Hei, olen vasta nuori, alkanut kiinnostua siitä, mitä ympärilläni tapahtuu, kyseenalaistaa asioita jne. Valtavan kiinnostunut olen anarkismista aatteena, kertokaa siitä?
kiinnostunut anarkismista
minä vain
30510
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Mielipidekirjoituksilla ja vaaleissa äänestämällä. Anarkismi rikkoo usein yhteiskuntarauhan ja siihen liittyy väkivaltaa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Anarkismi
Suosittelen suuntaamaan kinnostuksesi kohteet muualle, oletko harkinnut hentaita, S/M:ää tai huumeita??
asiallisia vastauksia anarkistien kertomina?
Anarkismin tavoitteena on anarkia, täydellinen hierarkioiden ja sortovallan lakkauttaminen. Anarkistien mukaan inhimillinen vapaus ja tasa-arvo voidaan saavuttaa vasta, kun ihmiset elävät yhteiskunnassa, jossa ei ole valtiota eikä kapitalismia.
Valta on anarkiassa täysin ihmisten itsensä käsissä, ja siksi ja vasta silloin he voivat olla todella vastuullisia. Yhteisölliset ongelmat ratkaistaan ensin keskustelemalla ja sitten suoralla toiminnalla ilman mitään johtajia tai edustajia. Jokaiselle taataan oikeus ja todellinen mahdollisuus osallistua näihin kokouksiin, ja osallistumiseen innostetaan. Arempia nostetaan ja kannustetaan sanomaan mielipiteensä.
Vapaus tarkoittaa vastuuta, ja jokainen voi olla vapaa vasta, kun kaikki ovat yhtälailla vapaita. Talous on kansan käsissä ja asetettu palvelemaan ihmisten tarpeita.
Miten anarkia saavutetaan? Monet anarkistit uskovat, että anarkia voidaan saavuttaa vain yhteiskunnallisen vallankumouksen kautta. Tämä vallankumous ei kuitenkaan voi syntyä tyhjästä. Tarvitaan koulutusta, propagandaa ja järjestäytymistä. Siis työtä, työtä, työtä!
Netistä löytyy paljon kirjallisuutta anarkismista. Itse luin aikoinaan Daniel Guerinin Anarkismin, joka käänsi minun pääni: http://www.geocities.com/aivokuume/txt/anarkismi_-_daniel_guerin.htm .
Yritä löytää itsellesi anarkistiryhmä, jonka toimintaan voit mennä mukaan. Voit myös kirjoittaa minulle suomi24:n sähköpostiosoitteeseeni.
todellakin mitä nyt oon vähän selvää ottanu, anarkismi tuntuu todella itselleni sopivalta aatteelta. Ja tosi jees ois jos samanhenkisiä kavereita vielä elämän varrella löytyis.
lisää vastauksia vaan!
Vastaan tällä loistavalla lainauksella Alexander Berkmanin kirjasta Anarkismin aakkoset.
"Mitä on anarkismi?
Alexander Berkman
Haluan kertoa sinulle anarkismista.
Haluan kertoa sinulle, mitä anarkismi on, koska sinun on tärkeä siitä tietää. Myöskin anarkismista tiedetään liian vähän ja se, mitä tiedetään, on yleensä kuulopuhetta tai enimmäkseen paikkansapitämätöntä.
Haluan kertoa sinulle, koska uskon anarkismin olevan hienointa ja tärkein asia mitä ihminen on luonut; ainoa asia, joka voi antaa sinulle vapauden, hyvinvoinnin sekä tuoda rauhan ja onnen maailmalle.
Tahdon kertoa siitä sinulle niin yksinkertaisesti, ettei sitä voi väärin käsittää. Suuret sanat ja korkealentoiset vertaukset vain hämmentävät. Looginen ajattelu tarkoittaa suoraa puhetta.
Mutta ennen kuin kerron anarkismista tahdon kertoa sinulle mitä se ei ole.
Tämä on tarpeen, sillä anarkismista liikkuu paljon vääriä tietoja. Jopa älykkäillä ihmisillä on usein aivan merkillisiä käsityksiä siitä. jotkut puhuvat anarkismista tietämättä siitä mitään. ja jotkut valehtelevat anarkismista, koska eivät halua sinun tietävänkään.
Anarkismilla on lukuisia vihollisia; he eivät kerro sinulle totuutta. Miksi anarkismilla on vihollisia, ja keitä he ovat, tulet huomaamaan tämän kirjoituksen aikana. Heti voin kertoa, ettei poliittinen johtajasi, ei työnantajasi, ei kapitalisti, eikä poliisi puhu anarkismista rehellisesti. Suurin osa heistä ei tiedä siitä mitään ja jokainen heistä sitä vihaa. Heidän lehtensä ja julkaisunsa - kapitalistinen lehdistö - on myös sitä vastaan.
