Tässäpä taas kerran esimerkki

"Senhän he ovat jo pienenä oppineet niin vanhenpiensa kuin ryhmän suosiollisella avastuksella -olla ajattelematta omilla aivoillaan."

Kutsutaan uskovaisten piireissä "ihmisviisaudeksi" tai "luuletko olevasi jumalan yläpuolella?" Oppivat jopa isonakin tämän taidon :))

Aivopesu on mielestäni oikea termi.

KeljuKooKojootti kirjoitti:

"Senhän he ovat jo pienenä oppineet niin vanhenpiensa kuin ryhmän suosiollisella avastuksella -olla ajattelematta omilla aivoillaan."

Kutsutaan uskovaisten piireissä "ihmisviisaudeksi" tai "luuletko olevasi jumalan yläpuolella?" Oppivat jopa isonakin tämän taidon :))

Aivopesu on mielestäni oikea termi.

Lue lisää

heittäytyy kaiken yläpuolelle olettaessaan tietävänsä hänelle täysin tuntemattoman ihmisen "uskon tason". Tuollaisia vastauksia voi odottaa jokainen yhteisöstään eronnut saavansa, siinä ei sinällään mitään erikoista ole. Suhteellisen maltillisena kuitenkin tässä tapauksessa kirjoittaja pysyi, ei edes ikuista helvetin tulta luvattu tuon normaalin asiaan kuuluvan halveksunnan lisäksi.

kylläkin itse kirjoitti:

heittäytyy kaiken yläpuolelle olettaessaan tietävänsä hänelle täysin tuntemattoman ihmisen "uskon tason". Tuollaisia vastauksia voi odottaa jokainen yhteisöstään eronnut saavansa, siinä ei sinällään mitään erikoista ole. Suhteellisen maltillisena kuitenkin tässä tapauksessa kirjoittaja pysyi, ei edes ikuista helvetin tulta luvattu tuon normaalin asiaan kuuluvan halveksunnan lisäksi.

Lue lisää

Jossain vaiheessa kävin toisella palstalla epätavallisen asiallista ja pitkää keskustelua erään uskovaisen kanssa. Puhuimme jotain uskomisesta ja todennäköisyyksistä, ja jossain vaiheessa keskustelukumppanini yhtäkkiä ärsyyntyi, enkä heti tajunnut syytä.

Myöhemmin ymmärsin että hän oli tulkinnut jonkun todennäköisyden määritelmäni kritiikiksi hänen oman uskonsa voimakkuudesta. Silloin aloin ymmärtää miten herkkä asia oman uskon lujuus on uskovaisille. Ikäänkuin ihmisen tärkein ominaisuus.

Pahin, ja henkilökohtaisin solvaus uskovaiselle siis on asettaa hänen uskonsa määrä ja oikeellisuus kyseenalaiseksi.

Hassua asiassa on se, että tällaisen yksinkertaisen ateistin mielestä on sitä parempi, mitä joustavammin pystyy luopumaan omista vääräksi osoittautuneista mielipiteistään, ja tarkentamaan kantaansa saadun uuden tiedon suuntaan. Ja nimenomaan fiksuin ei ole se, joka jääräpäisimmin uskoo yhteen asiaan vaikka mitä muuta tietoa ilmaantuisi.

Nämä ovat näitä pieniä psykologisia outouksia jotka kiehtovat tuossa ihmisryhmässä.

Schlechterwisser kirjoitti:

Jossain vaiheessa kävin toisella palstalla epätavallisen asiallista ja pitkää keskustelua erään uskovaisen kanssa. Puhuimme jotain uskomisesta ja todennäköisyyksistä, ja jossain vaiheessa keskustelukumppanini yhtäkkiä ärsyyntyi, enkä heti tajunnut syytä.

Myöhemmin ymmärsin että hän oli tulkinnut jonkun todennäköisyden määritelmäni kritiikiksi hänen oman uskonsa voimakkuudesta. Silloin aloin ymmärtää miten herkkä asia oman uskon lujuus on uskovaisille. Ikäänkuin ihmisen tärkein ominaisuus.

Pahin, ja henkilökohtaisin solvaus uskovaiselle siis on asettaa hänen uskonsa määrä ja oikeellisuus kyseenalaiseksi.

Hassua asiassa on se, että tällaisen yksinkertaisen ateistin mielestä on sitä parempi, mitä joustavammin pystyy luopumaan omista vääräksi osoittautuneista mielipiteistään, ja tarkentamaan kantaansa saadun uuden tiedon suuntaan. Ja nimenomaan fiksuin ei ole se, joka jääräpäisimmin uskoo yhteen asiaan vaikka mitä muuta tietoa ilmaantuisi.

Nämä ovat näitä pieniä psykologisia outouksia jotka kiehtovat tuossa ihmisryhmässä.

