http://wapedia.mobi/fi/Suomen_vaalirahoitusskandaali_2008
"6. Investointituet
Mauri Pekkarinen myönsi marraskuussa 2006 Suomi-Soffalle investointitukea 842 490 euroa. Tammikuussa 2007 Suomi-Soffa tuki Pekkarisen vaalityötä 5 000 eurolla. Pekkarinen pyysi 30.5.2008 oikeuskansleri Jaakko Jonkkaa tutkimaan tapauksen. Oikeuskansleri antoi puhtaat paperit.[18]"
"Huomioitavaa on, että suurin osa kohusta keskittyi vain Kehittyvien maakuntien Suomi- järjestön ympärille. Kuitenkin oli tiedossa, että esimerkiksi RKP sai suurimman osan vaalirahoituksestaan Stiftelse för det tvåspråkiga Finland -säätiöltä. Maksettu tuki, 600 000 euroa oli suurempi, mitä Kehittyvien maakuntien Suomi jakoi.
Säätiörekisteristä löytyvän vuoden 2005 selvityksen mukaan kyseinen säätiö sai lahjoituksia 800 000 euroa ja jakoi avustuksia 600 000 euroa. Kun Helsingin Sanomat kysyi asiasta (HS 5.5.2007)lähde tarkemmin? ministeri Stefan Wallin (r.) hän kertoi, ettei ei halunnut tietää puolueensa rahalähteitä.
Taloustutkimuksen toukokuun lopussa 2008 tekemän kyselyn mukaan kolme neljästä suomalaisesta uskoo, että poliitikkojen mielipiteitä voidaan ostaa vaalirahoituksella. Vastanneista 60 prosenttia hyväksyi poliitikoille annettavan vaalirahoituksen tuli se yrityksiltä tai ammattiliitoilta. Kolmannes kertoi vaalirahakohun vähentäneen heidän luottamustaan poliittiseen järjestelmään. [22]"
"Helsingin Sanomien mukaan kansanedustajien lahjonnan kieltävät pykälät ovat yhtä suurta porsaanreikää. Kansanedustajat ovat laatineet itse itseään valvovan lain. Ennen vaaleja annetut lahjat ovat vaalirahoitusta ja sen jälkeen annetut lahjat ovat rahoitusta seuraavia vaaleja varten.
Rikoslaissa on vuodesta 2002 kielletty kansanedustajan lahjominen ja kansanedustajalta lahjuksien vastaanottaminen.
Sitä ennen oli kiellettyä vain ulkomaisten kansanedustajien lahjominen. Rikoslakia piti muuttaa Euroopan neuvoston rikosoikeussopimuksen vuoksi. Monissa muissa maissa kansanedustajien lahjominen oli kielletty jo aiemmin. Perustusvaliokunta vastusti lakia. Eduskunta piti lakia tarpeettomana. Se muotoiltiin siten, että Turun yliopiston rikos-oikeuden professorin Pekka Viljanen mukaan käytännössä näyttöä lain rikkomisesta on mahdotonta saada.[26]"
...Mielenkiintoista tekstiä. Mauri Pekkarinen antoi siis Suomi-Soffalle lähes miljoonan euron investointituen ja sai vastineeksi mm. 5000 euroa.
Samoin Eduskunnan Valiokunta vastusti lakia jossa kansanedustaja olisi voitu määrätä rikosoikeudelliseen vastuuseen lahjuksien otosta, tämä siis lähes samaan aikaan kun vaalirahoituskohu lähti käyntiin.
Millä oikeudella kansanedustajat ovat säätäneet itseään koskevan lain jolla estävät lakia koskemasta heidän ottamiaan lahjuksia?
Katsokaas vielä mitä kaavoitusasioita ja firmoja oli pyörimässä niillä alueilla joilla kansanedustajat ottivat lahjuksia vastaan. Uskon että yllätytte mm. kaavoitusasioiden ja tukipäätösten "yhteensattumista" joita oli useita kymmeniä. Nämä rahat otettiin veronmaksajien pussista pois!
"6. Investointituet
Mauri Pekkarinen myönsi marraskuussa 2006 Suomi-Soffalle investointitukea 842 490 euroa. Tammikuussa 2007 Suomi-Soffa tuki Pekkarisen vaalityötä 5 000 eurolla. Pekkarinen pyysi 30.5.2008 oikeuskansleri Jaakko Jonkkaa tutkimaan tapauksen. Oikeuskansleri antoi puhtaat paperit.[18]"
"Huomioitavaa on, että suurin osa kohusta keskittyi vain Kehittyvien maakuntien Suomi- järjestön ympärille. Kuitenkin oli tiedossa, että esimerkiksi RKP sai suurimman osan vaalirahoituksestaan Stiftelse för det tvåspråkiga Finland -säätiöltä. Maksettu tuki, 600 000 euroa oli suurempi, mitä Kehittyvien maakuntien Suomi jakoi.
Säätiörekisteristä löytyvän vuoden 2005 selvityksen mukaan kyseinen säätiö sai lahjoituksia 800 000 euroa ja jakoi avustuksia 600 000 euroa. Kun Helsingin Sanomat kysyi asiasta (HS 5.5.2007)lähde tarkemmin? ministeri Stefan Wallin (r.) hän kertoi, ettei ei halunnut tietää puolueensa rahalähteitä.