Jopa suurin osa sosialisteista ja bolsevikeista valehtelevat anarkismista. Totta, suurin osa heistä ei paremmin anarkismia tunne. Mutta he, jotka tietävät, usein petkuttavat, ja puhuvat siitä "epäjärjestyksenä ja kaaoksena".
Voit itse nähdä kuinka epärehellisiä he tässä ovat: Vaikutusvaltaisimmat sosialistiajattelijat - Karl Marx ja Friedrich Engels - opettivat anarkismin syntyvän sosialismista. He sanoivat, että meillä täytyy olla ensin sosialismi, ja sosialismin jälkeen tulee anarkismi, ja että yhteiskunta olisi paljon vapaampi ja parempi kuin sosialismissa. Kuitenkin sosialistit, jotka vannovat Marxin ja Engelsin nimeen, kutsuvat anarkismia "kaaokseksi ja epäjärjestykseksi", mikä kuvaa kuinka ylimielisiä valehtelijoita he ovat.
Bolsevikit toimivat samoin, vaikka heidän suurin johtajansa Lenin lupasi anarkismin seuraavan bolsevismia ja että tällöin tulee olemaan helpompaa ja vapaampaa elää. (Lenin oli valtapelle, joka valehteli ja sekoitteli asioita valtakamppailun vaatimusten mukaisesti. Tarkoituksena oli hämätä massoja, sillä anarkisteilla oli lukuisia kannattajia. suom. huom.)
Siksi minun täytyy kertoa teille ensiksi, mitä anarkismi ei ole.
Se ei ole pommeja, epäjärjestystä tai kaaosta. Se ei ole varastamista tai murhaamista.
Se ei ole jokaisen sotaa kaikkia vastaan.
Se ei ole paluuta barbarismiin tai omankäden oikeuden yhteiskuntaan.
Anarkismi on kaiken tämän vastakohta.
Anarkismi tarkoittaa, että sinun tulisi olla vapaa; ettei kukaan saa sinua alistaa, komennella, määräillä tai varastaa sinulta.
Se tarkoittaa, että sinun tulisi olla vapaa tekemään mitä haluat; ja ettei sinua johdateltaisi tekemään mitä et halua.
Se tarkoittaa, että sinulla tulisi olla mahdollisuus valita miten haluat elää ja elää niin kenenkään siihen puuttumatta.
Se tarkoittaa, että lähimmäiselläsi olisi samat vapaudet kuin sinulla, että jokaisella olisi samat vapaudet ja oikeudet.
Se tarkoittaa, että kaikki ihmiset ovat veljiä ja että heidän tulisi veljien kaltaisesta elää, rauhassa ja harmoniassa.
Tämä tarkoittaa, ettei olisi sotia, ei väkivaltaa erilaisten ihmisten välillä, ei monopoleja, ei köyhyyttä, ei alistamista, ei lähimmäisen hyväksikäyttöä.
Lyhyesti anarkismi tarkoittaa yksilöistä tilaa, jossa kaikki miehet ja naiset ovat vapaita ja nauttivat tasa-arvoisesti järkiperäisen elämän eduista.
"Voiko näin olla ja kuinka?", ihmettelet.
"Ei ennen kuin meistä kaikista tulee enkeleitä.', ystäväsi vastaa. Mietitään asiaa yhdessä. Ehkä voin näyttää, että voimme olla rehtejä toisillemme ja elää rehellisesti jopa ilman siipiä."
vastauksesta! entä miten tätä aatesuuntausta voisi sitten toteuttaa? eli miten elää oman aatteensa mukaisesti?
Kysyt, miten voisit elää anarkismin mukaisesti? Kysymykseen ei ole helppoa vastausta. Itse asiassa voi väittää, että on helpompaa elää ilman anarkismia, koska silloin on vähemmän mietittävää. Yritän kuitenkin hahmotella jotain vastaukseksi.
Anarkismin mukaan ihmisten sortaminen on väärin, ja siitä on päästävä eroon. Anarkistin siis pitää pyrkiä kohtelemaan kaikkia ihmisiä tasa-arvoisina ja alistamatta. Myös ei-puolustuksellista väkivaltaa tulisi välttää.
Lisäksi anarkistin tulee toimia tämän sorron ja alistamisen poistamiseksi kaikkialla. Käytännössä tämä voi tarkoittaa kaikkea ostoboikoteista, mielenosoituksista ja mielipidekirjoituksista lakkoihin ja kansannousuihin osallistumiseen.
Tärkeä osa anarkistista elämää on itsensä ja oman ajattelunsa kehittäminen. Maailma ei ole valmis ja kaikki kehittyy ja kaikesta voi oppia jotain. Oppineena ja asioista kiinnostuneena on myös helpompi keskustella anarkismista ja tuoda esille näkemyksensä asiasta.
