Pyhän Hengen virka

monia teitä vanhurskauttamiseen. On vain yksi oikea usko ja opetus. Ei myöskään toimitus anna syntejä anteeksi, vaan ne lupauksen sanat, jotka Pyhän Hengen virasta lausutaan.

Pyhän Hengen virka vanhurskauttaa, ei sanan virka.

1.Joh.4:6. "Me olemme Jumalasta: ja joka Jumalan tuntee, hän kuulee meitä; joka ei Jumalasta ole, ei hän kuule meitä. Siitä me tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen hengen".

Paavali toteaa Hengen virasta: "Meillä senkaltainen virka on, sen jälkeen kuin armo meidän kohtaamme tapahtunut on" (2.Kor.4:1).
Kohta osoittaa siis, että ennen uskoneiden kautta, on Pyhän Hengen virka.


1.Tes.1:5. "Että meidän evankeliumi on teidän tykönänne ollut, ei ainoastansa puheessa, vaan myös voimassa ja Pyhässä Hengessä, ja vahvassa tiedossa; niinkuin te tiedätte, minkäkaltaiset me teidän tykönänne teidän tähtenne olimme".

weha kirjoitti:

monia teitä vanhurskauttamiseen. On vain yksi oikea usko ja opetus. Ei myöskään toimitus anna syntejä anteeksi, vaan ne lupauksen sanat, jotka Pyhän Hengen virasta lausutaan.

Pyhän Hengen virka vanhurskauttaa, ei sanan virka.

1.Joh.4:6. "Me olemme Jumalasta: ja joka Jumalan tuntee, hän kuulee meitä; joka ei Jumalasta ole, ei hän kuule meitä. Siitä me tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen hengen".

Paavali toteaa Hengen virasta: "Meillä senkaltainen virka on, sen jälkeen kuin armo meidän kohtaamme tapahtunut on" (2.Kor.4:1).
Kohta osoittaa siis, että ennen uskoneiden kautta, on Pyhän Hengen virka.


1.Tes.1:5. "Että meidän evankeliumi on teidän tykönänne ollut, ei ainoastansa puheessa, vaan myös voimassa ja Pyhässä Hengessä, ja vahvassa tiedossa; niinkuin te tiedätte, minkäkaltaiset me teidän tykönänne teidän tähtenne olimme".

Lue lisää

että turhaanhan Jeesus omilleen antoi vallan antaa syntejä anteeksi, jos se valta olisi eriseurasella myös tai jotakin muita pelastuteitä.

Jeesuksen lupaus olisi ollut höpö, höpöä.

weha kirjoitti:

että turhaanhan Jeesus omilleen antoi vallan antaa syntejä anteeksi, jos se valta olisi eriseurasella myös tai jotakin muita pelastuteitä.

Jeesuksen lupaus olisi ollut höpö, höpöä.

Lue lisää

tulkintasi on rankkaa tekstin vääristelyä. STLK:ssakin opetataan, että jokaisella kristityllä on hengellinen valta, mutta sen julkinen käyttö on pastorien tehtävä, koska he ovat Jumalan salaisuuksien haltijoita.

Mikään mainitsemasi asia missään ketjussa ei ole antanut tarvittavaa tukea VL:n valheopille. Loppujen lopuksia VL-oppi vie tekojen alle ja pois Kristuksesta, koska se tekee tiettyjen asioiden totenä pitämisesta, Kristuksen lisäksi, pelastuksen ehdon.

-I- kirjoitti:

tulkintasi on rankkaa tekstin vääristelyä. STLK:ssakin opetataan, että jokaisella kristityllä on hengellinen valta, mutta sen julkinen käyttö on pastorien tehtävä, koska he ovat Jumalan salaisuuksien haltijoita.

Mikään mainitsemasi asia missään ketjussa ei ole antanut tarvittavaa tukea VL:n valheopille. Loppujen lopuksia VL-oppi vie tekojen alle ja pois Kristuksesta, koska se tekee tiettyjen asioiden totenä pitämisesta, Kristuksen lisäksi, pelastuksen ehdon.

Lue lisää

Jokaisella Jumalan lapsella on täysi Pyhän Hengen virka (hengellinen pappeus), seurakunnan viran ulkopuolella. Eli, meillä on valta antaa syntejä anteeksi, sitä haluavalle.

weha kirjoitti:

Jokaisella Jumalan lapsella on täysi Pyhän Hengen virka (hengellinen pappeus), seurakunnan viran ulkopuolella. Eli, meillä on valta antaa syntejä anteeksi, sitä haluavalle.

