nyt on jo elokuu
ja valo
käy entistäkin ohuemmaksi
pimeys raskaammaksi
alkaa yölliset
ihmisille salaiset tähtien riitit
enkä ymmärrä
miksi kummassa unohdun niihin joka yö
kun kuitenkin voisin elää
takertua nukkuvaan vartaloon
poimia unisia suudelmia kymmenittäin
ja laskea hiusteni meren jykevälle olkapäälle
kun painan pääni ikkunaan
odotan kuulevani hiljaisia askeleita
tuntevani puhuttelevan hengityksen kaulallani
tai jotain, jotain …
ja valo
käy entistäkin ohuemmaksi
pimeys raskaammaksi
alkaa yölliset
ihmisille salaiset tähtien riitit
enkä ymmärrä
miksi kummassa unohdun niihin joka yö
kun kuitenkin voisin elää
takertua nukkuvaan vartaloon
poimia unisia suudelmia kymmenittäin
ja laskea hiusteni meren jykevälle olkapäälle
kun painan pääni ikkunaan
odotan kuulevani hiljaisia askeleita
tuntevani puhuttelevan hengityksen kaulallani
tai jotain, jotain …
Vastaukset 26
Vanhimmat
Ketä sä vartoot
aina tähä aikaa
Vuosi toisensa perää
Tiputtelet sanoja
kyyneltes pisaroit
ja naurusi helmiä
poimittavaks
Palavie puitte juuril
Ja ku metäs huokaa tuuli
tulevat syksyn tuoksut
Ikävä iholles
moon myyty runollesi,
miksen itse löytänyt juuri noita sanoja
ja lauseita - miksi noita tunnelmia ?
* huokaus * ja syvään niiaus kiitoksen kera Sinulle ystäväni.
Aika lailla täydellinen runo. Tasapainoinen kokonaisuus, josta ei mitään voi ottaa pois eikä mitään lisätä. Minulle henk.koht. huippukohtia tässä olivat tuo valon käyminen ohuemmaksi vs. pimeyden raskaammaksi, ihmisille salaiset tähtien riitit... ja tuo loppu on upea! En tiedä, onko tämä sitten kirjoitettu yhdessä inspiroituneessa hetkessä tai pitkän kypsyttelyn tuloksena, mutta tunne välittyy kyllä onnistuneesti. Mm.. tästä tietystä tunteesta ei voisi paremmin kirjoittaa.
kuvittelen, siis todella uskon tuntevani jo jonkin
verran runopersoonaasi. Jas kun toin runoni tänään
tänne, ajattelin juuri Sinun ehkä löytävän siitä jotain.
Hassua, mutta niin se vain kävi.
' aika lailla täydellinen runo ' olen otettu tuosta lauseestasi,
mutta myös kaikesta muusta jolla runoani analysoit. On aika
jännä juttu, että koit sen lopun upeaksi. Siksi, että juuri se
oli ainoa asia, joka itseäni jäi vaivaamaan kokonaisuudessa.
Mielestäni se ontuu, en ole siihen tyytyväinen. Muuten voisin
jopa sanoa kokeneeni pitkästä aikaa onnistumisen ja
synnyttämisen riemua.
Mutta niin se on, että jokainen meistä kokee runot eri tavoin
ja näkee niissä erilaisia ulottuvuuksia.
Sydänlämmin kiitokseni Sinulle Miekko !
... halki harmaiden päivien
satuttavan pimeyden keskelle
ja jo muistoissa oleva nuori Nainen
sisälläsi odottaa hämyisten kujien
salaperäistä kulkijaa
riijaajaa
ja varovaista koputusta ikkunaan
lupausta rakkaudesta ...
nyt sanasi soljuvat mollimaisesti,
surumielisen koskettavan kauniisti kylläkin
joten ei voi muuta sanoa kuin
hyvä upea linda !!!
että moll:imainen, mutta siltikin tunsin sen
paremmin passaavan tälle puolelle.
Ihminen on niin kummallinen pakkaus tunteita,
iloa, surua ja kaipausta. Niissä on kylliksi ainesta
rakkausrunoonKIN ja tällaiseksi se nyt tällä kertaa
muodostui jonkinlaisessa haikeuden mielentilassa.
Kiitos Jouni, Sinun kannustavat sanasi ovat aina
olleet minulle mieluisaa luettavaa, niin kuin runosikin.
Eilen myrskysimme ja äänet kuohuivat
meissä raivoisana, tunteemme vyöryivät
ylitsemme ja vasta iltaruskon taivaanranta
vyötti meidät rauhaan ja rakastamiseen.
Se oli eilinen joka johti yöhömme kuin
kuuma sametti olisi ympäröinyt meidät,
johdattanut vartalomme yhteen, samaan
käämyyn ja Rakasteluun yön koko kaaressa.