Ihmiselle on helpompaa elää, kun hänellä on (myös) samanhenkisiä ihmisiä ympärillään; harva haluaa olla täysin yksin. Ryhmän löytäminen ja järjestäytyminen ei ole anarkistille kuitenkaan pelkästään psykologinen tai sosiaalinen kysymys; se on anarkisteille poliittinen välttämättömyys. He uskovat, että todellinen muutos voi syntyä vain opiskelun ja järjestäytymisen kautta, joukkotoiminnan avulla.
Tässä vähän vihjeitä elämän evääksi.
"Tässä vähän vihjeitä elämän evääksi."
Oi suuri tietäjä kerro, miksi anarkismi toimisi muuten kuin pienimuotoisena kapinahenkisten 4H-kerhona, koska kommunismi jossa oli sentään puolet enemmän järkeä sai aikaiseksi tuollaista jälkeä.
Toinen kysymys: oletko laumaeläin, onko ihminen laumaeläinlaji? ja miten anarkojohtajat vaikuttavat kaikista kusipäisimmiltä yksilöiltä, ihan niin kuin kaikki johtajat?
Saarnataan muka ihmisyydestä, mutta ihannoidaan RAF:ia, Chetä, pomminheittäjiä, Osamaa jne.
Salamurha on anarkistien politiikan väline numero yksi, ja niin on aina ollut, koska aate on niin toivoton ja vetää puoleensa narsistisia itsensä toteuttajia.
Anarkismi pohjaa ajatukseen, että jokainen ihminen lopulta haluaisi itse määrätä elämästään ja olla mukana päättämässä ympäröivän maailmansa asioista. Ihminen on paitsi sosiaalinen, niin myös vapaudentahtoinen eläin. Valta ja vapaus eivät ole täysin ristiriidassa keskenään, koska valtaa tarvitaan jo siihen, että saa jotain aikaan. Valtaa ei kuitenkaan pitäisi käyttää ihmisiin, vaan yksinomaan asioihin.
"Anarkojohtajat" voivat olla kusipäisiä yksilöitä, niinhän karismaattiset, itseään täynnä olevat ihmiset monesti ovat. Se ei kuitenkaan kerro anarkismista, vaan noista yksilöistä. Kuka taas ihannoi RAF:ia, Chetä, pomminheittäjiä tai Osamaa, kuka ei? Nuoruus varmasti vaikuttaa asiaan melko paljon.
Salamurhat taas eivät ole olleen anarkismin politiikan pääasiallinen toteutusvälinen. Itseasiassa salamurhia tehtiin vain pienen joukon toimesta, onneksi lyhyeksi jääneen ajanjakson ajan. Pääasiallinen politiikan tekoväline on ollut tiedotus (kirjat, lehdet, pamfletit) ja järjestäytyminen.
"Anarkismi pohjaa ajatukseen, että jokainen ihminen lopulta haluaisi itse määrätä elämästään ja olla mukana päättämässä ympäröivän maailmansa asioista."
Haluaisiko? Sikäli kun minä olen nähnyt, suurin osa haluaa mieluummin olla passiivisia johdatettavia, tai korkeintaan omaksua jonkun helpon ja yksinkertaisen ideologian, kuten kristinusko, islam, liberalismi, sosialismi tai anarkismi.
"Ihminen on paitsi sosiaalinen, niin myös vapaudentahtoinen eläin."
Niihin joihin tuo pätee, kapinoivat myös anarkismia vastaan, mikäli pystyt ymmärtämään kuinka se on mahdollista.
"Valta ja vapaus eivät ole täysin ristiriidassa keskenään, koska valtaa tarvitaan jo siihen, että saa jotain aikaan."
Kuten Hegel sanoi, ihminen on vapaa ainoastaan valtiossa. Samantapaista tarkoitti Aristoteleskin.
"Valtaa ei kuitenkaan pitäisi käyttää ihmisiin, vaan yksinomaan asioihin."
Häh? Jopa anarkistisessa yhteisössä tulee vallitsemaan ihmisiä hierarkisoiva eli anarkistin kielellä "sortava" valtakoneisto, joko avoin tai piilevä.
"Se ei kuitenkaan kerro anarkismista, vaan noista yksilöistä."
Niin, eiväthän Lenin, Stalin, Mao, Pol Pot ja Kim Il Sung myöskään kerro mitään kommunismista, tai Mussolini ja Hitler fasismista, vaan ainoastaan noista yksilöistä...
"Nuoruus varmasti vaikuttaa asiaan melko paljon."
Nuorena minäkin marssin Saddam Husseinin puolesta George W. Bushia vastaan, jo silloin hiljaa mielessäni kysyen, että onko siinä sen enempää järkeä kuin marssimisessa George W. Bushin puolesta Saddam Husseinia vastaan.
