Lehdissä aina välillä nostetaan meteli, kun jokin eri maiden pääesikuntien joskus tekemä suunnitelma paljastuu. Nyt viimeksi Tieteen Kuvalehden Historiassa kerrottiin Varsovan liiton suunnitelmista hyökätä Tanskaan ja ydinasein.
Kamaliahan tällaiset suunnitelmat kaikki olisivat, jos ne toteutettaisiin. Joskushan paljastui myös kuinka Suomea olisi käytetty, jos Nato olisi hyökännyt NL:oon. Suunnitelmia siis on, mutta onko sillä mitään merkitystä?
Jokainen pääesikuntahan tekee suunnitelmat kaikkia mahdollisia tilanteita varten. Se on niiden tehtävä. Kuitenkin vain sillä on merkitystä, mitkä suunnitelmat toteutetaan, ja missä määrin vastapuolet ovat tietoisia toistensa suunnitelmista eri tilanteita varten.
Sellaisilla suunnitelmilla, joita ei ole toteutettu, ei ole mitään sellaista merkitystä kuin lehdistö tuntuu niille antavan. Vastuulliset poliitikot suurvalloissa eivät ole tehneet mitään tyhmiä hyökkäyksiä toisiaan vastaan viime aikoina. Mutta on täysin luonnollista, että suunnitelmat kaikkia tilanteita varten on oltava olemassa.
Kamaliahan tällaiset suunnitelmat kaikki olisivat, jos ne toteutettaisiin. Joskushan paljastui myös kuinka Suomea olisi käytetty, jos Nato olisi hyökännyt NL:oon. Suunnitelmia siis on, mutta onko sillä mitään merkitystä?
Jokainen pääesikuntahan tekee suunnitelmat kaikkia mahdollisia tilanteita varten. Se on niiden tehtävä. Kuitenkin vain sillä on merkitystä, mitkä suunnitelmat toteutetaan, ja missä määrin vastapuolet ovat tietoisia toistensa suunnitelmista eri tilanteita varten.
Sellaisilla suunnitelmilla, joita ei ole toteutettu, ei ole mitään sellaista merkitystä kuin lehdistö tuntuu niille antavan. Vastuulliset poliitikot suurvalloissa eivät ole tehneet mitään tyhmiä hyökkäyksiä toisiaan vastaan viime aikoina. Mutta on täysin luonnollista, että suunnitelmat kaikkia tilanteita varten on oltava olemassa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ota huomioon, että Neuvostoliitto ajoi julkisesti ydinaseen käyttökieltoa ja vakuuteli, että se ei käyttäisi ydinasetta ensi-iskuun. Se, että Nl:lla oli kuitenkin kyseinen suunitelma olemassa, osoittaa suurvallan kaksinaismoraalin.
Toisaalta se julisti ettei ydinaseilla voi voittaa, jotta rauhanliikeet olisivat toimineet sen tukena länsimaissa, ja kuitenkin se olisi käyttänyt ydiniskua vieläpä hyökkäyksen yhteydessä, eikä puolustukseen.
Koulussa minulle aikoinaan opetettiin että maa nimeltä Yhdysvallat on maailman ainoa maa joka on käyttänyt atomipommia jotain toista maata vastaan.
Oliko opettajani koulussa muka väärässä?
Opesi oli väärässä. Yhdysvaltain pommit oli vain rauhan aseita eikä niiitä koskaan käytetty eikä edes ollut tarkoitettu käytettäväksi ketään vastaan. Vain Nl:on aseet on pahoja.
Lyhyesti, kyse oli siitä, että USA halusi varoittaa Stalinia jatkamasta sotaa ja pudotti ne atomipommit sen takia Japaniin, koska Stalin suunnitteli sotatoimien käynnistämistä Englantia ja USA:ta vastaan Saksan ja Japanin kukistuttua, tämä oli Stalinin tavoite kokoajan, eli käynnistää ns. maailmanvallankumous ja varmistaa sen onnistuminen puna-armeijan avulla.
Neukuilla ei samanlaista asetta ollut, joten niiden piti se kehittää ennen sodan jatkamista, neukut kyllä sai oman ydinaseensa viiskytluvulla, mutta ne itse salamurhasivat Stalinin, ehkä juuri tämän takia.
Jos jatketaan kaikkiin mahdollisuuksiin varautumisen ajatusta yhä pitemmälle, niin Tanskaa koskevissa sotasuunnitelmissaan Neuvostoliitto tietenkin ennakoi sitä mahdollista tilannetta, että maa joutuisi tai katsoisi muuten parhaaksi luopua ensi-iskukielteisyydestään.
Kun esikunnilla on aikaa, ne joka tapauksessa askartelevat suunnitelmiaan pitemmälle.
Vaikka Neuvostoliitosta onkin aihetta uskoa melkein mitä tahansa, niin senkin toimien takana usein olivat asialliset syyt.
Kumpikaan osapuoli ei käyttänyt, mutta molemmilla oli suunnitelmat kaikkia tilanteita varten. Varmasti NL:lla oli suunnitelma siihenkin, jos NATO hyökkää, ja siinähän ei ole mitään huomauttamista. Kysymys on siitä, mitkä suunnitelmat todella oli tarkoitus panna käyttöön oma-aloitteisesti. Olikohan Stalinilla tosiaan tarkoitus hyökätä 50-luvulla?