Taloustutkimuksen toukokuun lopussa 2008 tekemän kyselyn mukaan kolme neljästä suomalaisesta uskoo, että poliitikkojen mielipiteitä voidaan ostaa vaalirahoituksella. Vastanneista 60 prosenttia hyväksyi poliitikoille annettavan vaalirahoituksen tuli se yrityksiltä tai ammattiliitoilta. Kolmannes kertoi vaalirahakohun vähentäneen heidän luottamustaan poliittiseen järjestelmään. [22]"
"Helsingin Sanomien mukaan kansanedustajien lahjonnan kieltävät pykälät ovat yhtä suurta porsaanreikää. Kansanedustajat ovat laatineet itse itseään valvovan lain. Ennen vaaleja annetut lahjat ovat vaalirahoitusta ja sen jälkeen annetut lahjat ovat rahoitusta seuraavia vaaleja varten.
Rikoslaissa on vuodesta 2002 kielletty kansanedustajan lahjominen ja kansanedustajalta lahjuksien vastaanottaminen.
Sitä ennen oli kiellettyä vain ulkomaisten kansanedustajien lahjominen. Rikoslakia piti muuttaa Euroopan neuvoston rikosoikeussopimuksen vuoksi. Monissa muissa maissa kansanedustajien lahjominen oli kielletty jo aiemmin. Perustusvaliokunta vastusti lakia. Eduskunta piti lakia tarpeettomana. Se muotoiltiin siten, että Turun yliopiston rikos-oikeuden professorin Pekka Viljanen mukaan käytännössä näyttöä lain rikkomisesta on mahdotonta saada.[26]"
...Mielenkiintoista tekstiä. Mauri Pekkarinen antoi siis Suomi-Soffalle lähes miljoonan euron investointituen ja sai vastineeksi mm. 5000 euroa.
Samoin Eduskunnan Valiokunta vastusti lakia jossa kansanedustaja olisi voitu määrätä rikosoikeudelliseen vastuuseen lahjuksien otosta, tämä siis lähes samaan aikaan kun vaalirahoituskohu lähti käyntiin.
Millä oikeudella kansanedustajat ovat säätäneet itseään koskevan lain jolla estävät lakia koskemasta heidän ottamiaan lahjuksia?
Katsokaas vielä mitä kaavoitusasioita ja firmoja oli pyörimässä niillä alueilla joilla kansanedustajat ottivat lahjuksia vastaan. Uskon että yllätytte mm. kaavoitusasioiden ja tukipäätösten "yhteensattumista" joita oli useita kymmeniä. Nämä rahat otettiin veronmaksajien pussista pois!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Pekkarisella on paljon salattavaa, niinpä hänellä on noita käsikassaroita tullut vuosien saatossa, joita on auttanut ja nyt he pimittävät/peittelevät Pekkarisen rötöksiä!
Pekkarinen ei olisi saanut missään nimessä ottaa vastaa vaalirahaa tuollaisilta yhtiöiltä, joille hän on myöntänyt avustusta, sehän on liiankin selvää korruptiota!!!
RÖTÖSHERRAT KURIIN, niin kuin Veikko Vennamo jo heistä vuosia sitten sanoi!
Käsikassara;
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2056
Jaakko Jonkka
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jaakko_Jonkka
Leuka-Erkki Virtanen
http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2007/12/07/leuka-virtanen-meilla-on-maurin-kanssa-hyvat-valit/200731138/12
tupee or not tupee.
Oikeassa olet. Lahjotut kansanedustajat ajavat tukijoidensa asiaa, eivät suomalaisen yhteiskunnan hyvää. Äänestäjien pitäisi tietää, kuka on ehdokkaansa vaalirahoittanut.
Vastikkeetonta ja pyyteetöntä vaalirahoittaminen ei ole.
Kansanedustajaehdokkaiden vaalirahoituksessa viime vaaleissa bisnes-pomot lahjoivat niitä ehdokkaita, joilla oli päätäntävaltaa kunnallisissa asioissa, maankäyttöasioissa...
Näin muun muassa hehtaarihalleja, "ostosparatiiseja" on rakennettu ja rakennetaan lahjoittajien mielen mukaan pitkien automatkojen päähän, luonnonsuojelualueita rakennetaan (Pallas-tunturi) jne.
KMS:n (lue Korruptoituneiden Maakuntien Suomen) johtaja ilmoitti viime vaalien jälkeen päähallituspuolueen (Kepun) olevan heidän puolellaan... Kysymys kuuluu, ketä vastaan Kepu toimii ollessaan lahjoittajiensa puolella?
Vaaleissa pitäisi jokaisen ehdokkaan numeron jäljessä olla rehellinen tieto siitä, kuka on vaalirahoittanut ehdokasta ja miten paljon.
Vaalien jälkeen edellä mainittu tieto on turha ja se uhohtuu ennen seuraavia vaaleja.
Mielenkiintoista olisi myös tietää tuliko Eduskuntaan valituksi yhtään ehdokasta, joka ei saanut minikäänlaista vaalirahoitusta, vaan yritti päästä Arkadinmäelle omin avuin.
joista ei ole määrätty mitään sanktioita:
Rikoslaissa on vuodesta 2002 kielletty kansanedustajan lahjominen ja kansanedustajalta lahjuksien vastaanottaminen.
Kansanedustaja on rauhoitettu eläin.
Laki on eri poliitikolle ja työtä tekevälle kansalaiselle, hyvävelijärjestelmä varmistaa myös että maksukykyinen eliittikin pääsee lain ulottumattomiin koska eliitillä on omat keinonsa varmistaa että oikeuslaitos ei puutu heidän tekemisiinsä.