"Pääasiallinen politiikan tekoväline on ollut tiedotus (kirjat, lehdet, pamfletit) ja järjestäytyminen."
Anarkistien kannattaisi lukea Machiavellin Ruhtinas tai Leninin Valtio ja vallankumous, niin ehkä anarkistit pääsisivät joskus jossain pysyvästi valtaankin, eikä kävisi niin kuin Kataloniassa 1937...
Muuten: onko onnellisuus ja hyvinvointi elämän päämäärä? Eivätkö ne ole vapauden vastaisia, eikö vapaus mene niiden edelle?
Anarkismissakin on se perusvirhe, että se uskoo KANSAN, TAVALLISTEN IHMISTEN hyvyyteen. Että ongelma on ainoastaan yhteiskunnan ylätaso, sen taloudellinen ja ideologinen eliitti, jonka valtakoneistot eliminoimalla päästään anarkismin paratiisiin. Että paha on paikallistettavissa ja että se on vähemmistönä. Tilanne on mielestäni toisinpäin.
Pitää muistaa että 50% väestöstä on keskimääräistä tyhmempiä ja että ihmiskunnan kehitys on muutaman prosentin tuotetta.
Näkemäsi mukaan ihmiset ovat passiivisia ja johdateltavia. Se on kuitenkin harhaa, sikäli että tämä yhteiskunta syö ihmisiltä oma-aloitteellisuuden ja tekee heistä pääasiassa auktoriteettiuskoisia. Saatat olla oikeassa siinä, että jotkut omaksuvat tuon alistuvan asenteen sijaan jonkin vapauttavan ideologian. Olet ilmeisesti itsekin omaksunut tietyn ideologian: en välitä mistään, koska se ei vaikuta, kun ihmiset ovat kaikki tyhmempiä kuin minä. Tuohon sinun kannattaisi ensimmäisenä puuttua: se on se malka sinun silmässäsi.
Sanot myös, että myös anarkismia vastaan taistelevat ihmiset ovat sosiaalisia ja vapaudentahtoisia. Tarkoituksesi oli osoittaa ristiriita. Epäonnistuit, koska minä puhuin myös noista ihmisistä.
Kun sitten tuot peliin Hegelin ja Aristoteleen (suuria auktoriteetteja, huu, pitäisi kumartaa?), sanon, että mielipiteitä on monia. Lopulta tämä valtiottomuuden ja antiautoritäärisyys on myös valinta.
Selvennykseksi: valta ei tarkoita automaattisesti valtiota samoin kuin pääoma ei johda itsestää selvästi kapitalismiin, pääoman valtaan. Jos ymmärrät, mitä tarkoitan.
Kun sitten sanot, että
"Jopa anarkistisessa yhteisössä tulee vallitsemaan ihmisiä hierarkisoiva eli anarkistin kielellä "sortava" valtakoneisto, joko avoin tai piilevä."
sanot joko että 1) anarkia ei ole mahdollista, koska se ei ole mahdollista tai että 2) anarkia ei ole täydellistä. Jos valitset kohdan yksi, voimme lopettaa tähän: minulla ei ole tapana jauhaa idioottien kanssa. Jos taas kohdan kaksi, myönnän auliisti, että anarkistinen yhteiskunta ei toteuta aina anarkiaa täydellisesti, mutta se pyrkii siihen ideaaliin. Kehittyvä ja itseäänkorjaava yhteiskunta on parempi kuin sellainen, joka pitää itseään ehdottomasti oikeana ta parhaana.
" "Se ei kuitenkaan kerro anarkismista, vaan noista yksilöistä."
"Niin, eiväthän Lenin, Stalin, Mao, Pol Pot ja Kim Il Sung myöskään kerro mitään kommunismista, tai Mussolini ja Hitler fasismista, vaan ainoastaan noista yksilöistä...""
Olet oikeassa. Paitsi siinä vaikka, että Lenin, Stalin, Mao, Pol Pot ja Kim Il Sung olivat (ehkä) kommunisteja, heidän johtamansa valtiot tai yhteiskunnat eivät olleet sitä missään mielessä.
- Anarkistien kannattaisi lukea Machiavellin Ruhtinas tai Leninin Valtio ja vallankumous,
- niin ehkä anarkistit pääsisivät joskus jossain pysyvästi valtaankin, eikä kävisi niin kuin
- Kataloniassa 1937...
Sikoja ei voita sikojen keinoilla, eikä anarkiaa voida voittaa diktatuurilla. Typerä ajatus!
- Muuten: onko onnellisuus ja hyvinvointi elämän päämäärä? Eivätkö ne ole vapauden
- vastaisia, eikö vapaus mene niiden edelle?
Liirum laarum.
"Anarkismissakin on se perusvirhe, että se uskoo KANSAN, TAVALLISTEN IHMISTEN hyvyyteen."