Mutta meremme aaltoili ja tahdoimme
sammuttaa myrkymme ja kokea hellyyttä,
lauhtua suudelmien kautta ruskon saatton
ja raukeina haipua unen syleilyyn huulet yhdessä.
Eilinen se oli, vaikka tuntuu että se oli juuri ja
siitä ääni vielä kuuluu ja vaimea kuohu tuntuu,
Rakkautta ja miten se tuntuukaan päivän
takaa, yhteisen yön jälkeen ja suola siitä maistuu.
Eilisen myrskyn suola Rakastamisessa.
Se eilinen, Rakas.
http://www.youtube.com/watch?v=1exrf5zLTus&feature=related
Kiitos Runostasi.
Joskus ihminen kulkee nopeammin kuin
Rakkaus, joka viipyy eilisessä ja on
siellä musitona.
On kiire, vaikka pitäisi antaa aikaa Rakkaudelle
ja rakkaalle, suudella kiire pois ja
hyväillä aika pysähdyksiin.
Ettei se mitä on yhdessä, valu hukkaan
kuin hiekka tiimalasissa, kiire
Rakkaudessa.
Syvällistä, sanovaa ja
kertovaa Rakkaurunoa
Sinulta.
Teksti jossa on aitoa sanomaa
ja hyvin kypsää ajattelua ja
ajateltua.
Tätä luki mielellään ja maisteli,
hienoa, kirpeää, syksyn makuista
Runoa jossa oli kesän lämpöäkin.
Hieno ja taitava Runosi.
Iloa ja voimia Sinulle iltaasi.
mutta mitä sanoa runostasi ?
Jokaisen runosi jälkeen tuntuu yhä vaan vaikeammalta
löytää oikeita sanoja, joilla kiittää. Taitosi luoda kuvaa
ja tunnelmaa on ensiluokkaisen upeaa, taidokasta ja
aina yhtä tuoretta. On niin helppoa unohtua nautiske-
lemaan ja mutustelemaan runosi tunnelmaa, ihanaa !
Kaunis kiitos Sinulle taituri.
Niin uskomattoman hienoa tulkintaa omasta runostani, olen
hyvin kiitollinen niistäkin kirjoittamistasi sanoista.
Pirteää päivää Sinulle, itsellä on melkoinen talkoopäivä/yö edessä
joten katoan nettiyhteyksien saavuttamattomiin huomiseen saakka.
yhä aina vain
odotan
ihminen milloin lienee
tasapainossa
itsensä kanssa
jos joku osa-alue
täyttymyksen saa
jo toinen osio huutaa
sitten onnen täyttämöinen
kohdallaan olisi
jos kaikki
mieleiseni
palat kolahtaisi
miksi ihmeessä olisi loukkaantunut tuollaisesta
tekstistä, sehän myötäilee hienosti oman runoni
ajatuksia.
Paljon kiitoksia ja anteeksi myöhäinen vastaukseni.
Olin talkootöissä eilen ja kotiuduin vasta puolenyön
aikoihin, sen jälkeen olinkin valmis tirsamaahan =)
syksy on sitä vuujen parasta aekoo jos lämmintä
ja pimmeetä....semmosille sallaisille vissiitille....
Suutelmille ja hyvässä lykyssä muillekkii touhuille.....
Pekka-poekakii pitkästä aekoo piipahtanna.
Vae että sallaasille vissiiteille, mie mittää semmosista
tiijä. Mutta myönnän mie sen, jotta takkatulen loemotus
ja kynttilänvalo - siinä oes oeva yhistelmä vaekka minkä-
moesille touhuloille =)
Kiitosta vuan mukavaolloosesta pallaatteesta ja
oekee kaanista ja loestokasta syksyy Siulle sinne
Savonmualle.
Onko hämäryys tullut rakkauden tilalle?
Voiko tähtitaivas loistaa pimeyden verhon läpi?
Sydämeeni !
Tuoden sinne valon jonka vain Sinun
rakkautesi voisi sytyttää.
Haluan haaveilla!
Suudelmista
Kosketuksestasi
Polttavasta hengityksestäsi kaulallani.
Tähtitaivaan alla.
Sinun kanssasi.
Kostea ruutu on kylmä suudeltavaksi
vaikka tähdet hehkuvatkin
toisellapuolella,
ruudun pinta valuttaa
kosteuden kyyneleen.
Sinun kyyneleesi !
Jonka tunsin huulillani
suudelmassasi, ennen kuin
tähtitaivaan sammuttaa
aamun ensimmäiset säteet.
Yölliset suudelmat Sinulta, Sinuun.
Ihanaa luettavaa.
T: J
ja herkkyyden olet taikonut tänne omalla
runollasi, mykistyneenä luen ja luen sanoja
ja säkeitäsi - huh, miten upeaa.