Lue lisää

1. Kor. 4:1 Niin pitäköön jokainen meitä Kristuksen käskyläisinä ja Jumalan salaisuuksien huoneenhaltijoina.

Et edelleenkään voi tehdä turhaksi sitä, että Raamattu omistaa syntien anteeksiannon sanalleen. Ei vain suulliselle vaan myös kirjalliselle 2 Tim. 3:16-17

-I- kirjoitti:

1. Kor. 4:1 Niin pitäköön jokainen meitä Kristuksen käskyläisinä ja Jumalan salaisuuksien huoneenhaltijoina.

Et edelleenkään voi tehdä turhaksi sitä, että Raamattu omistaa syntien anteeksiannon sanalleen. Ei vain suulliselle vaan myös kirjalliselle 2 Tim. 3:16-17

Lue lisää

2.Tim.3:16. Sillä kaikkinainen kirjoitus on Jumalalta annettu, ja tarpeellinen opiksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kuritukseksi, joka on vanhurskaudessa17. Että Jumalan ihminen täydellinen olis, ja kaikkiin hyviin töihin sovelias.

weha: Tässä sanotaan, että Raamattu on annettu opiksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kuritukseksi, joka vanhurskaudessa. Ei tässä sanota, että Raamattua lukemalla tulisi uskoon. Tuo on sekaoppinen vanhurskauttamisoppi, jota edustat.

weha kirjoitti:

2.Tim.3:16. Sillä kaikkinainen kirjoitus on Jumalalta annettu, ja tarpeellinen opiksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kuritukseksi, joka on vanhurskaudessa17. Että Jumalan ihminen täydellinen olis, ja kaikkiin hyviin töihin sovelias.

weha: Tässä sanotaan, että Raamattu on annettu opiksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kuritukseksi, joka vanhurskaudessa. Ei tässä sanota, että Raamattua lukemalla tulisi uskoon. Tuo on sekaoppinen vanhurskauttamisoppi, jota edustat.

Lue lisää

Room.10:13. Sillä jokainen, joka Herran nimeä avuksensa huutaa, tulee autuaaksi.
14. Mutta kuinka he sitä avuksensa huutavat, jonka päälle ei he uskoneet? Ja kuinka he sen uskovat, josta ei he ole kuulleet? Mutta kuinka he kuulevat ilman saarnaajaa?
15. Ja kuinka he saarnaavat, ellei heitä lähetetä? Niinkuin kirjoitettu on: oi kuinka suloiset ovat niiden jalat, jotka rauhaa julistavat, niiden jotka hyvää julistavat.
16. Mutta ei he ole kaikki evankeliumille kuuliaiset; sillä Jesaias sanoo: Herra, kuka uskoo meidän saarnamme?
17. Niin tulee siis usko kuulosta, mutta kuulo Jumalan sanan kautta.

weha kirjoitti:

2.Tim.3:16. Sillä kaikkinainen kirjoitus on Jumalalta annettu, ja tarpeellinen opiksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kuritukseksi, joka on vanhurskaudessa17. Että Jumalan ihminen täydellinen olis, ja kaikkiin hyviin töihin sovelias.

weha: Tässä sanotaan, että Raamattu on annettu opiksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kuritukseksi, joka vanhurskaudessa. Ei tässä sanota, että Raamattua lukemalla tulisi uskoon. Tuo on sekaoppinen vanhurskauttamisoppi, jota edustat.

Lue lisää

kohta opettaa Raamatun riittävyyttä pelastukseen. Toinen painava peruste on myös se, että apostolit rinnastavat suullisen ja kirjoitetun sanansa ja Kristus sanoo sanojensa olevan Henki ja elämä.

Et ole edelleenkään kertonut, miten sana vain uudestisynnyttää, jos esim. Joh. 3:5 ja Tiit. 3:5 opettavat kasteen uudestisynnyttävää voimaa

-I- kirjoitti:

kohta opettaa Raamatun riittävyyttä pelastukseen. Toinen painava peruste on myös se, että apostolit rinnastavat suullisen ja kirjoitetun sanansa ja Kristus sanoo sanojensa olevan Henki ja elämä.

Et ole edelleenkään kertonut, miten sana vain uudestisynnyttää, jos esim. Joh. 3:5 ja Tiit. 3:5 opettavat kasteen uudestisynnyttävää voimaa

Lue lisää

tuohon kohtaasi hieman laajempi yhteys:

2.Tim.3:14. Mutta pysy niissä, joita sinä oppinut olet ja sinulle uskottu on, tietäen keneltäs oppinut olet,
15. Ja ettäs jo lapsuudesta olet Pyhän Raamatun taitanut, joka sinun taitaa autuuteen neuvoa, sen uskon kautta, joka on Kristuksessa Jesuksessa.

Oikeastaan jälleen tulee seurakunnan merkitys esiin:
Hebr.13:7. Muistakaat teidän opettajianne, jotka teille Jumalan sanaa puhuneet ovat, joiden uskoa te seuratkaat, ja ottakaat vaari, millainen loppu heidän menollansa oli.

Joh.3:5 ja Tiit.3:5, olen kertonut toisaalla. Kun Raamattu ei sijoitaa missään henkilöistä, jotka saavat parannuksen armon, kastetta uskoontulemisen kohdalle.

weha kirjoitti:

tuohon kohtaasi hieman laajempi yhteys:

2.Tim.3:14. Mutta pysy niissä, joita sinä oppinut olet ja sinulle uskottu on, tietäen keneltäs oppinut olet,
15. Ja ettäs jo lapsuudesta olet Pyhän Raamatun taitanut, joka sinun taitaa autuuteen neuvoa, sen uskon kautta, joka on Kristuksessa Jesuksessa.