Eikä usko, vaan siihen että jokaisella on mahdollista olla hyvä. Se riippuu paitsi kasvatuksesta ja valinnasta, myös yhteiskunnallisista olosta. Nykyisin tietty käyttäytyminen on kannattavampaa.
"Että ongelma on ainoastaan yhteiskunnan ylätaso, sen taloudellinen ja ideologinen eliitti, jonka valtakoneistot eliminoimalla päästään anarkismin paratiisiin. Että paha on paikallistettavissa ja että se on vähemmistönä. Tilanne on mielestäni toisinpäin."
En puhu abstraktista hyvästä tai pahasta. En väitä, että eliitti tai ylätaso on hyvä tai paha ja että sen tuhoamalla muka "päästäisiin paratiisiin": typerä ajatus! Sanon, että poistamalla turhat hierarkiat ja organisoimalla yhteiskunta uudelleen, saavutetaan vapaampi yhteiskunnallinen tila.
"Pitää muistaa että 50% väestöstä on keskimääräistä tyhmempiä ja että ihmiskunnan kehitys on muutaman prosentin tuotetta."
Eihän tähän voi edes vastata mitään. Tai ehkä voi kysyä: pidätkö itseäsi muita älykkäämpänä ja sen vuoksi parempana? Voin sanoa sinulle, että ihmisenä olemiseen kuuluu paljon enemmänkin kuin pelkkä äly, eikä ihmisiä pitäisi sen perusteella asettaa yleiseen paremmuusjärjestykseen.
Yleisesti latelet kyynikkona lähinnä itseään toteuttavia negatiivisia ennusteita: miksi? Mitkä ovat sinun intressisi siinä ja taustavaikuttimesi?
Tuo aate on yhtä rationaalinen ja realismiin perustuva kuin väite, että maa on litteä.
Anarkismi on unohtanut ihmisen perimän, me olemme laumaeläimiä joilla on vahva hierarkia, tämä asia on syntynyt vuosimiljoonien aikana, mutta, hei, anarkisti ei usko siihen, vaan kun on kiva aate niin me muututaan kivaksi lajiksi joka on täynnä kivoja yksilöitä.
Anarkismin teoreettinen puoli on niin suurta ja naurettavaa hölynpölyä, että itse ennemmin uskon vaikka joukkoitsemurhiin joiden avulla saavutetaan korkeampi tietoisuuden taso ja velihumanoidit käyvät hakemassa ufo-aluksillaan.
Siis tuo hieno anarkismin oivallus on yksinkertaisesti se, että ihminen on hyvä kunhan hierarkioista ja valtarakenteista luovutaan.:D
Elikkä anarkisti selittää naama vakavana miten vankiloista luovutaan kun ihmiset lopettavat rikollisuuden anarkistisissa yhteiskunnissa, samoin liikennesääntöjä ei enää tarvita, jopa mielisairaudet johtuvat hierarkioista, ja pahoista kapitalismeista.
Anarkismi tähtää valtaan, vallankumoukseen ja tunnetuimmat anarkistit ovat kannattaneet väkivaltaa.
Tuon utopia aatteen jälki maanpäällä olisi kammottava, jäisi Stalin ja Hitler toiseksi kun ihmisrotua puhdistettaisiin epäkelvosta aineksesta.
Onneksi anarkismia ei ole juuri toteutettu käytännössä, mitä nyt joskus kommut antoivat anarkoille vähän tilaa, kunnes tappoivat nämä idiootit.
Ihminen on tyhmä laji, mutta toivon totisesti, että ei kuitenkaan niin mielenvikainen, että valitsisi anarkismin.
Nykyisin anarkia ei liittoudu enää kommunistien kanssa, vaan etsii liittolaista ääri-Islamin piiristä, Osama on jo jonkinmoinen kulttisankari kovimpien anarkojen mielissä.
Eli edelleen kannatan vaikka huumekokeiluja anarkismiuskonnon sijaan.
Valitettavasti kerrot nimimerkilläsi luopuneesi anarkismista. Oletuksesi osoittavat sinun jättäneen anarkismiin tutustumisen hieman kesken.
Anarkismi ei ole unohtanut mitään tieteellisiä tosiasioita, kuten perimän. Anarkistit myöntävät ja itseasiassa perustavat oletuksensa sen varaan, että ihmiset ovat laumaeläimiä ja siis sosiaalisia. Toisaalta anarkistit väittävät, että yhteiskunnallista hyvää ei voida johtaa luonnosta, vaan se on ihmisen itsensä työ. Meillä on oikeus ja velvollisuus miettiä ja unelmoida paremmasta järjestyksestä.
