oli sekä vahvuuksia että heikkouksia. Talvisodassa heikkoudet korostuivat, koska puna-armeija joutui taisteluun olosuhteissa, joita se ei tuntenut ja joihin sen taktiikka ei sopinut. Lisäksi joukkojen koulutus oli osin heikko ja upseeristo kokematonta.
Jatkosodassa suomalaisilla oli selvä ylivoima puolustajiin nähden. Siitä huolimatta venäläiset taistelivat yleensä sitkeästi. Mannerhein esimerkiksi piti suomalaisten tappioita sietämättömän suurina eli mihinkään ylimielisyyteen ei jälkikäteenkään ole syytä.
Suurin syy siihen, että saksalaiset hävisivät Neuvostoliitolle ei ehkä kuitenkaan ole materiaalipuolella vaan siinä, että puna-armeija osoittautui varsin nopeaksi oppijaksi. Taktiikka ja kalusto uudistettiin, joustavuutta parannettiin ja saksalaisten oma taktiikka käännettiin heitä itseään vastaan valtavan materiaaliylivoiman turvin. Kuvaan kuuluu sekin, että puna-armeija oli edelleen valmis uhraamaan miehiään materiaalin sijaan, mutta silti sodan viimeisen vuoden aikana saksalaisten taistelutappiot olivat itärintamalla ilmeisesti puna-armeijan tappioita tuntuvasti suuremmat. Puna-armeija taas kärsi pahimmat miestappionsa vuonna 1941, jolloin huonosti johdettu "liha" kohtasi hyvin johdetun teräksen.
Jos venäläiset olisivat todella ali-ihmisiä, niin Venäjää ei olisi enää olemassa tuossa naapurissa. Maalla on oma taustansa ja kulttuurinsa, joka ei aina aukene meille, mutta sotilaallista voimaa sillä on Pietari suuren ajoista alkaen riittänyt silloinkin, kun se on ollut heikkouden tilassa.
Jatkosodassa suomalaisilla oli selvä ylivoima puolustajiin nähden. Siitä huolimatta venäläiset taistelivat yleensä sitkeästi. Mannerhein esimerkiksi piti suomalaisten tappioita sietämättömän suurina eli mihinkään ylimielisyyteen ei jälkikäteenkään ole syytä.
Suurin syy siihen, että saksalaiset hävisivät Neuvostoliitolle ei ehkä kuitenkaan ole materiaalipuolella vaan siinä, että puna-armeija osoittautui varsin nopeaksi oppijaksi. Taktiikka ja kalusto uudistettiin, joustavuutta parannettiin ja saksalaisten oma taktiikka käännettiin heitä itseään vastaan valtavan materiaaliylivoiman turvin. Kuvaan kuuluu sekin, että puna-armeija oli edelleen valmis uhraamaan miehiään materiaalin sijaan, mutta silti sodan viimeisen vuoden aikana saksalaisten taistelutappiot olivat itärintamalla ilmeisesti puna-armeijan tappioita tuntuvasti suuremmat. Puna-armeija taas kärsi pahimmat miestappionsa vuonna 1941, jolloin huonosti johdettu "liha" kohtasi hyvin johdetun teräksen.
Jos venäläiset olisivat todella ali-ihmisiä, niin Venäjää ei olisi enää olemassa tuossa naapurissa. Maalla on oma taustansa ja kulttuurinsa, joka ei aina aukene meille, mutta sotilaallista voimaa sillä on Pietari suuren ajoista alkaen riittänyt silloinkin, kun se on ollut heikkouden tilassa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
pistä lisää.
Marsalka Zukov kuvaa hyvin koko Puna-armeijan kehityksen aina 20-luvun lopulta sodan loppuun asti. Kirjoittamasi ei ole juurikaan ristiriidassa sen kanssa. Puna-armeijan vaikeudet kehittä itseään sotaan valmiiksi kannattaa kuitenkin ottaa tarkemmin.
"Jos venäläiset olisivat todella ali-ihmisiä, niin Venäjää ei olisi enää olemassa tuossa naapurissa. "
Ilman Lend-Lease ohjelmaa ei Venäjää olisi olemassa tuossa naapurissa.