Oikeastaan jälleen tulee seurakunnan merkitys esiin:
Hebr.13:7. Muistakaat teidän opettajianne, jotka teille Jumalan sanaa puhuneet ovat, joiden uskoa te seuratkaat, ja ottakaat vaari, millainen loppu heidän menollansa oli.

Joh.3:5 ja Tiit.3:5, olen kertonut toisaalla. Kun Raamattu ei sijoitaa missään henkilöistä, jotka saavat parannuksen armon, kastetta uskoontulemisen kohdalle.

Lue lisää

tarkoittaa:

"Kun Raamattu ei sijoitaa missään henkilöistä, jotka saavat parannuksen armon, kastetta uskoontulemisen kohdalle."

Edeleen Tiit. 3:5 ja Joh. 3:5 sanovat, että kaste uudestisynnyttää. Minä en muista, missä olisivat antanut uskottavan poikkeavan tulkinnan

-I- kirjoitti:

tarkoittaa:

"Kun Raamattu ei sijoitaa missään henkilöistä, jotka saavat parannuksen armon, kastetta uskoontulemisen kohdalle."

Edeleen Tiit. 3:5 ja Joh. 3:5 sanovat, että kaste uudestisynnyttää. Minä en muista, missä olisivat antanut uskottavan poikkeavan tulkinnan

Lue lisää

Raamatussa on runsaasti yksittäisiä henkilöitä, joissa ei uudestisyntyminen tule kasteen kohdalla.

Tiit.3:5 ja Joh. 3:5, eivät näin ollen puhu nekään kasteesta, vaan yksin evankeliumin sanan voimasta.

Joh.6:63. Henki on se, joka eläväksi tekee, ei liha mitään auta: ne sanat, jotka minä teille puhun, ovat henki ja elämä.

weha kirjoitti:

Raamatussa on runsaasti yksittäisiä henkilöitä, joissa ei uudestisyntyminen tule kasteen kohdalla.

Tiit.3:5 ja Joh. 3:5, eivät näin ollen puhu nekään kasteesta, vaan yksin evankeliumin sanan voimasta.

Joh.6:63. Henki on se, joka eläväksi tekee, ei liha mitään auta: ne sanat, jotka minä teille puhun, ovat henki ja elämä.

Lue lisää

ENKÄ EDELLEENKÄÄN OLE MUUTA VÄITTÄNYT.

Se ei poista sitä faktaa, että Tiit. 3:5 ja Joh. 3:5 opettavat, että myös kaste uudestisynnyttää. Voisiko pikku hiljaa mennä perille kun alkaa rasittaa tämä saman toistaminen? Varsinkin kun vaan toteat, että nuo puhuvat voimasta, jonka taas erotat kasteesta, vaikka konteksti on selvästi kaste

weha kirjoitti:

tuohon kohtaasi hieman laajempi yhteys:

2.Tim.3:14. Mutta pysy niissä, joita sinä oppinut olet ja sinulle uskottu on, tietäen keneltäs oppinut olet,
15. Ja ettäs jo lapsuudesta olet Pyhän Raamatun taitanut, joka sinun taitaa autuuteen neuvoa, sen uskon kautta, joka on Kristuksessa Jesuksessa.

Oikeastaan jälleen tulee seurakunnan merkitys esiin:
Hebr.13:7. Muistakaat teidän opettajianne, jotka teille Jumalan sanaa puhuneet ovat, joiden uskoa te seuratkaat, ja ottakaat vaari, millainen loppu heidän menollansa oli.

Joh.3:5 ja Tiit.3:5, olen kertonut toisaalla. Kun Raamattu ei sijoitaa missään henkilöistä, jotka saavat parannuksen armon, kastetta uskoontulemisen kohdalle.

Lue lisää

Hepr 13:7

Tässä tulee ennen kaikkea Jumalan sana esiin.
Seurakunta ei ole mitään ilman Jumalan sanaa. Kuten olemme sinun kirjoituksistasi todenneet, voi seurakunnassa olla opetusta, joka on Jumalan sanan kanssa ristiriidassa.

Ensimmäiseksi haluan tuoda esiin eron epäuskoisen parannuksen, ja uskovaisen uskossa rohkaisuksi tarkoitetun ripin välillä. Oletan melko monen sekoittavan ne keskenään, kuvitellen niiden tarkoittavan jopa samaa asiaa, niistä käytetään usein jopa samaa nimitystä, vaikka aivan eri asioita ne kuitenkin ovat.
Epäuskoisen parannuksessa ihminen autetaan maailman ja pimeyden valtakunnasta yhdellä pienellä hetkellä Jumalan valtakunnan asukkaaksi, jota myös valkeuden valtakunnaksi kutsutaan. Rippi eri muodoissaan tuottaa siunauksensa tämän Jumalan valtakunnan sisällä, sen asukkaille, uskoon autetuille ihmisille.

Lisään vielä katkelman alussa merkityn linkin takaa Svebeliuksen katekismuksesta. Siitä voimme lukea erilaisista ripin muodoista. Useat pitävät vain neljänneksi merkittyä rippiä ainoana oikeana rippinä. Kuten voimme havaita, muotoja on useita, joskin salarippi tunnetuin niistä.