Anarkismi ei väitä, että ihmisen hyvyys riippuu hierarkioista ja valtarakenteista. Pahoja ja epäkelpoja ihmisiä on varmasti anarkiassakin. Uskomme kuitenkin, että kun anarkia ja solidaarisuus vallitsee rikoksia on paljon vähemmän. Ne vähät rikokset ja rikolliset vaativat tietysti yhteisöllistä puolustautumista.
Kysymys vankiloista on kinkkisempi; mikä on vankilan tarkoitus? Vankilan tarkoitus on yksinkertaisesti poistaa ihminen määräajaksi yhteisöstä, ei se ketään paranna. Jos ihminen on mieleltään sairas, hänen mieltään pitää hoitaa. Jos ihmisen sosiaalinen vaisto ja solidaarisuus ei ole tarpeeksi kehittynyt, on keskityttävä siihen puoleen. Solidaarisuus on jo itsessään vahva lääke epäsosiaaliseen käytökseen.
Mitä ihmettä toisaalta tarkoittaa väite, että anarkistien mukaan ei tarvita liikennesääntöjä tai että mielisairaudet johtuvat kapitalismista? Eihän siinä ole mitään mieltä. Totta kai liikenteessä, niinkuin muussakin yhteiselämässä tarvitaan sääntöjä. Kyse ei ole siitä, onko sääntöjä vai ei, vaan siitä kuka ne säätää. Vaikka voidaan osoittaa, että kapitalismi, kulutusjuhlat ja jatkuva kilpailu aiheuttaa ihmisille stressiä ja masennusta, tuskin voidaan väittää, että kaikki mielisairauden johtuvat kapitalismista. Mielisairauksilla on fyysisiäkin syitä, jotka eivät riipu yhteiskunnasta.
Olet sen sijaan oikeassa, kun väität, että anarkismi tähtää valtaan ja vallankumoukseen, niin ristiriitaiselta kuin se saattaakin kuulostaa. Nimittäin tavoitteena on vallan tasajako vallankumouksen kautta.
Väkivalta taas on riippakivi, jota yritetään aina laittaa anarkistien kaulaan. Anarkistit eivät ole historiansa aikana olleen juuri väkivaltaisempia kuin muutkaan vallankumoukselliset, vaikkei tämä mikään puolustus olekaan. Kun "tunnetut anarkistit" ovat puhuneet väkivallasta, he ovat puhuneet vastarinnan ja vallankumouksen yhdestä pienestä osasta. Joidenkin mielestä tämä puolustautuminen tulee väistämättä eteen siksikin, että vallanpitäjät tuskin luopuvat vallastaan ilmaiseksi. Tämä ei kuitenkaan tee anarkisteista terroristeja tai pomminheittäjiä, tämä on vain kylmää realismia. Me emme halua väkivaltaa, mutta olemme valmiita puolustamaan itseämme.
Viittauksesi Staliniin ja Hitleriin on täysin asiaton. Anarkismi on humanistinen aate, joka rakastaa ihmistä, maailmaa ja vapautta ylikaiken. Mainitsemasi puhdistukset saavat oksennuksen nousemaan spontaanisti suuhuni. Miten voit ajatella noin, jos olet entinen anarkisti?
kehkeytynyt oikea väittely. mutta lisää vaan vastauksia, kiitos
Mun anarkismikokeilu rajoittui pariin vuoteen pääasiassa kirjallisuuden tarjoamaan informaatioon ja tiukkaan funtsimiseen, mutta vaikka kuinka yritin jäsentää maailmaa anarkismimyönteisesti törmäsin aina samaan probleemaan, eli ei se toimi.
Usein anarkismien kirjoituksia leimaa antaa jonkinlainen pumpulimaisuus, kuten sunkin - ei pahalla, mutta mä puhun tohon tyyliin kun olen bentsopäihtyneenä, suodatetaan kaikki vähän mukavampien linssien läpi.
No, sosialistisia eläimiä me ollaan, mutta pirun tarkkoja hierarkioista ja asemastamme toisiin ihmisiin, aina kun kaksi ihmistä tapaa, selvinpäin, syntyy hierarkia, ja aina läheisessäkin ihmissuhteessa saa pitää varansa jottei joudu toisen saappaan alle, noi korviaan myöten rakastuneet ovat asia sinäkseen.
Musta ei anarkismin päämäärä sinänsä ole paha, siitä voisi oppiakin juuri tuota sosiaalisuutta ja toisten huomioon ottamista, mutta jos anarkismin kannatus jostain syystä lähtisi nousuun, ainakin mun huosut lähtisi tutisemaan, se ei ole valtiokelpoinen aate, korkeintaan se tarjoaa kärkevää kritiikkia takarivistä.
Myönnän kyllä, että olin pienen tunnevimman vallassa kirjoittaessani ja siitä sori, mutta kauniit aatteet harvoin kestävät tosiasioiden tyranniassa.