Lue lisää

>Hassua asiassa on se, että tällaisen yksinkertaisen ateistin mielestä on sitä parempi, mitä joustavammin pystyy luopumaan omista vääräksi osoittautuneista mielipiteistään, ja tarkentamaan kantaansa saadun uuden tiedon suuntaan.<

Siis mitä ilmeisemmin uskovan olisi luovuttava näkemyksistään, kun ateisti pläjäyttää muka tietäväisemmin uskovan uskon lopullisen totuuden. Mutta että toisinpäin ei ole minkäänlaista, ei edes pienintäkään mahdollisuutta, että ateisti voisi, uutta tietoa saatuaan, tarkentaa omaa näkemystään hengellisen maailman olemassaolosta.

Aivan kuin ateistin tiedossa, nimenomaan Tiedossa, olisi ettei mitään henkeä ole olemassa, kun itsessään ei havaitse mitään siihen viittaavaa puolta.

>Ja nimenomaan fiksuin ei ole se, joka jääräpäisimmin uskoo yhteen asiaan vaikka mitä muuta tietoa ilmaantuisi.<

Palstan atestien usko ainoaan yhteen asiaan, ettei jumalia ole, ei todellakaan edusta fiksuutta. Uskoahan se edustaa, vaikka ateisti sen määrittää tiedoksi, aivan kuin olemattomasta voisi saada pätevän todisteen.

Psykologiset outoudet eivät ole ateistien keskuudessa mitenkään harvinaisia...

ärfs.. kirjoitti:

>Hassua asiassa on se, että tällaisen yksinkertaisen ateistin mielestä on sitä parempi, mitä joustavammin pystyy luopumaan omista vääräksi osoittautuneista mielipiteistään, ja tarkentamaan kantaansa saadun uuden tiedon suuntaan.<

Siis mitä ilmeisemmin uskovan olisi luovuttava näkemyksistään, kun ateisti pläjäyttää muka tietäväisemmin uskovan uskon lopullisen totuuden. Mutta että toisinpäin ei ole minkäänlaista, ei edes pienintäkään mahdollisuutta, että ateisti voisi, uutta tietoa saatuaan, tarkentaa omaa näkemystään hengellisen maailman olemassaolosta.

Aivan kuin ateistin tiedossa, nimenomaan Tiedossa, olisi ettei mitään henkeä ole olemassa, kun itsessään ei havaitse mitään siihen viittaavaa puolta.

>Ja nimenomaan fiksuin ei ole se, joka jääräpäisimmin uskoo yhteen asiaan vaikka mitä muuta tietoa ilmaantuisi.<

Palstan atestien usko ainoaan yhteen asiaan, ettei jumalia ole, ei todellakaan edusta fiksuutta. Uskoahan se edustaa, vaikka ateisti sen määrittää tiedoksi, aivan kuin olemattomasta voisi saada pätevän todisteen.

Psykologiset outoudet eivät ole ateistien keskuudessa mitenkään harvinaisia...

Lue lisää

"Siis mitä ilmeisemmin uskovan olisi luovuttava näkemyksistään, kun ateisti pläjäyttää muka tietäväisemmin uskovan uskon lopullisen totuuden."

Ei ateistin pläjäyttämiseen tarvitse tietenkään uskoa, vaan kaikkeen satojen ja tuhansien vuosien aikana hankittuun tietoon ja sen perusteella tehtyihin johtopäätöksiin.

"Mutta että toisinpäin ei ole minkäänlaista, ei edes pienintäkään mahdollisuutta, että ateisti voisi, uutta tietoa saatuaan, tarkentaa omaa näkemystään hengellisen maailman olemassaolosta."

Anna todisteet niin käännän takkini ja vaikka housunikin saman tien.

"Palstan atestien usko ainoaan yhteen asiaan, ettei jumalia ole, ei todellakaan edusta fiksuutta. Uskoahan se edustaa, vaikka ateisti sen määrittää tiedoksi, aivan kuin olemattomasta voisi saada pätevän todisteen."

Ööh, olet nyt ymmärtänyt asiat vähän väärin: ateisteilta nimenomaan puuttuu usko jumaliin, koska niistä ei ole todisteita.

Schlechterwisser kirjoitti:

"Siis mitä ilmeisemmin uskovan olisi luovuttava näkemyksistään, kun ateisti pläjäyttää muka tietäväisemmin uskovan uskon lopullisen totuuden."

Ei ateistin pläjäyttämiseen tarvitse tietenkään uskoa, vaan kaikkeen satojen ja tuhansien vuosien aikana hankittuun tietoon ja sen perusteella tehtyihin johtopäätöksiin.

"Mutta että toisinpäin ei ole minkäänlaista, ei edes pienintäkään mahdollisuutta, että ateisti voisi, uutta tietoa saatuaan, tarkentaa omaa näkemystään hengellisen maailman olemassaolosta."

Anna todisteet niin käännän takkini ja vaikka housunikin saman tien.