Aivan käsittämätätöntä runoilua,
kunpa taitaisin kirjoittaa laillasi.
Mutta onneksi saan kuitenkin nautiskella
säkeitäsi, se on sentään paljon se.
Kaunein kiitokseni lähtee Sinulle ja runosi,
se menee varmaan talteen.
Runosi on kaunista kaipuuta, syvällistä herkkyyttä
ja jälleen hienoa tyylisi mukaisesti kirjoitettua.
niin, aivan...
"kun kuitenkin voisin elää
takertua nukkuvaan vartaloon
poimia unisia suudelmia kymmenittäin
ja laskea hiusteni meren jykevälle olkapäälle"
...näinhän se on ja lopputulos on herkän suloinen. ;)
en voi muuta, kuin nöyränä kiittää vierailustasi
ja kannustavasta palautteestasi.
Varmaan runoni poikkesi jonkin verran tutusta
tyylistäni ja olen suhteellisen tyytyväinen siihen
kyllä, pienen pientä hiontaa kuitenkin loppuun
se olisi mielestäni kaivannut.
Sinua lämpimästi kiitän.
Hienon hieno tunne upeassa runossasi, joka todella Onnistunut.
Erityisesti ihastuin tuohon ilmaisuusi `... ja valo käy entistäkin ohuemmaksi...`.
Liitän tähän lopuksi sinulle vastineeksi pienen haikurunoni:
~
Haikuilua
syksyn varalta
sydäntaskuuni hiukan
kesää piilotan
~
:))
Sydänlämpöä syksyysi !
niiaus ja kiitos,
mukavaa että lukaisit ja kommentoitkin
runoseni.
Ihq haikunen, todella sulonen Sinulta.
Kiiiiiiitoooooos !
Värikästä, rakkaudellista ja runoilullista syksyä myös Sinulle.
...minuun jätti jäljen
...elokuu
...syysiltaan kanssa muistojen jään
...kaivaten takaisin eiliseen
...luokses sun
...kesään menneeseen...
Oli pakko lainata Tero Vaaran sanoitusta samasta aiheesta. Samaa viiltävää kaipausta on sinun runossasi, linda. Upeaa syystunnelmaa rakkausrunouteen. Todella hieno runo, tykkäsin.
voi hitsin hitsit, pakko myöntää
tietämättömyyteni tuohon mainitsemaasi
biisiin. Mutta samaan aikaan myönnettävä,
että kieltämättä samoja elementtejä siinä
kyllä on, kuin omassa runossanikin.
Mahdottomasti kiitoksia Tomppa, pitänee kaivella
jostain kyseinen kappale.
Ja todella, lämmin kiitos myös sanoistasi runoani
kohtaan - hyvältä tuntui lukea niitä.
Sen valon, lämmön meressä
kasvannu kypsynny - tähkäpäät
Painostansa taipuu - odottaa
Yön pimeän vartijat nuo miljoonat tuikkivat valot
alas katsoo, yksinäisen unta ja niitten,
joilla on olkapää päänaluksenaan.
lindalindal1
Elokuu jo meille sävyttyttynny,
eroittuu yö päivästä, aah miten lumoaa.
Miten siinä toivois yhdessä nähdä tähdet tuikkii meille.
Tein matkan runos teille, missä kuulakas aurinko lankeaa läpi ruskanlehden.
Täälä tummat pilvet taivaan peittää, sadetta odottaa kuiva maa.
niin todellakin, ne tähkäpäät, ne tähkäpäät.
Ja paljon muuta kaunista on elokuussa, syksyssä
muutenkin. Pidän, suorastaan rakastan sitä.
Ja joka vuosi se tekee minussa saman, antaa
jonkinlaista sisäistä voimaa kirjoittaa ja elää.
Kaunis kiitos kun kuljit säkeitäni ja jätit runonomaista
palautetta.
Kauniita ja kuulaita elokuun, pian alkavan syyskuun
iltoja Sinulle sinne maisemiisi.
Hienosti kirjoitit elokuusta ja kaipuusta.
nöyrä kiitos lämpimästä palautteestasi.
Kuulaat illat alkavat jo pian olla käsillä,
nautitaan syksystä ja sen värikylläisyydestä.
Muistomme elää, mutta elämä jatkuu...
http://www.youtube.com/watch?v=-An0pd2-STU
kuka sitten lienetkään, en oikein usko menneisyydessämme
olevan edes pientäkään yhteistä kaistaletta. Mutta koska
viestisi on kovin salaperäinen, varmuudella en tietenkään
voi tietää.
Kiitän kuitenkin Klapparin biisiliitteestä, mies on yksi
ehdottomista susikeistani.
Kaunista, väririkasta syksyä Sinulle ja onnenpisaroita
päiviisi.