Niin, tohon loppuun, Aatun aate oli läpimätä väkivalta-idealismi, mutta kommunismi uskoi ja vannoi rakentavansa paratiisin, humaanin ja tasa-arvoisen yhteiskunnan, mutta laajoista kokeiluista huolimatta ei oikein onnannut, no ehkä Chaves, tai miten tuo Venetzuelan heppu kirjoitettiinkin.
Ei mulla sinänsä ole sitäkään vastaan, että topicin aloittaja valitsisi anarkismin, mutta ei se ole ainoa keino tiedostaa ja yrittää vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin.
Muistakaa ne kolmekymmentä neljäkymmentä vuotta sitten parempaa maailmaa rakentaneet kommunistit, pioneerit ja stallarit, hymyilivät ja tarjosivat piparia ja mehua, olivat humaaneja... ja kannattivat kaikkien aikojen murhaavinta yhteiskuntakokeilua, Neuvostoliittoa.
kaikista anarkismin eri puolista, mutta kiitos teille siitä kertoneille. toistan itseäni sanomalla, lisää vastauksia olisi hieno asia
Itse asiassa sanot: koska näin on ollut, muuten ei voi olla ja näin tulee siis aina olemaan, joten anarkismi on muutoshaluissaan väärässä.
Mietipä asiaa. Ihminen on monituhantisen historiansa aikana kehittänyt monia keinoja nousta luonnon asettamien rajoitusten ja esteiden yläpuolelle. Miksipä hän ei järjellään pystyisi ratkaisemaan hierarkian ongelmaa? Toinen asia on, että nämä nykyiset hierarkiat eivät ole mitenkään luonnollisia, vaan ne ovat syntyneet ja niitä ylläpidetään väkivallalla ja peitellymmin kasvattamalla siihen. On niitä, jotka kasvatetaan orjiksi ja alamaisiksi ja niitä, jotka saavat korkeamman aseman sukunsakin vuoksi. Lisäksi on se poliitikkojen ja virkamiesten joukko, joka nostetaan ihmisten yläpuolelle.
Sinänsä on mielenkiintoista, että vaikka nykyinen järjestelmä kasvattaa ihmiset uskomaan demokratiaan, todellinen demokratia eli anarkismi on silti kirosana. Ihmeellistä!
Kun sanot, että anarkismi ei toimi, voin vain kysyä, milloin yhteiskunnallinen järjestys toimii? Riittääkö toimimiseen se, että järjestys ylipäänsä pysyy ja hommat tulee tehtyä? Sittenhän anarkismikin on sellainen järjestys, koska yhteiskunnallinen järjestys ei edellytä hierarkioita. Vai pitääkö olla muita ehtoja? Itse uskon, että järjestelmän voi sanoa toimia vain, jos se on oikeudenmukainen eikä se ole sortava. Toisin sanoen, minun näkökulmastani anarkistinen.
Saatat olla oikeassa siinä, että anarkistit - ja muut maailmanparantajat - kirjoittavat "pumpulimaisesti". Itse syyllistyn siihen usein, koska olen - monien muidenkin mielestä - mukava ja lämmin ihminen. Minä arvostan ja uskon ihmiseen. Edelleen uskon, että tietty optimismi ja positiivisuus vie asioita enemmän eteenpäin kuin pessimistinen paikalleen jämähtäminen. Turha minua on kuitenkaan väittää nami-nami-positiiviseksi.
Ihan tarkkoja huomioita esität siinäkin, että hierarkioita ja väkivaltaa esiintyy ihmissuhteissakin. Se on monimutkainen juttu. Tietysti siihen vaikuttaa yhteiskunnalliset hierarkiat, kuten patriarkaalisuus, mutta se ei selitä kaikkea. Ihmiset ovat vallanhaluisia, ja jos heillä ei ole välineitä käsitellä sitä, jollekin sattuu pahasti. Keskustelutaito ja itsetuntemus auttavat ratkaisemaan ihmissuhdeongelmia.
Leninistinen kommunismi oli kauhea virhe. Sen totesivat ensimmäisinä anarkistit, jo ennen kuin mitään Neuvostoliittoa olikaan.
Toisaalta kun Neuvostoliitto sitten oli, porvarit saivat siitä hyvän lyömäaseen koko sosialistista liikettä vastaan. "Katsokaa nyt tuollaista se kommunismi on. Ettehän te halua diktatuuria?", väitteeseen piti vastata. Oikeastaan kapitalismi on voimissaan osittain Neuvostoliiton ja muun ns. Sosialistisen maailman turvin. Ilman niitä tai niiden asettamaa uhkaa kapitalismissa ei olisi monessa maassa tehty muutoksia, jotka loppujen lopuksi hyödyttivät tietyllä tavalla sekä köyhiä että kapitalisteja. (Viittaan tällä nyt tietysti sosialidemokratiaan..)