Svebelius kirjoitti:
5. Minkä sinä kutsut erityiseksi?
Vastaus: Koska joku erittäin eli yksinänsä tunnustaa syntinsä.

6. Kuinka se tapahtuu?
Vastaus: Monella tavalla:
1. Jumalan edessä ainoasti, koska joku yksinänsä ollessansa, eli itseksensä huokaa Jumalan tykö, tunnus-taa syntinsä ja rukoilee niitä anteeksi, niin kuin Daavid, Manasse ja publikaani tekivät: jonkakaltainen synnin-tunnustus on aina tarpeellinen ja pitää joka päivä tehtämän.
2. Koko seurakunnan edessä; koska julkisyntinen, joka suuren pahan teon tehnyt on, tunnustaa ja anteeksi anoo syntinsä; se kutsutaan julkiripiksi.
3. Lähimmäisen edessä, jonka joku vihoittanut on, ja häneltä rikoksensa anteeksi pyytää.
4. Jumalan sanan palvelijain edessä myös synnit tunnustetaan, joko yhteisesti kaikki tai joku erityinen synti, mikä jonkun omaatuntoa vaivaa; tätä kutsutaan salaripiksi ja tunnustukseksi, eikä sitä kenkään saa ilmoittaa.

huomio: kirjoitti:

Ensimmäiseksi haluan tuoda esiin eron epäuskoisen parannuksen, ja uskovaisen uskossa rohkaisuksi tarkoitetun ripin välillä. Oletan melko monen sekoittavan ne keskenään, kuvitellen niiden tarkoittavan jopa samaa asiaa, niistä käytetään usein jopa samaa nimitystä, vaikka aivan eri asioita ne kuitenkin ovat.
Epäuskoisen parannuksessa ihminen autetaan maailman ja pimeyden valtakunnasta yhdellä pienellä hetkellä Jumalan valtakunnan asukkaaksi, jota myös valkeuden valtakunnaksi kutsutaan. Rippi eri muodoissaan tuottaa siunauksensa tämän Jumalan valtakunnan sisällä, sen asukkaille, uskoon autetuille ihmisille.

Lisään vielä katkelman alussa merkityn linkin takaa Svebeliuksen katekismuksesta. Siitä voimme lukea erilaisista ripin muodoista. Useat pitävät vain neljänneksi merkittyä rippiä ainoana oikeana rippinä. Kuten voimme havaita, muotoja on useita, joskin salarippi tunnetuin niistä.

Svebelius kirjoitti:
5. Minkä sinä kutsut erityiseksi?
Vastaus: Koska joku erittäin eli yksinänsä tunnustaa syntinsä.

6. Kuinka se tapahtuu?
Vastaus: Monella tavalla:
1. Jumalan edessä ainoasti, koska joku yksinänsä ollessansa, eli itseksensä huokaa Jumalan tykö, tunnus-taa syntinsä ja rukoilee niitä anteeksi, niin kuin Daavid, Manasse ja publikaani tekivät: jonkakaltainen synnin-tunnustus on aina tarpeellinen ja pitää joka päivä tehtämän.
2. Koko seurakunnan edessä; koska julkisyntinen, joka suuren pahan teon tehnyt on, tunnustaa ja anteeksi anoo syntinsä; se kutsutaan julkiripiksi.
3. Lähimmäisen edessä, jonka joku vihoittanut on, ja häneltä rikoksensa anteeksi pyytää.
4. Jumalan sanan palvelijain edessä myös synnit tunnustetaan, joko yhteisesti kaikki tai joku erityinen synti, mikä jonkun omaatuntoa vaivaa; tätä kutsutaan salaripiksi ja tunnustukseksi, eikä sitä kenkään saa ilmoittaa.

Lue lisää

Ripille mennään yhtä uskovaisena kuin sieltä tullaan pois. Parannuksessa synnin petoksen tähden hengellisesti kuollut syntyy uudesti. Augsburgin tunnustus toteaa:

"XI Rippi
Ripistä seurakuntamme opettavat, että yksityinen synninpäästö tulee säilyttää seurakunnissa, vaikka kaikkien syntien luetteleminen ripissä ei ole välttämätöntä. Se on näet psalmin mukaan mahdotontakin: "Erhetykset (Ps. 19:13) kuka ymmärtää?"
XII Parannus
Parannuksesta seurakuntamme opettavat, että ne, jotka ovat kasteen jälkeen langenneet, voivat saada syntien anteeksiantamuksen milloin tahansa, kun he kääntyvät, ja että kirkon tulee antaa synninpäästö niille, jotka näin palaavat tehdäkseen parannuksen."

Tuossa 'kirkko' on tulkittava tarkoittamaan todellista Kristuksen kirkkoa.

Yksi rippiopin harha on sellainen, jossa kuvitellaan, että synnit eivät ole anteeksi, jos niitä ei ole yksityiskohtaisesti tunnustettu ja saatu rippi-isältä anteeksi. Katolinen kirkko edustaa tätä rippiopin harhaa.

