatiivinen taantumuksellisuus leimaavat maalaisliittolaista ajattelua ja toimintaa. Liberaalit joutuvat muuttamaan hierarkisilta, ahdasmielisiltä maalaisliittolaisilta seuduilta suuremmille paikkakunnille voidakseen olla ja ajatella aidosti siten kuin haluavat. Myös taloudellinen toimeliaisuus kavahtaa typistävää maalaisliittolaisuutta.
Maalaisliittolaiset olivat aikoinaan mukana kirjoittamassa Suomen alkuperäisiä lakeja. Laeista tulivat varmasti aivan kelvolliset siihen aikaan ja tilanteeseen. Lakikirja ei kuitenkaan ole maalaisliittolaisen korkein ohjaava säädöskokoelma hänen maallisen taipaleensa varrella. Maalaisliittolaiseen kulttuuriin kuuluu, että ulkopuolisia vastaan tehdyt rikokset eivät alenna rikoksia tehneen kunniaa omiensa keskuudessa, vaan pikemminkin korottavat sitä vaikka kyseessä olisivat rikokset Suomen lakien mukaan. Tästä esimerkkinä ovat keskustalaiset päättäjät, jotka on tuomittu Suomen oikeudessa, mutta asetetaan ehdokkaiksi vaaleissa ja vieläpä valitaan. Edellä mainitussa kiteytyy maalaisliittolaisen ja muiden suuntien ajatuksellinen ja toiminnallinen ero.