Mutta vaikka kuinka tehtäisiin kompromisseja, perusristiriitaa ne eivät ratkaise: kapitalismi perustuu riistolle ja väkivallalle.
Itse toivon, että mahdollisimman moni nimenomaan valitsisi anarkismin ja alkaisi tutustumaan tuohon monille tuntemattomaan, todella järkeenkäypään aatteeseen.
En kuitenkaan väitä, etteikö muuten voisi vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin. Uskonpa vain, että vaikuttaminen parlamentaarisessa "demokratiassa", jossa markkinavoimat määrää, on yhtä tyhjän kanssa. Vaikuttamisesta suoraan toimintaan ja järjestäytymiseen.
Pakko korjata omaa tekstiä, koska siihen oli päässyt moka. Siis mielestäni leninismi ei ole kommunismia, koska kommunismi on vapaata, tasa-arvoista ja demokraattista, mitä kaikkea leninismi ei ollut. Eikä se ollut kommunistista taloudellisessa mielessä, koska tuotanto ja jakelu ei ollut työläisten käsissä. Toisin sanoen: leninismi oli valhekommunismia, vähän niin kuin parlamentaarinen demokratia on lumedemokratiaa..
lisää vastauksia ihmiset? miten itse toteutatte anarkista elämäntapaa? etenkin nuoret ihmiset
päätään silloin kun kansa kypsyy omaan hallitukseen ja ottaa vallan käsiinsä. Anarkisessa yhteiskunnassa aikanaan kuitenkin aina syntyy valtamahti, joka ottaa lopulta kaiken vallan käsiinsä orjuuttaen toiset.
Somaliassa on meneillään anarkia ja rikollisryhmittymät johtaa nyt maata.
Nimimerkin Masa. ymmärrys on hieman kapea. Sen osoittaa väite, että Somalia on anarkia. Tämä väite on seurausta toimittajien ammattitaidottomuudesta, kun he puhuvat valtiottomasta ja hallituksettomuudesta anarkiana. Joskus kannattaisi tutustua asioihin hieman syvemmin!
Jos on tarkkaavainen, huomaa myös, että "rikollisryhmittymät johtaa nyt maata" on räikeässä ristiriidassa anarkian periaatteen kanssa; kysehän on tilasta, jossa ei ole kyseisen kaltaisia valtahierarkioita.
Myöskään väite, että anarkkisessa yhteiskunnassa syntyisi aina vallan kaappaava valtamahti, ei pidä paikkaansa. Onhan mahdollista että saadaan luotua vapaudelliset rakenteet yhteiskunnan tueksi. Eikä tällä todellakaan tarkoiteta valtiota.
"Myöskään väite, että anarkkisessa yhteiskunnassa syntyisi aina vallan kaappaava valtamahti, ei pidä paikkaansa."
"Onhan mahdollista että saadaan luotua vapaudelliset rakenteet yhteiskunnan tueksi."
Toivossa on hyvä elää, sanoi täi.
"Eikä tällä todellakaan tarkoiteta valtiota."
No mitä sitten? Eihän muutakaan ole.
Anarkismista tulee anarkismin kannattajalle hyvä mieli, se on selvää. Anarkisti kokee olevansa oikeassa, ympäröivä maailma on väärässä. Hyvä fiilis on se mihin meidän uskonnon jälkeisessä, syyllisyydentunteesta vapautuneessa kulttuurissa pyritään. Paha eristetään oman egon ulkopuolelle.
Koska anarkismilla ei ole menestymisen mahdollisuuksia, anarkistin ei myöskään tarvitse koskaan kokea anarkismia. Hän saa elää korporatiivisen, suuryhtiöiden, pankkien, valtamedian ja puolueiden hallitsemassa sosialistis-kapitalistisessa Suomessa, siis ainakin niin kauan kuin tämä kestämätön systeemi vielä pysyy pystyssä. Hän saa kuluttaa sikäli kuin rahaa on, nauttia myöhäiskapitalismin kiihkeästä elämänrytmistä, sähkön aikakauden monista nautinnoista. Koneisto jauhaa, ja sillä on varaa ylläpitää anarkistiakin. Maapallon elämän edellytykset tuhoutuvat siinä sivussa.
Yhtä hyvin kuin "30 ja kyyninen" väittää, että "anarkismilla ei ole menestymisen mahdollisuuksia", voidaan väittää yhtä totuudellinen tai epätotuudellinen väite: "Anarkia on mahdollinen". Kyse on myös vallinnasta ja halusta, ja sen voi todistaa vain käytännöllä.
niin alat ymmärtämään mitä anarkismi todellakin on.
http://www.wimp.com/thegovernment/
USA:n propagangapaskaa! ! Ei kannata katsoa...
lisää vastauksia?