Toinen väärä rippioppi on sellainen, että ajatellaan, että synnit ovat anteeksi vain synninpäästöstä seuraavaan lankeemukseen. Jos niin olisi, kukaan ei tulisi autuaaksi, koska syntejä tehdään ajatuksin ehkä sadoittain päivittäin.

Kolmas väärä rippioppi on sellainen, joka vähättelee rippiä ja joka äärimmilleen vietynä ei pidä rippiä lainkaan tarpeellisena. Usein tällaista opettavat liikkeet edustavat jonkinlaista lankeamattomuusopin tai automaattisen Kristus-kalliolle lankeamisopin variaatioita.

Oikea rippioppi on sellainen, jossa Jumala antaa uskovaisilleen synnit joka päivä ja joka hetki anteeksi, mutta jossa kuitenkin koetaan tarpeelliseksi panna syntiä myös nimellisenä pois tunnolta. Jos omantunnontaloutta ei hoideta, aiheuttaa synti tunnon paatumisen. Synnin petoksen kautta tulee hengellinen kuolema.

Oikeaan rippioppiin kuuluu jalkojen peseminen toinen toisiltaan. Jeesus jätti esimerkin, jonka mukaan kristittyjen tulee olla toinen toistensa palvelijoita. Monissa maailman väärissä hengellisyyksissä esiintyy ripin halveksuntaa ja vähättelyä.

Joh. 13:
"Jeesus pesee opetuslasten jalat
1 Pääsiäisjuhla oli jo tulossa, ja Jeesus tiesi, että oli tullut se hetki, jolloin hänen oli määrä siirtyä tästä maailmasta Isän luo. Hän oli rakastanut omiaan, jotka olivat tässä maailmassa, ja hän osoitti heille täydellistä rakkautta loppuun asti.
2 He olivat kokoontuneet aterialle, ja Paholainen oli jo pannut Juudaksen, Simon Iskariotin pojan, sydämeen ajatuksen, että tämä kavaltaisi Jeesuksen. [Luuk. 22:3]
3 Jeesus tiesi, että Isä oli antanut kaiken hänen valtaansa ja että hän oli tullut Jumalan luota ja oli nyt palaamassa hänen luokseen. [Matt. 11:27 ]
4 Niinpä hän nousi aterialta, riisui viittansa ja kietoi vyötäisilleen pellavaliinan.
5 Sitten hän kaatoi vettä pesuastiaan, rupesi pesemään opetuslasten jalkoja ja kuivasi ne vyötäisillään olevalla liinalla.
6 Kun Jeesus tuli Simon Pietarin kohdalle, tämä sanoi: "Herra, sinäkö peset minun jalkani?"
7 Jeesus vastasi: "Tätä, minkä nyt teen, sinä et vielä käsitä, mutta myöhemmin sinä sen ymmärrät."
8 Pietari sanoi hänelle: "Sinä et ikinä saa pestä minun jalkojani!" Jeesus vastasi: "Jos minä en pese sinua, ei sinulla ole sijaa minun luonani."
9 Silloin Simon Pietari sanoi: "Herra, älä pese vain jalkojani, pese myös kädet ja pää."
10 Tähän Jeesus vastasi: "Se, joka on kylpenyt, ei tarvitse pesua, hän on jo puhdas.* Ja te olette puhtaita, ette kuitenkaan kaikki." [Osassa käsikirjoituksia: "Se, joka on kylpenyt, tarvitsee vain jalkojen pesun, muutoin hän on jo puhdas."] [Joh. 15:3]
11 Jeesus tiesi, kuka hänet kavaltaisi, ja siksi hän sanoi, etteivät he kaikki olleet puhtaita. [Joh. 6:64]
12 Pestyään heidän jalkansa Jeesus puki viitan ylleen ja asettui taas aterialle. Hän sanoi heille: "Ymmärrättekö te, mitä teille tein?
13 Te puhuttelette minua opettajaksi ja herraksi, ja oikein teette: sehän minä olen.
14 Jos nyt minä, teidän herranne ja opettajanne, olen pessyt teidän jalkanne, tulee myös teidän pestä toistenne jalat. [Luuk. 22:27; 1. Tim. 5:10]
15 Minä annoin teille esimerkin, jotta tekisitte saman minkä minä tein teille. [Fil. 2:5; 1. Piet. 2:21; 1. Joh. 2:6]
16 Totisesti, totisesti: ei palvelija ole herraansa suurempi eikä lähettiläs lähettäjäänsä suurempi. [Matt. 10:24 ]
17 Kun te tämän tiedätte ja myös toimitte sen mukaisesti, te olette autuaat. [Matt. 7:24; Jaak. 1:25]
18 "Minä en sano tätä teistä kaikista. Tiedän kyllä, ketkä olen valinnut. Tämän kirjoitusten sanan on käytävä toteen: 'Ystäväni, joka söi minun pöydässäni, on kääntynyt minua vastaan.' [Joh. 6:70 | Ps. 41:10]
19 Minä sanon tämän teille jo nyt, ennen kuin ennustus toteutuu, jotta sen toteutuessa uskoisitte, että minä olen se joka olen. [Joh. 14:29]
20 Totisesti, totisesti: joka ottaa vastaan sen, jonka minä lähetän, ottaa vastaan minut, ja joka ottaa minut vastaan, ottaa vastaan sen, joka on minut lähettänyt." [Matt. 10:40; Luuk. 10:16]"

edelleen: kirjoitti:

Ripille mennään yhtä uskovaisena kuin sieltä tullaan pois. Parannuksessa synnin petoksen tähden hengellisesti kuollut syntyy uudesti. Augsburgin tunnustus toteaa:

"XI Rippi
Ripistä seurakuntamme opettavat, että yksityinen synninpäästö tulee säilyttää seurakunnissa, vaikka kaikkien syntien luetteleminen ripissä ei ole välttämätöntä. Se on näet psalmin mukaan mahdotontakin: "Erhetykset (Ps. 19:13) kuka ymmärtää?"
XII Parannus
Parannuksesta seurakuntamme opettavat, että ne, jotka ovat kasteen jälkeen langenneet, voivat saada syntien anteeksiantamuksen milloin tahansa, kun he kääntyvät, ja että kirkon tulee antaa synninpäästö niille, jotka näin palaavat tehdäkseen parannuksen."

Tuossa 'kirkko' on tulkittava tarkoittamaan todellista Kristuksen kirkkoa.

Yksi rippiopin harha on sellainen, jossa kuvitellaan, että synnit eivät ole anteeksi, jos niitä ei ole yksityiskohtaisesti tunnustettu ja saatu rippi-isältä anteeksi. Katolinen kirkko edustaa tätä rippiopin harhaa.

Toinen väärä rippioppi on sellainen, että ajatellaan, että synnit ovat anteeksi vain synninpäästöstä seuraavaan lankeemukseen. Jos niin olisi, kukaan ei tulisi autuaaksi, koska syntejä tehdään ajatuksin ehkä sadoittain päivittäin.

Kolmas väärä rippioppi on sellainen, joka vähättelee rippiä ja joka äärimmilleen vietynä ei pidä rippiä lainkaan tarpeellisena. Usein tällaista opettavat liikkeet edustavat jonkinlaista lankeamattomuusopin tai automaattisen Kristus-kalliolle lankeamisopin variaatioita.

Oikea rippioppi on sellainen, jossa Jumala antaa uskovaisilleen synnit joka päivä ja joka hetki anteeksi, mutta jossa kuitenkin koetaan tarpeelliseksi panna syntiä myös nimellisenä pois tunnolta. Jos omantunnontaloutta ei hoideta, aiheuttaa synti tunnon paatumisen. Synnin petoksen kautta tulee hengellinen kuolema.

Oikeaan rippioppiin kuuluu jalkojen peseminen toinen toisiltaan. Jeesus jätti esimerkin, jonka mukaan kristittyjen tulee olla toinen toistensa palvelijoita. Monissa maailman väärissä hengellisyyksissä esiintyy ripin halveksuntaa ja vähättelyä.

Joh. 13:
"Jeesus pesee opetuslasten jalat
1 Pääsiäisjuhla oli jo tulossa, ja Jeesus tiesi, että oli tullut se hetki, jolloin hänen oli määrä siirtyä tästä maailmasta Isän luo. Hän oli rakastanut omiaan, jotka olivat tässä maailmassa, ja hän osoitti heille täydellistä rakkautta loppuun asti.
2 He olivat kokoontuneet aterialle, ja Paholainen oli jo pannut Juudaksen, Simon Iskariotin pojan, sydämeen ajatuksen, että tämä kavaltaisi Jeesuksen. [Luuk. 22:3]
3 Jeesus tiesi, että Isä oli antanut kaiken hänen valtaansa ja että hän oli tullut Jumalan luota ja oli nyt palaamassa hänen luokseen. [Matt. 11:27 ]
4 Niinpä hän nousi aterialta, riisui viittansa ja kietoi vyötäisilleen pellavaliinan.
5 Sitten hän kaatoi vettä pesuastiaan, rupesi pesemään opetuslasten jalkoja ja kuivasi ne vyötäisillään olevalla liinalla.
6 Kun Jeesus tuli Simon Pietarin kohdalle, tämä sanoi: "Herra, sinäkö peset minun jalkani?"
7 Jeesus vastasi: "Tätä, minkä nyt teen, sinä et vielä käsitä, mutta myöhemmin sinä sen ymmärrät."
8 Pietari sanoi hänelle: "Sinä et ikinä saa pestä minun jalkojani!" Jeesus vastasi: "Jos minä en pese sinua, ei sinulla ole sijaa minun luonani."
9 Silloin Simon Pietari sanoi: "Herra, älä pese vain jalkojani, pese myös kädet ja pää."
10 Tähän Jeesus vastasi: "Se, joka on kylpenyt, ei tarvitse pesua, hän on jo puhdas.* Ja te olette puhtaita, ette kuitenkaan kaikki." [Osassa käsikirjoituksia: "Se, joka on kylpenyt, tarvitsee vain jalkojen pesun, muutoin hän on jo puhdas."] [Joh. 15:3]
11 Jeesus tiesi, kuka hänet kavaltaisi, ja siksi hän sanoi, etteivät he kaikki olleet puhtaita. [Joh. 6:64]
12 Pestyään heidän jalkansa Jeesus puki viitan ylleen ja asettui taas aterialle. Hän sanoi heille: "Ymmärrättekö te, mitä teille tein?
13 Te puhuttelette minua opettajaksi ja herraksi, ja oikein teette: sehän minä olen.
14 Jos nyt minä, teidän herranne ja opettajanne, olen pessyt teidän jalkanne, tulee myös teidän pestä toistenne jalat. [Luuk. 22:27; 1. Tim. 5:10]
15 Minä annoin teille esimerkin, jotta tekisitte saman minkä minä tein teille. [Fil. 2:5; 1. Piet. 2:21; 1. Joh. 2:6]
16 Totisesti, totisesti: ei palvelija ole herraansa suurempi eikä lähettiläs lähettäjäänsä suurempi. [Matt. 10:24 ]
17 Kun te tämän tiedätte ja myös toimitte sen mukaisesti, te olette autuaat. [Matt. 7:24; Jaak. 1:25]
18 "Minä en sano tätä teistä kaikista. Tiedän kyllä, ketkä olen valinnut. Tämän kirjoitusten sanan on käytävä toteen: 'Ystäväni, joka söi minun pöydässäni, on kääntynyt minua vastaan.' [Joh. 6:70 | Ps. 41:10]
19 Minä sanon tämän teille jo nyt, ennen kuin ennustus toteutuu, jotta sen toteutuessa uskoisitte, että minä olen se joka olen. [Joh. 14:29]
20 Totisesti, totisesti: joka ottaa vastaan sen, jonka minä lähetän, ottaa vastaan minut, ja joka ottaa minut vastaan, ottaa vastaan sen, joka on minut lähettänyt." [Matt. 10:40; Luuk. 10:16]"