Eihän sotilaat voi tietää etukäteen, minkälaisia sopimuksia poliitikot tulevaisuudessa tekevät. Kaikkiin tilanteisiin on oltava valmis suunnitelma. Tietysti voidaan ajatella, että hyökkäyssuunnitelmat ovat sinänsä turhia ja vääriä. Sitä voi puolustella ennaltaehkäisevällä hyökkäyksellä.
Joka tapauksessa ei ole mitään ihmettelemistä siinä, että kaikkiin tilanteisiin on suunnitelma. Ja ajattelevathan suurvaltojen johtajat joka tapauksessa machiawellimäisesti: joku älypää saattaa keksiä suunnitelman, joka jopa toimisi käytännössä.
"Vain Nl:on aseet on pahoja."
Voi kuinka olet taas erehtynyt. NL:n aseet olivat nimenomaan rauhan aseita kuten rauhan telamiinoja ja rauhan hermokaasuja. Myöskään mitään ongelmia ei NL-järjestelmässä ollut koska ongelmat kuuluivat pelkästään kapitalistiseen järjestelmään.
NL katsoi lännen olevan heikko konventionaalisesti ajatellen 60-70 luvuilla ja piti todennäköisenä sen turvautumista taktisiin ydinaseisiin sotaan jouduttaessa. Siksi siis katsottiin, että koska ydinaseita tullaan joka tapauksessa käyttämään niin on periaatteessa sama kuka niin tekee ensiksi. Näinpä Varsovan Liiton suunnitelmiin kuului noihin aikoihin runsas taktisten ydinaseiden käyttö heti sodan alussa (neukkudoktriinin mukainen offensiivinen puolustus: ennaltaehkäisevä vastahyökkäys on paras puolustus).
Mahdollisesti myös kemiallisia aseita olisi heti käytetty runsaasti NATO:n varikoita, viestikeskuksia ja logistisia solmukohtia vastaan pyrkimyksenä estää NATO:n liikekannallepano. Noita kohteita vastaan hyöty olisi ollut huomattavasti parempi, kuin jo varustettuja ja taisteluryhmitettyjä NBC-suojattuja joukkoja vastaan.
Sanotaan kuitenkin, että myös NATO suunnitteli noihin aikoihin todella runsasta ydinaseisiin perustuvaa puolustusta Euroopassa. Erityisesti 50/60-luku oli oikeaa ydinsotaopin kulta-aikaa ydinsinkoineen, ydintykistöineen ym leluineen. Tämän jälkeen NATO alkoi kuitenkin tajuta, että heikko konventionaalinen kyky yhdistettynä runsaaseen ydinasearsenaaliin alkoi olla jo pelottavan epäturvallinen koko maailmalle, kun vastassa oli runsaalla konventionaalisella ja ydinarsenaalilla varustettu Varsovan Liitto edellämainittuine ajatuskuvioineen.
Varmaankin Suomen pääesikunnalla oli suunnitelmat kaikkiin näihin tilanteisiin. Mutta siellä tuskin on suunnitelmaa hyökätä sen enempää länteen kuin itään, ellei sitten liittolaisena kumman kanssa vaan, sellaisetkin tilanteet voisivat tulla, mitä poliitikot sitten viisaassa päässään tulevaisuudessa päättävät.
kapasiteettia. Siihen ei ole tarvetta, eikä sitä pystytä kehittämään omin varoin.
Sitä ei ollut edes 1941, vaan hyökkäys Kannakselle ja Itä-Karjalaan improvisoitiin uskossa Saksan voittoon.
Esimerkiksi Mannerheim kielsi esikuntaupseeteja laatimasta mitään suunitelmia jatkosodan aikana. Nähdäkseni kaikilla esikunnilla pitää olla vähintään valtion johdon lupa suunitelmien laadintaan. Toinen mahdollisuus on käsky.
Toisin sanoen, eskuntien suunitelmat tehdään politisen johdon pyynöstä tai käskystä. Joten olipa suurvaltojen sotasuunitelmat minkälaisia tahansa, niin ylin johto oli tietoinen niistä.
Että näillä perusteilla saattaa sittenkin olla merkitystä, millaisia suunnitelmia tehdään ja on tehty. Toisaalta kysymys on salauksesta, poliittisesti arvelluttavat suunnitelmat yritetään tietysti salata, vaikka niitä olisi tehtykin.
Väittäisin edelleen, että kaikki pääesikunnat tekevät suunnitelmia kaikkia tilanteita varten, sanoivatpa julkisuuteen mitä tahansa ja käskivät poliitikot mitä tahansa. Mutta mainitsemillanne perusteilla on kyllä median kiinnostus sitten ymmärrettävää.
Näin on meilläkin. Näiden suunnitelmien kehittäminen ja päivittäminen vaatii jo aika paljon työtä. Jos kapasiteettia on, voidaan harjoitusmielessä laatia lisää vaihtoehtojaj Niitä voidaan laadituttaa myös esimerkiksi alaesikunnilla tai vaikkapa maanpuolustuskorkeakouluss tutkimuksina. Eri asia, mikä arvo näillä on, mutta asioita on ainakin harkittu.