Suomalaisuudella oli jo lähes kaikki ajalle tyypilliset "sivistys"elementit ennen ruotsalaisten maihinnousua. Oli maakuntia yhdistävät puolustussopimukset, joilla mm. torjuttiin viikinki-invaasiot, savumerkein viestittävät mäkilinnat, hirsitalot, pikkukuninkaat (sana kuningas tunnettiin jo prossikaudella) kristinusko ja kirkollinen yhteys paaviin, tie ja pyörä (hämeen härkätie ajoittuu jopa 900-1000-luvulle). Lisäksi oli korkea henkinen kulttuuri, josta esimerkkinä runous, jonka voima ja kuvaamiskyky loistaa näihin päiviin saakka, sekä metalliesineiden komea koristelu. Maanviljelys, ja sitä kautta 1900-luvun alkuun asti säilynyt elämäntapa, oli jo ikivanha ruotsalaisten tullessa. Joitain merkkejä kirjoituksesta on säilynyt niinkin läheltä kuin karjalaisilta, ja erittäin pieniä merkkejä on länsi-suomestakin.
Suomen arkeologinen jäämistö on rikkaampi kuin yleisölle ja oppilaille annetaan ymmärtää. Mm. hämeestä, varikonniemestä, on löytynyt "viikinkiaikainen" kauppakaupunki, kylää suurempi asutusyksikkö, jonka ympärillä oli oletettavasti jonkinlainen suojamuuri tai valli. Kauppapaikassa oli myös laituri, ja veneille sopivaksi ruopattu pohja. Suomessa on kymmeniä rautakautisia ns. linnavuoria, joilla on kivistä kasattuja valleja. Vallien päällä on ammoin ollut lujat hirsiseinät.
Haudat olivat eräinä aikoina komeat, suorastaan pöyhkeilevät suhteessa ajan oloihin ja harvaan asutukseen. Muinaisaikaisista kivirykelmistä tai kummuista, joita kansa kutsuu hiidenkiukaiksi tai pirunkirkoiksi, on valtaosa tehty hautakummuiksi. Hautapaikat olivat pyhiä, ja ne sijoitettiin usein näkyville paikoille suvun tai yhteisön valtapiirin reunalle, ettei kellekään kulkijalle tulisi epäselvyyttä, kenen maille hän on astumassa. Mahtava hautapaikka saattoi hyvinkin olla kielletty ja pelätty, ja sen tabu-statuksen avulla estettiin vieraiden heimojen saapumista omille alueille.
Tavaraa on eriaikaisista haudoista noussut huomattavasti. Mm. monet Suomesta löydetyt rautakauden miekat ovat huippuluokkaa, ja kalliita kuin mitkä. Mm. saksalaiset tutkijat kutsuvat vastaavia "kuninkaanmiekoiksi", sillä yleensä niitä löytyy vain isojen pomojen haudoista. Suomesta niitä on löytynyt enemmän kuin muualta.
Suomen arkeologinen jäämistö on rikkaampi kuin yleisölle ja oppilaille annetaan ymmärtää. Mm. hämeestä, varikonniemestä, on löytynyt "viikinkiaikainen" kauppakaupunki, kylää suurempi asutusyksikkö, jonka ympärillä oli oletettavasti jonkinlainen suojamuuri tai valli. Kauppapaikassa oli myös laituri, ja veneille sopivaksi ruopattu pohja. Suomessa on kymmeniä rautakautisia ns. linnavuoria, joilla on kivistä kasattuja valleja. Vallien päällä on ammoin ollut lujat hirsiseinät.
Haudat olivat eräinä aikoina komeat, suorastaan pöyhkeilevät suhteessa ajan oloihin ja harvaan asutukseen. Muinaisaikaisista kivirykelmistä tai kummuista, joita kansa kutsuu hiidenkiukaiksi tai pirunkirkoiksi, on valtaosa tehty hautakummuiksi. Hautapaikat olivat pyhiä, ja ne sijoitettiin usein näkyville paikoille suvun tai yhteisön valtapiirin reunalle, ettei kellekään kulkijalle tulisi epäselvyyttä, kenen maille hän on astumassa. Mahtava hautapaikka saattoi hyvinkin olla kielletty ja pelätty, ja sen tabu-statuksen avulla estettiin vieraiden heimojen saapumista omille alueille.
Tavaraa on eriaikaisista haudoista noussut huomattavasti. Mm. monet Suomesta löydetyt rautakauden miekat ovat huippuluokkaa, ja kalliita kuin mitkä. Mm. saksalaiset tutkijat kutsuvat vastaavia "kuninkaanmiekoiksi", sillä yleensä niitä löytyy vain isojen pomojen haudoista. Suomesta niitä on löytynyt enemmän kuin muualta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.