Lue lisää

Raamattu kehottaa tunnustamaan syntinsä toisille uskovaisille.

Jaak. 5:
"16 Tunnustakaa siis syntinne toisillenne ja rukoilkaa toistenne puolesta, jotta parantuisitte. Vanhurskaan rukous on voimallinen ja saa paljon aikaan."

--> Jotkut ovat väittäneet, että ko. raamatunkohta puhuisi vain ajallisista sairauksista parantumisesta. Asiayhteys kuitenkin osoittaa, että siinä puhutaan ensisijaisesti syntisairaudesta parantumisesta.

Myös heprealaiskirjeessä puhutaan synnin ja kuorman poispanemisesta.

Hepr. 12:
"1 Kun siis ympärillämme on todistajia kokonainen pilvi, pankaamme pois kaikki mikä painaa ja synti, joka niin helposti kietoutuu meihin. Juoskaamme sinnikkäästi loppuun se kilpailu, joka on edessämme,"

--> Ko. kohta osoittaa, että muutkin asiat kuin synnit voivat tulla uskomisen esteeksi. Myös niitä kehotetaan panemaan pois. Synnit ja muut uskonelämää painavat asiat pannaan pois ripissä.

Väärää rippioppia on siis sekä rippiä ylikorostavaa (katolisuus) että rippiä väheksyvää (mm. vapaat suunnat). Molemmat harhat pyrkivät eri muodoissaan tulemaan myös uskovaisten elämään.

Rippi on vapaaehtoista ja tarkoitettu käytettäväksi. Luther pitää rippiä niin oleellisena elävän uskon tuntomerkkinä, että katsoo voivansa päätellä, ettei ripin säännöllisesti laiminlyövä ole lainkaan kristitty.

"Me opetamme siis ihmisille, kuinka ihmeellisen kallisarvoinen ja lohdullinen aarre rippi on ja varoitamme heitä halveksimaan tällaista kalleutta, joka annetaan keskelle suurta hätäämme. Jos sinä olet kristitty, et ole ollenkaan sen tarpeessa, että minä sinua pakotan tai paavi sinua komentelee. Itse sinä pakotat itsesi tulemaan ja pyydät minulta, että pääsisit aarteesta osalliseksi. Mutta jos sitä halveksit ja ylpeänä elät ripittäytymättä, me päättelemme siitä, ette ole ensinkään kristitty eikä sinun kuulu myöskään päästä nauttimaan ehtoollisen sakramenttia. Sinähän halveksit sellaista, mitä ei yhdenkään kristityn sovi halveksia, ja näin on oma vikasi, ettet voi saada syntejäsi anteeksi. Onhan menettelysi varma merkki siitä, että halveksit myös evankeliumia.

