Suomessa leipäviljan tuottamien on ruista lukuunottamatta täysin omavarainen laadullisesti, sekä määrällisesti.
Viljan varmuusvarastoinilla taataan laadukkaan leipäviljan riittävyys myös huonoina satovuosina, jolloin varastoja voidaan hyödyntää kattamaan kotimainen kysyntä.
Suomella on ollut hyvät vientimahdollisuudet viljalle Eurooppaan kuin myös muihin maanosiin kilpailukykyisen hinnan ja laadun takia.
Tuossa alla olevista linkeistä selviää kotimaisen viljan tuotanto ja käyttöasteet eri tarkoituksiin, sekä viennin ja tuonnin suhteutettu määrä:
http://www.mmmtike.fi/fi/index/tiedotteet/2008/viljatase2008.html
http://www.vyr.fi/uutiskirjeet/Viljaviesti/2008/toukokuu/vienti_ja_tuonti.php
Viljan varmuusvarastoinilla taataan laadukkaan leipäviljan riittävyys myös huonoina satovuosina, jolloin varastoja voidaan hyödyntää kattamaan kotimainen kysyntä.
Suomella on ollut hyvät vientimahdollisuudet viljalle Eurooppaan kuin myös muihin maanosiin kilpailukykyisen hinnan ja laadun takia.
Tuossa alla olevista linkeistä selviää kotimaisen viljan tuotanto ja käyttöasteet eri tarkoituksiin, sekä viennin ja tuonnin suhteutettu määrä:
http://www.mmmtike.fi/fi/index/tiedotteet/2008/viljatase2008.html
http://www.vyr.fi/uutiskirjeet/Viljaviesti/2008/toukokuu/vienti_ja_tuonti.php
Vastaukset 10
Vanhimmat
täytä kun rehuviljan laadun
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen mukaan on odotettavissa hyvä viljan satovuosi. Arvion mukaan sato näyttäisi olevan noin 4,3 miljoonaa tonnia tänä vuonna.
Maassamme käytetään vuosittain viljaa noin 3,4 miljoonaa tonnia ja nyt ennustettu sato 4,3 miljoonaa tonnia merkitsee lähes miljoonan tonnin vientimäärää.
Ongelmana suomessa on laatu ja kepulaisten mielestä tietysti hinta.
Kauppaviljaksi kelpaa vain laatukriteerit täyttävä vilja. Myyntiä ohjaa pelkästään taloudelliset tekijät markkinataloudessa.
Mikä osuus vientiin aijotusta vehnästä täyttää leipäviljan laatuvaatimukset? Ei kannata riemusta hyppiä, kun viedään rehuvähnää kuljetuskustannusten hinnalla.
Tässä näemme mihin järjettömän suuri maataloustuki johtaa.
Pitääkö jusseille maksaa lisää tukiaisia, että saavat viljellyksi viljaa, joka kelpaa muuhunkin kuin poltettavaksi?
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:31993R2131:FI:HTML
Vehnäsadosta viidennes ja rukiista vajaa kolmannes täytti leipäviljan laatuvaatimukset. Mallaskelpoisen ohran osuus oli edellisiä vuosia suurempi. Mallasohran ja rehuviljojen muuten hyvää käyttölaatua heikensivät homeiset ja itäneet jyvät, joita esiintyi viime vuotta enemmän. Tiedot perustuvat Tiken ja Eviran kokoamiin viljan sato- ja laatutietoihin vuodelta 2008.
Vehnäsadosta vain viidennes, siis 20 % täytti leipäviljan laatuvaatimukset vuonna 2008. Miten voit väittää, että laatuvaatimukset täyttyvät?
Väitätkö, että se sadon osa 80% mikä ei täytä leipäviljan laatuvaatimuksia, muuttuu leipäviljaksi varastossa. Olet keksinyt mainion koneen, rehuvilja muuttuu leipäviljaksi suomalaisessa varastossa. Epäilen koneen toimivuutta.
Liittämässisi tilastoissa näkyy selvästi tämä älytön tilanne. Rehuvehnää viedään ulkomaille ja leipäviljaa tuodaan Suomeen. Miksi viljellä näin järjettömästi täällä vehnää, vaikka se harvoin onnistuu leipäviljaksi asti.
Mikisi et vastannut tuolla alempana olevaan ketjuun? Siksikö, että yrität törkeällä valheella sumuttaa muita.
REHUVILJAA VARASTOON JA SIELLÄ SE MUUTTUU LEIPÄVILJAKSI. Keputotuu taas jälleen kerran...
Elintarvikekäyttöön viljaa päätyi vuoden aikana 459 miljoonaa kiloa. Siitä suurin osa eli 290 miljoonaa kiloa oli vehnää; ruista jauhettiin 100 miljoonaa kiloa. Tuontirukiin osuus leivässä laski edellisvuoden 70 %:sta noin 55 %:iin, sillä vuoden 2007 kotimainen ruissato (87 miljoonaa kiloa) oli suurempi kuin vuonna 2006. Kauran ruokakäyttö on edelleen kasvussa, ja se oli jo 60 miljoonaa kiloa.
Kaikkiaan elintarvikekäytön osuus viljan 3 400 miljoonan kilon kokonaiskäytöstä oli 14 %
Huomaatko aminohappo, jopa sateisen kesän tuotannosta ainoastaan 14% viljasta tarvittiin tyydyttämään leipäviljantarve ja vielä jäi lopusta 20%;sta laatuviljaa 6% meni vientiin!
Maataloudessa ei voida tuottaa samalla tavalla tasalaatuisia tuotteita, kuten vessapaperi ja metalliset runkorakenteet mutta riittävä määrä hyvälaatuisia elintarvikkeita.
Vehnäsato on satotilaston ennakkotietojen mukaan lähes yhtä suuri kuin viime vuonna, 778 miljoonaa kiloa. Tasearviossa kotimainen viljan käyttö on satokaudella 2008/2009 yhteensä 680 miljoonaa kiloa. Siitä ruokakäytön osuus on noin 290 miljoonaa kiloa ja rehukäytön noin 288 miljoonaa kiloa. Kotimaisen tarpeen ylittävä vehnämäärä (98 miljoonaa kiloa) jakaantuu tasearviossa pääosin varaston kasvuna maatiloille (84 milj. kg), ja vientiin (4 milj. kg). Tasetta ei ole tasapainotettu, joten tase on hieman ylijäämäinen. Tase on yleensä hieman ylijäämäinen, sillä tilastot eivät täysin pysty kattamaan kaikkia käyttökohteita vaikka siihen pyritäänkin.
http://www.vyr.fi/uutiskirjeet/Viljaviesti/2008/joulukuu/suomen-viljatase_tarkentunut.php