"Palstan atestien usko ainoaan yhteen asiaan, ettei jumalia ole, ei todellakaan edusta fiksuutta. Uskoahan se edustaa, vaikka ateisti sen määrittää tiedoksi, aivan kuin olemattomasta voisi saada pätevän todisteen."

Ööh, olet nyt ymmärtänyt asiat vähän väärin: ateisteilta nimenomaan puuttuu usko jumaliin, koska niistä ei ole todisteita.

Lue lisää

(aivan kuin olemattomasta voisi saada pätevän todisteen)
Siis tyyppi itse sanoo jumalaansa olemattomaksi :)

zippo100 kirjoitti:

(aivan kuin olemattomasta voisi saada pätevän todisteen)
Siis tyyppi itse sanoo jumalaansa olemattomaksi :)

Pysytäänpä asiassa: Ateisteille Jumala on olematon, mutta he väittävät että olemattomasta on faktatietoa ettei sitä ole.

Ja kyllä, se on uskoa, koska eihän ateisteilla ole tietoa siitä, onko Jumalaa vai ei.

ärfs.. kirjoitti:

Pysytäänpä asiassa: Ateisteille Jumala on olematon, mutta he väittävät että olemattomasta on faktatietoa ettei sitä ole.

Ja kyllä, se on uskoa, koska eihän ateisteilla ole tietoa siitä, onko Jumalaa vai ei.

Lue lisää

mutta lauseenmuodostuksesi on sitä luokkaa, että en ihan pysy perässä.

Miten voi väittää, että on ettei ole?

ärfs.. kirjoitti:

Pysytäänpä asiassa: Ateisteille Jumala on olematon, mutta he väittävät että olemattomasta on faktatietoa ettei sitä ole.

Ja kyllä, se on uskoa, koska eihän ateisteilla ole tietoa siitä, onko Jumalaa vai ei.

Lue lisää

Ateisti sanoo että ei ole todisteita jumalien olemassa olosta.

Etsi joku esimerkki joka tukee väitettäsi. Vai arvasitko vaan?

ärfs.. kirjoitti:

Pysytäänpä asiassa: Ateisteille Jumala on olematon, mutta he väittävät että olemattomasta on faktatietoa ettei sitä ole.

Ja kyllä, se on uskoa, koska eihän ateisteilla ole tietoa siitä, onko Jumalaa vai ei.

Lue lisää

(No, jos nyt vielä miljoonannen kerran yritän selittää tätä taas yhdelle uskovaiselle.)

Minkään jumalan olemassaolosta ei ole todisteita. Siispä ei ole mitään syytä väittää että niitä olisi olemassa.

"Ateisteille Jumala on olematon, mutta he väittävät että olemattomasta on faktatietoa ettei sitä ole."

Kenelläkään ei ole TIETOA siitä ettei jumalia ole. Ihan samalla tavalla kuin yksisarvisten, joulupukin ja Batmaninkaan olemattomuudesta ei ole faktatietoa. Jonkin asian OLEMASSAOLEMATTOMUUTEEN viittaa nimenomaan faktatiedon PUUTE, ja jos joku väittää että ne ovat oikeasti olemassa, niin on hänen tehtävänsä esittää todisteet tälle väitteelle.

Jumalien olemassaolemattomuutta ei tietenkään voi todistaa vääräksi, eikä kukaan voi sanoa varmasti ettei niitä ole (niinkuin ei voi sanoa yksisarvisesta, joulupukista tai Batmanistäkään). Koska OLEMATONTA ei voi todistaa OLEMATTOMAKSI. Eikä varsinkaan jumalia, jotka niiden keksijät ovat nimenomaan määritelleet sellaisiksi ettei niitä, eikä niiden vaikutuksia reaalimaailmaan muka voi mitenkään havaita eikä mitata.

Mutta: koska mikään todiste ei viittaa jumalien olemassaoloon, mutta hyvin moni viittaa niiden olevan ihmisten keksimiä, on johtopäätös että niitä HYVIN TODENNÄKÖISESTI ei ole. Ja tämä todennäköisyys on sitä luokkaa, että käytännössä arkikielessä voi hyvin sanoa että jumalia ei ole (vaikka se tieteellisesti ja filosofisesti ottaen on liioittelua.)

Ja edelleen: tämä epävarmuus koskee nimenomaan TIETÄMISTÄ. Ateismin määritelmässä ei puhuta mitään TIETÄMISESTÄ, ainoastaan USKON PUUTTEESTA.

Yleensä ateistit ovat tarkemmin määriteltynä "agnostisia ateisteja":
1. A-gnostinen tarkoittaa tiedon puutetta: kukaan ei voi TIETÄÄ ettei jumalia ole, eikä väitäkään sitä varmaksi asiaksi.
2. A-teistinen tarkoittaa uskon puutetta: ateistit eivät usko jumalien olemassaoloon.