Kaiken kaikkiaan, me emme tahdo tietää mistään pakosta. Mutta jos joku ei kuuntele eikä noudata saarnaamme ja kehotustamme, hänen kanssaan ei meillä ole mitään tekemistä eikä hänen pidä saaman muruakaan evankeliumista. Jos olisit kristitty, sinä juoksisit riemuiten sadan peninkulman päästä sitä saamaan. Ei sinua tarvitsisi pakottaa, vaan itse sinä tulisit ja pakottaisit meitä."
http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/ik/rippi.html

Jos uskonkilvoitusta vertaisi Paavalia mukaillen pitkään juoksukilpailuun (1. Tim. 6:12, 2. Tim. 4:7), voisi rippiä verrata veteen, jonka avulla maratonin jaksaa perille. Kristitty ei halua kuulla synninpäästöä sen takia, että se olisi pakollista. Kristitty haluaa kuulla synninpäästön siksi, että tuntee voimiensa uupuvan ja askeliensa hidastuvan, ja siksi haluaa juoda elämän vettä. Sitä varten on Siionissa avoimet lähteet (Sak. 13:1, Joh. 4:14). Vettä saa muilta samaa uskon jaloa kilpailua juoksevilta.
_________________
"Sen totisesti tietäen, että se, joka teissä on hyvän työn alkanut, on sen Jesuksen Kristuksen päivään asti päättävä

jatkuu vielä kirjoitti:

Raamattu kehottaa tunnustamaan syntinsä toisille uskovaisille.

Jaak. 5:
"16 Tunnustakaa siis syntinne toisillenne ja rukoilkaa toistenne puolesta, jotta parantuisitte. Vanhurskaan rukous on voimallinen ja saa paljon aikaan."

--> Jotkut ovat väittäneet, että ko. raamatunkohta puhuisi vain ajallisista sairauksista parantumisesta. Asiayhteys kuitenkin osoittaa, että siinä puhutaan ensisijaisesti syntisairaudesta parantumisesta.

Myös heprealaiskirjeessä puhutaan synnin ja kuorman poispanemisesta.

Hepr. 12:
"1 Kun siis ympärillämme on todistajia kokonainen pilvi, pankaamme pois kaikki mikä painaa ja synti, joka niin helposti kietoutuu meihin. Juoskaamme sinnikkäästi loppuun se kilpailu, joka on edessämme,"

--> Ko. kohta osoittaa, että muutkin asiat kuin synnit voivat tulla uskomisen esteeksi. Myös niitä kehotetaan panemaan pois. Synnit ja muut uskonelämää painavat asiat pannaan pois ripissä.

Väärää rippioppia on siis sekä rippiä ylikorostavaa (katolisuus) että rippiä väheksyvää (mm. vapaat suunnat). Molemmat harhat pyrkivät eri muodoissaan tulemaan myös uskovaisten elämään.

Rippi on vapaaehtoista ja tarkoitettu käytettäväksi. Luther pitää rippiä niin oleellisena elävän uskon tuntomerkkinä, että katsoo voivansa päätellä, ettei ripin säännöllisesti laiminlyövä ole lainkaan kristitty.

"Me opetamme siis ihmisille, kuinka ihmeellisen kallisarvoinen ja lohdullinen aarre rippi on ja varoitamme heitä halveksimaan tällaista kalleutta, joka annetaan keskelle suurta hätäämme. Jos sinä olet kristitty, et ole ollenkaan sen tarpeessa, että minä sinua pakotan tai paavi sinua komentelee. Itse sinä pakotat itsesi tulemaan ja pyydät minulta, että pääsisit aarteesta osalliseksi. Mutta jos sitä halveksit ja ylpeänä elät ripittäytymättä, me päättelemme siitä, ette ole ensinkään kristitty eikä sinun kuulu myöskään päästä nauttimaan ehtoollisen sakramenttia. Sinähän halveksit sellaista, mitä ei yhdenkään kristityn sovi halveksia, ja näin on oma vikasi, ettet voi saada syntejäsi anteeksi. Onhan menettelysi varma merkki siitä, että halveksit myös evankeliumia.

Kaiken kaikkiaan, me emme tahdo tietää mistään pakosta. Mutta jos joku ei kuuntele eikä noudata saarnaamme ja kehotustamme, hänen kanssaan ei meillä ole mitään tekemistä eikä hänen pidä saaman muruakaan evankeliumista. Jos olisit kristitty, sinä juoksisit riemuiten sadan peninkulman päästä sitä saamaan. Ei sinua tarvitsisi pakottaa, vaan itse sinä tulisit ja pakottaisit meitä."
http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/ik/rippi.html

Jos uskonkilvoitusta vertaisi Paavalia mukaillen pitkään juoksukilpailuun (1. Tim. 6:12, 2. Tim. 4:7), voisi rippiä verrata veteen, jonka avulla maratonin jaksaa perille. Kristitty ei halua kuulla synninpäästöä sen takia, että se olisi pakollista. Kristitty haluaa kuulla synninpäästön siksi, että tuntee voimiensa uupuvan ja askeliensa hidastuvan, ja siksi haluaa juoda elämän vettä. Sitä varten on Siionissa avoimet lähteet (Sak. 13:1, Joh. 4:14). Vettä saa muilta samaa uskon jaloa kilpailua juoksevilta.
_________________
"Sen totisesti tietäen, että se, joka teissä on hyvän työn alkanut, on sen Jesuksen Kristuksen päivään asti päättävä

Lue lisää

onkos pyhä henki nykyään juoksukilpailuissa se dopingaine?